Liigassa liian äänekästä kannustusta – järjestysmies vei rummun

Turun Palloseuran himofani joutui pettymään lauantain Ilves-TPS-ottelussa, kun hänen rumpunsa vietiin. Arkistokuva: Mikko Hyvärinen

Tero Töyrylä
Kotipeleissä TPS:n himofanin mölyämiseen on totuttu, mutta lauantain Ilves-TPS-ottelussa Tampereella oli toisin. Arkistokuva: Mikko Hyvärinen

Lauantain kuumaksi nousseessa Ilves-TPS-liigaottelussa kenttätapahtumat eivät jääneet ainoaksi puheenaiheeksi. Turun Palloseuran himofani Tero Töyrylä menetti liian äänekkään kannustamisen takia rumpunsa pelin ajaksi.

Töyrylä puolustautuu pyrkineensä hakemaan Raholassa paikan katsomossa sellaisesta kohtaa, jossa ei ollut aivan pieniä lapsia ja kertoo varoittaneensa lähellä olevia pitämästään metelistä.

– Ennen peliä paukautin rumpua muutaman kerran virittely- ja äänenavaustarkoituksessa. Jo silloin tuli yksi äiti hyvin vihaisesti sanomaan, että rumpuja ei saa lyödä noin kovaa, sillä hallissa on pieniä lapsia. Vastasin, että ihan pienten lasten tai muiden herkkäkorvaisten katsojien tulisi varautua tällaisissa peleissä meteliin esimerkiksi kuulosuojaimin tai sijoittumalla mahdollisimman kauaksi metelin lähteestä.

Pelin ja kannustuksen alettua myös yksi järjestyksenvalvojista tuli sanomaan, että rumpuja ei saa lyödä niin kovaa, koska se häiritsee katsojia.

– Hän myös uhkasi viedä rumpuni, jos en tottele. Lupasin yrittää lyödä rumpua hiljempaa, mutta taisin todeta, että se voi olla innostuessani vaikeaa.

Toinen varoitus tuli samalta järjestysmieheltä ensimmäisessä erässä.

– Olin aivan varmasti yrittänyt soittaa rumpuja hiljempaa, joten aloin aavistella, että ei tässä rumpujen kanssa loppuun asti selvitä. Niinpä kysyin, saanko rumpuni pelin jälkeen takaisin, jos se minulta takavarikoidaan. Tähän sain myönteisen vastauksen.

Rumpu vietiin toisen erän alussa.

– Asialla oli nyt eri järjestyksenvalvoja kuin aikaisemmin, mutta hän kertoi kyseessä olevan yhteinen päätös. Kysyin, mistä saan rummun pelin jälkeen, jonka jälkeen hän vei rumpuni, ja minä jatkoin kannustusta ilman rumpuja.

– Yhden äidin lisäksi yksi mies valitti minulle rummun aiheuttamasta metelistä. Hän kertoi pienen lapsensa olleen juuri korvaleikkauksessa. Järjestyksenvalvojat kertoivat minulle, että kannustuksestani oli tullut katsojilta palautetta, joka oli ”yksinomaan erittäin kielteistä”.

Töyrylä itse kertoo saaneensa katsojilta näitä kahta vanhemman kommenttia lukuun ottamatta positiivista palautetta. Rummun menettämisen harmittelun sijaan hän iloitsee siitä, että hänen kannustusmetelöinnistään myös innostutaan.

– Innostuneita pikkupoikia kerääntyi vähitellen pelin edetessä ympärilleni, kuten usein käy. Olin jo ehtinyt luvata pojille toisen erän alussa, että haen heille toisen rummun autosta, mutta se jäi sitten hakematta. Pojat kyselivät pelin lopussa, että koska tulen taas.

Itse ottelussa TPS voitti Ilveksen 8-5.

50 comments

  1. Ollaan peleissä vielä vähän hiljempaa ettei vaan pääse tunnelmaa syntymään. Voi äidit minkä teitte.

  2. Jos ei usko järjestysmiehiä, käy ikävästi. Luulisi nyt aikuisen miehen sen ymmärtävän. Kiihkeä kannustaminen on harvinaista salibandykatsomossa ja sitä tarvitaan lisää. Mutta täytyy osata ottaa huomioon myös muiden ktsojien viihtyminen. Hullun lailla rumpua hakkaavan fanin vieressä on kauhea istua. Ei pysty vieruskaverinsa kanssa edes keskustelemaan pelistä. Päässä kaikuu koko loppu illan.
    Tuskin Töyrylä voi vaatia, että hän asettautuu ensin rumpunsa kanssa paikalleen, ja sitten ne, jotka eivät meteliä kestä ja halua kuunnella, joutuvat etsimään istumapaikan mahdollisimman kaukana hänestä.

  3. Siis anteeks MITÄ ?! Say what?
    Johan on ollu herkkäkorvasta sakkia paikalla… jos laps just ollu korvaleikkauksessa, sen ymmärrän. Mutta muuten, kuulosuojaimet on tosiaan keksitty ja varmasti on hallissa mahtunu muualleki kun rummun viereen istuun. Ite istunut aikanaan monet matsit Iittalassa, ”Kauhujen talossa”, eikä sielä kertaakaan järjestyksenvalvojat menny rumpuporukalle valittaa metelistä. Ja siel oli sentää tietääkseni ainaki kaks rumpuu per matsi ja pieniä ihmisiä hakkaamassa. Hallikaan ei ollut mikään isoin mahdollinen…
    Sitäpaitsi itse ainaki viihdyn paremmin säbämatsissa, missä on joku kannattaja pitämäs jotai meteliä… jos mä haluan hiljaseen paikkaan, nii mä meen kirkkoon. Tai pysyn kotona.

  4. Liekö ollut ilmaispeli, kun noin paljon herkkäkorvaisia äitejä lapsineen. Kyllä vanhempien olisi mielestäni huolehdittava, etteivät tuo ”juuri korvaleikkauksessa olleita” lapsiaan meteliin, jota varmasti jokaisessa salibandyottelussa on. Sanoisinko jopa vastuutonta toimia näin.

  5. ILVES, ottakaa mallia naisten 1-divari porukoilta.( sb vantaa,indians) Siellä meiän minibussillinen faneja sai rauhassa rummuttaa, huudella ja puhallella rauhassa torviin ja mitään ei tultu valittamaan. päinvastoin tultiin sanomaan hienoa että ootte paikalla kannustamassa!!!!! herätys tampere

  6. Viikonloppuna naisten 1.divaripeleissä oli myös huomattavasti normaalia enemmän möykkää ja tunnelmaa, kun Sheriffs -joukkueen pieni mutta äänekäs fanijoukko oli kannustamassa omiaan Tapiolassa ja Myyrmäessä. Saiko voimakas kannustus kotijoukkueiden pasmat sekaisin, tiedä häntä, mutta vieraat faneineen poistuivat pk-seudun visiitiltä 4 pistettä takataskussaan. Kaivattua vaihtelua muuten niin kuolleisiin katsomoihin, en valita.

  7. Loviisan fanit pitää visiin perutaa Ilves reissun,jos siellä on noin herkkäkorvasta sakkia.

  8. Hohho. Seuraavaaksi järkkärit varmaan menee pyytämään tuomarit viheltämään vähän hiljemälle, koska siin on katos lapset kattomassa ottelua. Ja jos poikasi on juuri ollut korvaleikkauksessa ja ei kestä kovaa ääntä, niin tuokaa ihmessä Peltorit mukaan!

    Mull on kans vähän outo kokemus kun mä ja 7-8 kaverit pitivät vähän ääntä. (ilman rumpuja, vaan huutamalla) Keksittiin vaan pari erilaisia chanttejä, ja huusimme niitä ehkä 10-15 kertaa per erä. Ne vähän vanhemmat ylöisestä näytti olevan aika ärsyneitä meille. Kannustimme molemmat joukkuet, sillä meil oli kaverit molemmissa. Sit kun tultiin kotiin niin kävimme kattomassa mitä ihmiset olivat kirjoittaneet kotijoukkuen kotisivuun foorumiin. Siin pari kirjoittajaa uskoi et me oltiin kännissä ja et ei mikään vastuuta nykypäivän nuoriso kun ryyppää keskellä viikkoa. Ja sinnepäin samalaisi kommentteja et oli liika meteli. Me EI oltu kännissä, vaan yritti saada vähän fiilistä hallin. Mutta näköjään ei saa pitää ääntä salibandy ottelussa.

  9. LISÄÄ ÄÄNTÄ KATSOMOIHIN, PIENET LAPSET VOI OLLA KOTONA JOS EI ÄÄNTÄ KESTÄ !

  10. Ei salibandyssä saa kannustaa. Voi neidit häiriintyä. Ei pysy tukka kuosissa. Yhyy

  11. Mä veikkaan, että Raholassa on ollut siinä määrin väljää tuossa pelissä että sen paikan voi sitten tosiaan näissä tapauksissa etsiä kauempaa rumpuja. Paikkahan on toki akustiikaltaan kamala, mutta se on toinen juttu.

  12. Kyllä, kaikilla katsojilla oli mahdollisuus valita paikkansa kymmenien metrien päästä metelöinnistäni. Katsomonosa, johon sijoituin, oli aivan autio sinne tullessani. Eipä ole sitä ongelmaa salibandypeleissä juuri ollut, ettenkö olisi tyhjää nurkkaa itselleni löytänyt.

  13. Aiiiii… Sori. Raholan katsomoa on sitten laajennettu viime visiittini jälkeen…

  14. No kyllä sitä nyt ollaan taas oltu herkkiä. Ikäänkuin sieltä ei muita paikkoja löytyis, kuin rumpufanien vierestä?

    Olin muuten katsomassa samassa hallissa KRP-Tor-matsin. Ei jääny pelkkään rumpuun, kun Torin jengillä oli tuttu sireeni messissä. Hyvin siellä tunnuttiin pärjäävän ja hallissa oli yllättävän hyvä tunnelma (kuten Tor-matseissa aina on).

    En tietty itsekään siitä sireenistä niin kovasti välitä että sen vieressä olisin halunnut istua. Mutta hyvin sieltä mahtui paikkansa valitsemaan… 🙂

  15. Väärässä paikassa olevien kukkahattuäitien pienten tapavalittaja-aivojen tuotos, jota sitten vielä älyllisesti sammaloituneen kiven tasolla olevat järjestysmiehet tukevat.

    Ei näin. Salibandyliiga on Ilvekselle näköjään aivan väärä paikka niin kentän kuin katsomonkin puolella.

  16. voi jösses. kukkahattutädit taas asialla…

    muistan vielä harmaasti aikoinaan SPV:n noustessa liigaan, siellä olleen joka ikisessä kotiottelussa 5-6 rummuttajaa, ja palaute oli käytännössä aina positiivista ja tunnelma siihen aikaan täysin ainutlaatuinen. Ainut ongelma oli rumpukapuloiden säleiden lentäminen kentälle. Onneksi nykyään Loviisassa on samansuuntaista meininkiä, ja tätä nimenomaan kaivataan halleille!

  17. Aivan käsittämätontä toimintaa mansessa. Kaveri on aivan loistava ainaki täällä oulussa mies vei koko show:n juhli maaleja kuin maailman mestaruutta ja muutenkin sai elämää katsomoon!

  18. NAIS:

    Suomessa on aina kännissä jos kannustaa yleisössä. Tää on koettu niin monta kertaa että oksat pois.
    Kuitenkaan en ikinä oo ollu kännissä tai edes juonu alkoholia enemmän kuin 1 oluen kun oon ollu kattomassa salibandya. Että sellasta.

    Ja tää rumpuepisodi on taas tätä ”only in Finland” meininkiä. Kannattajakulttuurin on Suomessa sitä että istutaan hiljaa katsomossa ja kritisoidaan ”oman joukkueen” pelaajia kaikista huonoista ratkaisuista ja toivotaan/odotetaan että pelaaja tekee virheitä ja että oma joukkue häviää. Jos sattuu tekemään maaalin ja voittaa niin taputetaan nätisti ettei kulissi kaadu. Sen jälkeen mennään kotiin ja haukutaan kaikki pääkallon kommenttiosastolla.

  19. Häpeä ilves! Eikö liitto voisi sakotttaa seuraa lajikulttuuria haittaavasta toiminnasta. viime vuosina saatu suomeen katsomoihin eloa ja otteluihin tunnelmaa, nyt ilves raiskaa kaiken tämän.

  20. Siinä se lajikulttuuri kasvaa vähitellen, kun löytyy näitä rohkeita esimerkkejä. Monestihan salibandy-yleisö haluaa säilyttää hillityn charminsa, ettei vaan itse erotu muusta joukosta millään tavalla. Muutaman lentopallopelin katsoneena täytyy ihmetellä, miten äänekkäästi siellä kannustetaan, mutta tietysti tämä on hallistakin kiinni. Monella areenalla keskivertoinen salibandykatsoja ei ehkä ole edes kuullut kenenkään kannustavan pelaajia, joten tällaisia tapauksia voi vielä tulla. Jostain syystä äänekkäämmät fanit tuntuu valitsevan jonkun muun lajin, jos paikkakunnalla on valinnanvaraa.

  21. Kaikki, jotka eivät olleet pelissä paikalla tai eivät tunne raholan hallia voisivat hieman rauhoittua. Paikassa on luultavasti Suomen salibandyhallien huonoin akustiikka. Peltiä kaikissa ilmansuunnissa. Kuulutuksistakaan ei saa mitään selvää, kun äänet puuroutuvat onnettomasti. Näissä olosuhteissa Töyrylän rumpu otti ilkeästi korvaan kentän toiselle puolelle asti.

    Valitettavaa, että rummutus oli keskeytettävä, mutta jos ei itse ollut sitä kuulemassa, ei välttämättä ymmärrä, että päätös saattoi olla tällä kertaa perusteltu.

  22. Paikalla olleelle.. Pystyykö siellä sitten edes taukomusiikkia soittaa, kun noin huono akustiikka..?
    Ensi kaudelle liigan puolelta vaatimus pelipaikkoihin, hallin akustiikat kuntoon.

  23. Kuten, sanoin Pääkallon toimittajallekin, yksi rumpu sinne tai tänne. Siitä ei sinänsä niin kannattaisi juttua nostaa. Mutta nyt onkin kyse yleisemmin siitä, mitä matseihin halutaan ja keiden ehdoilla katsomoissa mennään? Siitä on hyvä keskustella.

    Minä en ainakaan ole ikinä nähnyt aiemmin missään peleissä niin paljon syli-ikäisiä pikkuisia ilman kuulosuojaimia. Muualla, paremmallakin akustiikalla varustetuissa halleissa vanhemmat jo yleensä tietävät, mitä odottaa, kun tuovat lapsensa peleihin.

    Oma juttunsa on tosiaan Raholan hallin akustiikka. Itse en osaa siitä oikein mitään sanoa, sillä minua se ei ole häirinnyt. En ole kuullut siellä juuri mitään kannustusta. Paitsi tietysti siellä hallin toisilla kentillä, missä junnujen peleissä olen ollut.

    Teen sitä mitä teen pitkälti sen innoittamana, että näen ihmisten hymyilevän kun näkevät minut, riippumatta siitä, missä hallissa ollaan. En jää miettimään, miksi minulle hymyillään 🙂 Mutta se on palkitsevaa.

    Ei minulla riitä innostusta tulla kannustamaan halleihin, joissa olemassaoloni herättää enemmän irvistelyä kuin hymyjä. Toki toinen tärkeä ja alkuperäinen innoitukseni lähde fanina on tietenkin se illuusio, että kannustuksellani pystyn auttamaan omaa joukkuettani. Eikä se edes ole illuusio 🙂

  24. Suomessa ja varsinkin Tampereella olla aina istuttu viime aikoina kiltisti turvat tukossa asiantuntevasti hiljaa peliä seuraten. Sittemmin aina silloin tällöin on ihmetelty millähän ilveellä halleihin saataisiin luotua luonnollista kannustusta ja tunnelmaa ,on jopa uhrattu tuhansia eurojakin moisen tutkimiseksi. Kyllähän se karu tosiasia on , että suomiurheilufanin pitää matkustaa kauas vieraaseen maahan jossa saa sitten hupihattu ja hupipuku päällä tehdä itsensä naurunalaiseksi , mutta eihän se täällä kotiSuomessa ole okei. Naapurikin voi nähdä ja tunnistaa ja vielä ihan oikein aidosti hulluksi luulla. Tuomarille saa kyllä pari kertaa naama punaisena tyhmyyksiä huudella ,mutta ihan oikein rummuttamalla omien kannustaminen niin eihän se oo oikein. Puhumattakaan saksalaisfanien sädetikkuleikeistä tai muusta vastaavasta. Urheilutapahtuma on vakava asia – perkele – siihen pitää suhtautua vakavasti naama näkkärillä.

  25. Paikalla ollut: ”Näissä olosuhteissa Töyrylän rumpu otti ilkeästi korvaan kentän toiselle puolelle asti”

    Hmm… vähän kyllä nyt ihmettelen tätä. Päivää paria aikaisemmin pelattiin KrP-Loviisa-ottelu, jossa oli tämä loviisan rumpu/sireenikombo paikalla. Hyvin tunnuttiin kaikki sinne sopivan ja tunnelmaa piisasi.

    Töyrylälle iso peukku kirjoituksestaan ja asenteestaan muutenkin. Tuollaista ”puolihullua” asennetta vaadittais faniryhmille. Tietysti niitä faniryhmiäkin pitäis ensin olla.

    Mitä tunnelmaan yleensä tulee, LovTor-faniryhmän kaltaiset faniryhmät ovat se lajikulttuurin siemen ja avain. Ihan turha on tunkea tuhansia siihen, miten tavallinen väki saadaan riehumaan samalla tavalla, sillä sitä kautta muutosta ei tapahdu ikinä. Eikä muuten tapahdu saksassakaan eikä muuallakaan; oletuksena ihminen ei halua juuri tulla huomatuksi. Eikä se suomalainen tai muukaan ihmisluonne siitä taivastelemalla muuksi muutu, asian kanssa pitää vaan elää ja lähestyä hommaa toista kautta.

    Organisoidut faniryhmät ois mun mielestä se juttu, mihin kannattais oikeasti panostaa enemmän. En tiedä voiko LovTor-faniryhmän kaltaisia porukoita synnyttää väkisin, mutta kyllä sitä asiaa kannattaisi minusta miettiä. Ehkä näistä näkyvimmiltä puuhamiehiltä löytyisi asiaan kannanottoja? Osaisko Töyrylä valaista asiaa? 🙂

  26. Hohhohhohoo! Pitäisiköhän Ilves taustoissa ottaa asia esille ja pitää hiljaiset hetket jossakin muualla kuin katsomossa???

  27. Itse olen vähän rauhallisempi katsoja enkä aina innostu apuvälineillä pidetystä kannustuksesta. Esim viime viikon Erä-Classic pelissä junnujen paineilmatorvien konsertti oli pahimmillaan melkoista kakofoniaa. Mutta jos innokkaat kannattajat tarvitsevat rumpuja ja torvia päästäkseen sopivaan tunnelmaan niin antaa mennä vaan.

    Lupaan tarjota Terolle pullakahvit jos jossakin pääkaupunkiseudun hallilla törmätään.

  28. Me ollaan suunnittelemassa fanimatkaa Raholaan teemalla meluprotesti. Se siitä hiljaisesta Ilves ottelusta. Mitäköhän sanomista siinä sitten on kun rumpu/torvi/sireeni tms löytyy 50 ihmiseltä

  29. Pisteet Terolle, en sitä itsekkään ole katsomossa hiljaa (ilman apulaitteita) istunut. On niitä useita kertoja ollu kun edestä katsojat ovat vaihtaneet paikkaa vähintään erätaolla tai jopa ekä erä aikana. Mutta se on vain itselleni hyvä asia, jäähän hyvä näkyvyys kentälle.

    Ja nuo pointit on ihan ok, että lapsille ja heikkokorvaisille on keksitty kuulosuojaimet, näinhän se on työelämässäkin että kuuloa suojataan liialta melulta kuulosuojaimilla.

    Ei katsojien pidä kannustusta vähentää, kyllä pelaajat on monta kertaa haastatteluissa kertoneet kuinka kannustuksesta ovat saaneet lisää intoa pelin taistoihin.

    Että ei muuta kuin ÄÄNTÄ myös salibandy KATSOMOIHIN ! ! !

  30. Meidän protestiin on toki tervetulleita kaikki. Kun saadaan varmistettua niin kaikki kannattamaan omaa joukkuettaan vaikka oma joukkue ei siellä pelaakaan. Vaikka kannattaisit Ilvestä niin tervetuloa. Ilmoitellaanpas sitten myöhemmin tarkemmin.

  31. Teidän protesti… siis keiden? Ja missä pelissä?

    Mielellään tulen ainakin seuraamaan mitä saadaan aikaiseksi 🙂 Tsemppiä!

  32. Tero voisi ottaa huomiseen peliin lakanan jossa teksti ”Kuuleeko Tampere?”.

  33. Loviisan sikakatsomo (fanit) on jaellut korvatulppia Loviisan otteluissa..meillä käy porukkaa jolle jakaa..Krp-Loviisa ottelussa kyllä hävetti ihan Manselaisten puolesta..oli hiljaista kun hautuumaalla..ainoa älämölö tuli Nokialaisten puolelta keinotekoisesti ämyreistä..oukkei..Kristilliset ei ole oman kaupungin jengi mutta..IPA on ja sama meininki jatkuu…muuten,Faniklubia ei voi väkisin perustaa..se lähtee omasta halusta,niinkuin meillä Loviisassa ja bussi on buukattu joka vierasotteluun joten olkaahan järkkärit tarkkoina..meillä on mukana ihan kaksi rumpusettiä..Keskiviikkona taas Tampereelle..areenaan..Ja Raholassa 27.10 hui kauhea..

  34. En ole pelkän rummun hakkaamisen kannattaja enkä kakofonisen torvitöräyttelyn, mutta kunnon spontaani huuto & laulu -kannatus, jota Loviisan fanit harrastaa, on hieno asia.

    Se tulee jos on tullakseen, sitä ei voi ostaa.

    Me suomalaiset olemme vain liian ujoja, nöyriä ja tekniikkaorientoituneita tekemään mitään spontaania. ”Ettei vaan joku tuttu huomaa, että meillä on tunteet…”

  35. Itselle kunnon metelillä aikaansaatu tunnelma hallissa kelpaa kyllä, mutta ymmärrän tässä myös seuraa, sille heille ne herkkäkorvaiset katsojat ovat todennäköisesti paljon arvokkaampia kuin satunnainen vastustajan fani Turusta tai Loviisasta. Yksittäisen tai useammankin katsojan tunnelmanluonti kun ei valitettavasti näy suoraan lippukassassa ..

  36. On hyvä että keskustelu on herännyt katsomokulttuurista, fanittamisesta ja yksittäisistä esimerkeistä kuten Tero ja Loviisan fanit.
    Salibandykin voisi olla esimerkkinä kuinka katsojat ovat se kuudes pelaaja joka voi parhaimillaan vaikuttaa kotijoukkueen menestykseen ja tunteeseen jonka muistaa matsin jälkeen ja meidät katsojat tulemaan uudestaan ja uudestaan kannustamaan omiamme.
    Näkyy varmastilipputuloissa jos katsomossa on tunnetta ja otteluissa siis tunnelmaa.
    Suomalainen katsoja on usein kuin kirkossa ja ollaan pelkästään kriittisiä peliä ja pelaajia kohtaan, pitäisi uskaltaa tuulettaa kuten pelaajienkin onnistuessaan.

  37. Periaate jos teet jotain outoa yksin katsomossa olet helposti eliminoitava häiriötekijä yhden järjestysmiehet toimesta , jos useampi kymmenen ihminen tekee samaa , kyseessä on täysin hyväksyttävä toiminta , niin se menee. Vai kuinka moni jaksaa kutsua sännöllisesti poliisit paikalle omaan tapahtumaansa , voi mennä luvat…

  38. Kyllä tämä on pistänyt miettimään. Ihan oikeasti.

    Olenkin jo vedonnut ja vetoan edelleen huomisen kotipelin yleisöön, että se ensimmäisen erän ajan kunnioittaisi pelaajien suorituksia hiljaisuudella. (Ei voine heti vaatia täyttä 60 minuutin onnistumista!)

    Toivon, että yleisö hillitsee itsensä myös kotijoukkueen tehdessä maaleja, eikä intoudu osoittamaan tunteitaan.

    Triangelin käyttö kohtuullisessa määrin ja hyvin hillitysti on sallittua (suositus: Muumi-triangeli). Täytyy muistaa, että aina on joku, joka saattaa häiriintyä. Miettikääs sitä. Ihan oikeasti.

  39. Normaali rummun paukutus on ihan ok ja nostaa tunnelmaa, mutta jos sitä paukutetaan koko pelin ajan tavoitteena saada mahdollisimman kova meteli, sitä on kurja kuunnella. Meillä on monilla paikkakunnilla myös surkean pieniä katsomoita, joissa on pakko istua rummun hakkaajan vieressä vaikka ei haluaisi.
    Kannustaminen ja muiden kiusaaminen/provosoiminen ovat eri asioita.

  40. Istuin n. 50 metrin päässä kyseisestä rummusta ja alusta asti valitin metelistä kavereille. Raholan halli kaikuu ja vahvistaa melua ikävästi. Aivan toinen juttu paukuttaa Classicin peleissä samalla tavalla. Hyvä että rumpu vietiin tässä tapauksessa. Kuulosuojaimia ei yleensä säbäpelissä tarvitse, eikä niitä ollut mukana.

  41. Pelkkä monotoninen rummunhakkaus tuskin luo mitään tunnelmaa. Lähinnä ärsyttää kaikkia; pelaajia ja yleisöä.

    Toista on spontaani rytmikäs kannustus!

    Eniten kuitenkin vaivaannuttaa se 20-kymppisten uroitten 10-hengen kuoromölylaulanta futiskatsomoissa. Fanikulttuuria kai sekin, kuten tauolla pahvikahvi ja makkara, sekä pelin tason mollaus? Tä?

  42. Kyllä se Caribiassa ainakin toimii ihan hyvin toi rumpu. SSV pelissä oli tiivis tunnelma ja kun tulin viime hetkillä niin poikkeuksellisesti istuin Teron lähelle ja otti korvista (tosin olen erityisen herkkäkorvainen). Vaihdoin toisella erätauolla paikkaa ja muistan ottaa korvatulppani varmuuden vuoksi jatkossa mukaan. Tero ja kumppanit antaa paukkua vaan!!! Ja ei hätää ei se ilves tän kauden jälkeen enää pelaa liigaa niin ei tarvii raholan tanttojen ja papparaisten kulmia kurtistaa ja sormia heristää.

  43. Karibia (en ole käynyt) ja varmaan moni muu liigan areenoista on ihan eri tasoa akustiikaltaan. Classicin peleissä varmasti saa hakata aika kovaa, eikä se ketään satu korviin ellei aivan lähimpiä. Raholassa ei ollut hyvä, kaikua pitemmälläkin niin ettei vieruskaverin kanssa voinut jutella ja korviin sattu. En tiedä millaista TOR-pelissä on, ehkä oli enempi väkeä vaimentamassa. Ite olin vain tyytyväinen tilanteeseen, vaikken mikään super herkkäkorva edes ole…

    Aika iso härkänen tästä siis on mielestäni tehty, toki voi olla vaikea käsittää tuota melun määrää jos viihtyy paremmissa säbähalleissa yleensä ;). Liekö Terolla itsellään korvatulpat, ehkä voisit alkaa niitä itse myymään vaikka pienellä katteellakin lähimmille katsojille?

  44. En tiedä, missä käytte pelejä katsomassa, jos kaikki katsojat istuvat hiljaa kädet ristissä….
    Nytkö sitten kaikkien pitää hankkia korvatulppia ja kuulosuojamia tai jäädä kotiin, jotta Tero ja muut kakofonian ystävät saavat hakata hysteerisesti rumpuaan? Pienet lapset (mm. pelaajien jälkikasvu) ei saa enää tulla peleihin?
    Jos tämä rumpalipoika olisi samalla tyylillä vastustanut järjestysmiehiä jääkiekko- tai jalkapallopelissä, hänet olisi heitetty ulos katsomosta. Toisten katsojien tahallinen ärsyttäminen ei ole kannustamista. Se on lapsellista itsensä korostamista.

  45. Ei ehdi kaikkia faktavirheitä korjaamaan, mutta mielipiteistä kiitos kaikille!

    Korjataan nyt se, että tottelin kyllä kaikessa järjestyksenvalvojia, enkä vastustanut heitä millään tavalla missään vaiheessa. Ihan asiallisesti ja fiksusti kaikki sujui heidän kanssaan puolin ja toisin. Minua ei kielletty rummuttamasta. Annettiin vain ehdot rummuttamiselle. En sitten pystynyt niitä ehtoja noudattamaan, ja he toimivat kuten olivat kertoneet siinä tapauksessa toimivansa.

    Rumpu oli naapurin lapsien vanha lasten rumpu, joka ei enää kelvannut heille, kun tulivat kouluikään. Samoin torvi Prisman lastenosastolta ostettu. Pieni muovinen huutotorvi oli sellainen, joita TPS joskus kauan sitten jakoi jossakin pelissä kaikille katsojille. Rumpu on minulla lähinnä chänttien tukena silloin kun ei ole kymmenien käsien antamaa rytmiä.

  46. Tervetuloa vaan tänne pkseudun yhteen halliin rumpuineen. Yhdenkin miehen huutosakki piristää kotiyleisöäkin yleensä ja tämä on näitä joidenkin vieraiden porukoita siinä mielessä kehittyneempi versio että esim. tuomareille ei koskaan purnata vaika hekin toki virheitä tekevät ihan tarpeeksi.

    Tuskin tämä Ilvesepisodi nyt oli kovin dramaattinen, korpeaahan se kotijoukkueen kannattijia kun yksi mies voittaa kotiyleisön ja toisaalta häntäpään joukkue hakee vielä pisteetkin.

  47. Ei se nyt ihan oikeasti ollut kyse kotiyleisön fanaattisuudesta, vaan korviin sattumisesta ;). Ikävää tietysti, että halli on akustiikaltaan tuollainen, koska muuten rummutuksessa ei olis ollu mitään vikaa. Turha kääntää tätä kuitenkaan kateelliseksi vierasfanin sensuroimiseksi.