Otsikko on raaka, enkä nyt ihan oikeasti tarkoita Suomen cupin lopettamista. Nykymuodossaan se on kuitenkin aika turhanpäiväinen kilpailu, joka ei tunnu kiinnostavan juuri ketään.
Ensimmäinen perustelu: miesten liigan ja divarin 28 joukkueesta cupiin ilmoittautui tällä kaudella kahdeksan joukkuetta. Siis ei edes lähellekään joka kolmas vaan sitä vähemmän. Cupista jäi pois 20 pääsarjojen joukkuetta.
Mitä järkeä on tällaisessa kilpailussa? Luulin ensin, että osanottomaksu on niin korkea, että se estää joillakin osallistumisen. Minua valistettiin, että cupin osanottomaksu sisältyy liigan ja divarin sarjamaksuun. Cupin osanotosta pääsarjajoukkueiden ei siis tarvitse maksaa erikseen senttiäkään.
Palloilujen cup-kilpailujen äiti on jalkapallon FA cup, joka aloitettiin Englannissa vuonna 1872. Jalkapallon Englannin cupin arvostus on säilynyt tähän päivään asti. Englannissa ja monessa muussakin jalkapallomaassa monet arvostavat cupin voittoa jopa liigamestaruutta tärkeämmäksi. Selkeä perustelu on se, että cupin voittaja ei ole kauden aikana hävinnyt kilpailussa yhtään ottelua.
Suomessakin ainakin jalkapallon ja koripallon cupit ovat voimissaan. Jääkiekon cup-kilpailu lopetettiin vuonna 1971 ja pesäpallon vuonna 1989. Lopettamiseen on varmaan ollut hyvät syyt?
Salibandyn Suomen cupissa on kuluvalla pelikaudella mukana 113 miesten ja 32 naisten joukkuetta. Naisten liigajoukkueista poissa on viisi, mukana seitsemän.
Alasarjojen joukkueiden innostuksen ymmärtää, koska pikkufinaali ja haastajafinaali kiinnostavat. Cupista saa myös hyviä harjoitusotteluja ja kokemusta. Takavuosina NST:n A-nuoret olivat monta kertaa mukana miesten joukossa ja pääsivät pelaamaan divariseuroja vastaan, joskus jopa niitä voittaen.
Joku kolmosdivarin porukka saattaa saada kotikaukaloonsa vieraaksi vaikka liigajoukkueen. Uran huippuhetki alasarjan pelaajalle, kun vastapuolella saattaa olla Mikael Järvi, Mikko Kohonen tai Lassi Vänttinen. Näinä aikoina cupissa Erä matkustaa pelaamaan Loimaalle, SSV Joutsenoon ja SPV Raaseporiin.
Miksi pääsarjajoukkueiden kiinnostus cupiin on vähäinen? En keksi mitään muuta syytä kuin matkakustannukset.
Kilpailuun osallistuu seuroja ympäri Suomen, ja arvonnassa Espoossa pelaava joukkue saattaa joutua matkustamaan Ouluun, tai Kajaanin joukkue saattaa joutua lähtemään Turkuun. Se varmaan laittaa seurojen talousvastaavia miettimään asiaa, kun on cupiin ilmoittautumisen aika.
Miesten liigajoukkueista tämän vuoden kilpailussa ovat mukana SSV, SPV, Classic, NST, Happee ja Erä. Kunnioituksesta hatunnosto näille seuroille. Kertaan myös tästä arvokilpailusta kokonaan pois jääneet: TPS, Oilers, Nokian Krp, Loviisa, Ilves, Koovee, Josba ja OLS. Divarin 14 joukkueesta ovat mukana vain PSS ja ÅIF, eli hatunnosto niillekin. En viitsi luetella niitä kahtatoista divariseuraa, joita cup ei näytä kiinnostavan.
Siis ne matkakustannukset. Toki niitä kertyy. Kustannukset pelottavat alasarjaseuroja, koska Etelä-Suomesta Rovaniemelle on pitkä matka, ja yhtä pitkä matka on pohjoisesta etelään. Kustannukset pelottavat myös liigatason seuroja.
Heräsin miettimään NST:n viime kausien cup-pelejä. Tällä kaudella ensimmäinen vastustaja on ÅIF Sipoossa. Milloin NST on viimeksi pelannut kotiottelun cupissa? Piti oikein katsoa vanhoja papereita, ja löytyihän se sieltä. Neljä pelikautta sitten (2008–2009) NST:n miehet pelasivat puolivälierissä kotonaan SPV:tä vastaan, ja putosivat jatkosta. Silläkin kaudella ensin oli pelattu vieraspelit Turussa (TPS) ja Espoossa (Indians). Sen jälkeen taas kaikki cupin pelit vieraskentillä.
Miesten cupin voittaja saa 10 000 euroa ja finaalin häviäjä 3 000 euroa. Naisten vastaavat summat ovat 3 500 ja 1 000 euroa. Cupin voittaja voi selvitä kilpailusta omilleen, kaikki muut jäävät maksun puolelle.
Kotiottelujen pääsylipputulot eivät mitenkään riitä kattamaan vieraspelien kustannuksia. NST:n miehet esimerkiksi joutuivat viime kaudella pelaamaan cupia Rovaniemellä, kustannukset noin 3 000 euroa. Finaalistakaan ei tule tuottoja, koska sitä ei välttämättä pelata kummankaan finaalijoukkueen kotikentällä, vaan jollain muulla paikkakunnalla.
Liigajoukkueet tulevat mukaan miesten neljännelle kierrokselle, mutta sääntöjen mukaan alempisarjalainen vastustaja on automaattisesti kotijoukkue. Vasta puolivälierissä (kahdeksan parhaan joukossa) kotijoukkue arvotaan. Huonolla arpaonnella puolivälierät ja välierät menevät nekin vieraspeleiksi, ja finaali pelataan sitten jossain jo etukäteen sovitussa paikassa.
Vastakkain ovat siis cupin arvostus ja cupin aiheuttamat taloudelliset kulut. Talousmiehet näyttävät voittavan seuroissa. Tähän sanon: laittakaa ne seurojen taloudet sellaiseen kuntoon, että talous kestää pari cupin peliä kaudessa. Ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.
Nyt esimerkiksi OLS:n ja Kooveen sekä miesten että naisten liigajoukkueet jäivät pois, mukana ei ole naisten kilpailussa perinteikäs Erä III ja naisten puolelta pois jäivät myös Happee ja SPV.
Cupin puolivälierät pelataan 11. marraskuuta, välierät 30. joulukuuta ja finaalit 19. tammikuuta. Liiton sivujen cup-infossa ei vielä kerrota finaalien pelipaikkaa.
Ei toki lopeteta Suomen cupia, mutta jotain tarttis tehdä, jos miesten pääsarjojen joukkueista vain vajaa kolmannes on kilpailussa mukana. Cupin mestaruuden pitäisi olla arvokas asia, voittajahan ei ole kauden aikana hävinnyt yhtään peliä.
Salibandyliitossa varmasti on cup-asiaa mietitty. Eihän liittokaan voi olla tällaiseen tilanteeseen tyytyväinen. Liitossa on asiantuntijoita, jotka varmaan keksivät jotain.
Yhden vinkin heitän entisenä median edustajana. Eikö välierien ja puolivälierienkin arvonnat voisi tehdä julkisesti vaikkapa televisioitavien liigapelien tauolla? Cup saisi tarvitsemaansa julkisuutta ja arvostusta.
Suomen cupilla on vuosittain joku sponsori, jonka nimeä käytetään kilpailun nimessä. En nyt muista tämän vuoden kilpailun sponsoria, enkä sitä tässä mainostaisikaan, koska en saa sentin senttiä itse hyötyä ilmaisesta mainostilasta.
Liitto toivottavasti saa sponsorisopimuksesta muutaman kymppitonnin. Onhan valtakunnallinen kilpailu sen arvoinen? Sponsori varmaan myös palkitsee finaalin parhaita pelaajia vähän arvokkaammilla palkinnoilla kuin jollain juomapulloilla?
2-divari joukkueille on suuri juttu päästä pelaamaan liigajoukkueita vastaan, karrikoiden sanoen vasta sen jälkeen kakkostavoite on päästä pikkufinaaliin. Osittain tästä syystä sääli nähdä pääsarjajoukkueiden laimea kiinnostus cuppia kohtaan. Artikkelissa hienosti todetaankin, että joukkueiden tulisi varata kustannuksia myös näihin muutamiin cupin peleihin eikä pyllistää koko touhulle. Mikäli ottelusuma koituu ongelmaksi tulis liiton (liigan) tässä tapauksessa tulla vastaan siirtäen otteluja ja tehden tilaa cupille. Kustannuspuoleen sen verran, että 2-divarissa ja siitä alaspäin pelaajat maksavat itse touhunsa ja ylimääräiset pelinsä, joten siinäkin mielessä hieman oksettavaa touhua ylimpien tasojen joukkueilta, niiltä siis jotka eivät mukaan vaivautuneet.
Todella onnistunut kirjoitus pääsarjojen näkökulmasta, kiitos siitä!
Myös alasarjajoukkueita on mukana todella vähän, mutta uskoakseni hiukan eri syistä. Cupin osallistumismaksu on II-IV 320 euroa/joukkue. Ottelut pelataan turnausmuotoisesti pääsääntöisesti 4 joukkueen lohkoissa, joten pelejä taataan vähintään 3. Hinta sisältää hallivuorot ja tuomarimaksut, joten ei hinta nyt aivan halpa ole, mutta perusteltavissa.
Meidän 4. divarijoukkue ei ole juurikaan cupiin osallistunut, vaikka asiasta on monta kertaa keskusteltu. Syitä on ollut useita.
Kustannukset on tietysti yksi syy. Toinen on se, että alkulohkosta ei ole juurikaan jatkoonpääsymahdollisuuksia, kun jatkopaikan yleensä vie jokin II-divarijoukkue.
Ja cup ei nyt vaan ole tuntunut perusalasarjajoukkueelle cupilta. Mikä se semmoinen cup on, joka pelataan lohkomuodossa? Miksei 1. kierroksesta lähtien pelejä voisi pelata yksittäisinä, alkuun toki alueellisesti? Arvottaisiin kotijoukkue, jonka vastuulla on järjestää – yhteistyössä vierasjoukkueen kanssa – pelivuoro tiettyjen viikkojen aikana (esim. oma harjoitusvuoro). Mikäli aikaa ei saada sovittua, liitto osoittaa pelipaikan ja ajan. Toki enemmän järjestelyjä, mutta voisi olla sen arvoista…
Kaikkinensa, cup on kriisissä ja toivottavasti asialle tehdään jotain.
Voisitko yrittää perustella, että miten Englannissa kuvailemallasi tavalla ”monien mielestä” Englannin Cupin voittoa arvostetaan Valioliigan mestaruutta tärkeämmäksi.
”Vastakkain ovat siis cupin arvostus ja cupin aiheuttamat taloudelliset kulut. Talousmiehet näyttävät voittavan seuroissa. Tähän sanon: laittakaa ne seurojen taloudet sellaiseen kuntoon, että talous kestää pari cupin peliä kaudessa. Ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä”
Taas klassinen -laittakaa! Kirjoittaja voisi mennä johonkin seuraan kokeilemaan 100-150 tuhannen potin keräämistä niin voisi mieli muuttua kommentoinnin suhteen.
Cuppi ei kiinnosta yleisöä, alkupelit ei kiinnosta pelaajiakaan. Mitä keksitään? Olisiko ajankohtaa aikaistettava eli tyyliin 3.kierros pelattaisiin syyskuun alussa jo? 4. kierros syyskuun aikana? Menisivät edes kunnon harkkamatseista.
Vaikka Salibandyn Suomen Cup elää säästöliekillä, niin se pesee osallistujamäärissä muut sisäpapalloilulajit mennen tullen. Salibandy 113+32, koris, 20+17, lentis 16+16, käsipallo 19+10. Osallistujamäärissä vain fudis (198+53) on edellä.
Salibandyssa Cup oli hiipumassa 2000-luvun alussa, mutta alkukierrosten muuttaminen turnausmuotoisiksi nosti osallistujamääriä merkittävästi. Eli ne turnauskierrokset ovat tylsiä, mutta todistetusti joukkueet tykkäävät niistä.
Jos ”turhat” reissupelit koetaan joukkueissa ongelmaksi, niin voisiko Cupin pelata mahdollisimman pitkään alueellisesti? Toinen vaihtoehto olisi kerätä joukkueet yhteen paikkaan, kuten Cupin loppuhuipentuma oli muutamana vuotena.
Ihan alkuun huomio. Teorissa nykyisellä kaudella on mahdollista olla Cup mestari saldolla: 7 voittoa, 4 tappiota.
Itse olen ehdottomasti yksittäisten 3 x 20min otteluiden kannalla ja nimenomaan alueellisesti, kerrasta poikki meiningillä.
II-divari joukkueelle turnausmuotoiset kierrokset eivät palvele edes harjoitusotteluina, 3 x 15 min kun on sellainen kullinluikautus.. Esim kuten JeeJee ehdotti että yhtenä lauantaina turnausjärjestäjänä toimii yksi joukkue ja päivän aikana mahd monta peliä alueen joukkueilla.
Näin Cup ehkä kohdentaisi ”asiakaskuntaansa” akselille Liiga-II-divari. En nyt jaksa tarkistaa, mutta muistaakseni II-divari joukkueita kutakuinkin 100. pääsarjoja 28.. Näistä joukkeista tavoitellaan vaikka nyt 80prosenttia mukaan. n. 100 joukkuetta.
Alasarja joukkueille täkyksi jalkapallossa ilmeisesti käytössä oleva systeemi. Hinta Cupiin xxx €, mutta mikäli tiput ensimmäisellä kierroksella, et maksa osallistumismaksua. Paljonko on joukkueita näissä sarjoissa? Liiton sivujen mukaan kaiken kaikkiaan joukkueita tasaisen kehityksen vauhdilla 2400? Miesten sarjoissa III-V-divari 500?
Ajankohdan miettiminen uusiksi..? Pelattaisiinko 1-3 kierrokset jo kenties keväällä, ja loput syksyllä?
Tai jotain vastaavaa yhtä dorkaa.. Enemmän perseellehän Cup ei voi mennä.
Voisitko Antti tai joku muu bloggaaja ottaa kantaa mitä tarkoittaisi suomalaiselle salibandylle seuraavanlainen muutos: Jokaisella sarjatasolla siirrytään 3 x 20 min tehokkaaseen peliaikaan?
Säveltäjälle: ”Kirjoittaja voisi mennä johonkin seuraan kokeilemaan…” Olen ollut NST:n hallituksessa ja puheenjohtajanakin, joten tiedän kyllä mistä on kysymys. NST pelaa cupia niin naisissa kuin miehissäkin.
En yleensä vaivaudu vastaamaan nimettömien nimimerkkien heittoihin, kun itse kirjoitan omalla nimellä, mutta seurojen talouteen yksinkertainen neuvo: pidetään kulut yhtä pieninä kuin tulot, niin ei tule ongelmia. Ei se ole sen kummempaa.
ihan sama kirjoittaako tänne joku blogisti omalla nimellään tai ei, kunhan ei mitä tahansa potaskaa laita tarinoita rehevöittämään.
Jos cup on suurimmalle osalle seuroista taloudellinen rasite tai uhka, niin silloinhan se kannattaa lopettaa. Ja tuskin se liitollekaan noilla osanottajamäärillä kovin suuri rahasampo on, taitaa tuotot mennä palkintorahoihin. Luulisi kuitenkin että cupin tuomia pelillisiä haasteita ja menestystä kilpailussa arvostettaisiin enemmän lajin sisällä. Salibandyssa on vaikea keksiä kilpailun voittajalle jalkapallon eurocup paikan kaltaista porkkanaa, joten kilpailussa pärjäämisen itsessään pitäisi olla iso juttu. Huippujoukkueillekaan ei salibandyssa ole liikaa mahdollisuuksia menestykseen ja ”isoihin” otteluihin, joten jo senkin kannalta cupin ratkaisupelien olettaisi olevan arvossaan.
Jalkapallossa liigan ja ykkösen seuroilla on ilmeisesti lisenssijärjestelmän tai muun sopimuksen perusteella pakko osallistua cupiin. Tätä ehkä kannattaisi harkita salibandyssäkin, niin huippujoukkueet saataisiin mukaan kilpailemaan voitosta mikä varmasti nostaisi cupin arvoa näissä seuroissa. Näin myös alasarjajoukkueille avautuisi enemmän mahdollisuuksia päästä pelaamaan huippuja vastaan. jos joukkuemäärä lähtisi nousuun, mahdollistaisi se paremmin alueellisuuden arvonnoissa jonka johdosta taloudellinenkin riski vähenisi.
Miksi pääsarjajoukkueiden kiinnostus cupiin on vähäinen? Syitä on varmasti muutakin kuin matkakulut, esim. luokkaantumisriskit koska sarja mielletään tärkeämmäksi, otteluaikataulujen sovittaminen sarjaan nähden, Suomen Cupin tuoman hyödyn puuttuminen–>esim. Eurocup -paikka tms.
Offtopic: Vaikken olekaan bloggaaja niin tohon sun ”kaikkiin sarjoihin tehokas 3x20min” veikkaus, että loppuisi aika monella alasarjapelaajalla lajin harrastaminen. Pelit kestäisivät käsittämättömän kauan ja turnaukset olisi mahdotonta aikatauluttaa. Ei mitään järkeä. Käsitykseni mukaan ensi kaudelle on tulossa ainakin miesten kolmoseen tehokas 3x15min, jossa siinäkään ei ole mitään mieltä tasoerojen vuoksi. Ainoa hyötyvä osapuoli on tuomarit, joiden korvaukset nousevat.
Jalkapallosta: Eli Cupissa on sinunkin mielestäsi valuvika, niin sen sijaan että puututtaisiin ongelmakohtiin niin pakotetaan joukkueet osallistumaan siihen ja näytellään että kaikki on ok? Kannattaa muistaa että pääsarjajoukkueilla Cup-maksu on jo nyt sisällytetty sarjamaksuun, osallistuvat siihen tai eivät.
Tepi: 3x15min turnausmuotoinen peliaika on tylsä, mutta se on helppo ja kustannustehokas tapa toimia. Todistetusti siirtyminen Cupissa turnausmuotoisiin peleihin kasvatti osallistujamääriä merkittävästi.
Tepille: 3x15min tehokkaassa peliajassa joukkueiden ET-maksut nousevat, mutta yksittäinen dumari ei tienaa sen enempää kuin ennenkään koska pelejä per erotuomari on vähemmän. Vertaus: Miesten II div pelin palkkio = 76 EUR, mutta samalla ajankäytöllä (4h) miesten IV div pelit 3×28 EUR = 84 EUR.
Helpoin tapa korjata nykyisiä Cupin ongelmia olisi pelata kaikki alkukierrokset alueellisesti, mutta urheilullisuus tietenkin kärsisi.
Make on oikeassa. Pääsarjatason joukkueilla on yksinkertaisesti liian vähän voitettavaa cupissa. Voittaja saa toki 10 000 euroa, mutta kaikkien muiden osalta haitat ovat suurempia kuin hyödyt. Talouspuolen lisäksi loukkaantumisriski, ottelusumat ja sitä kautta väsymys, sekä mahdollinen nolo tappio alemman sarjaportaan joukkueelle ja sitä seuraava julkinen mustamaalaus Pääkallossa. Kun vastapainona on EHKÄ yksi kova harjoituspeli, josta ei jaeta pisteitä, niin valinta osallistumisesta on helppo.
jeejee..
Todistetusti kyllä/kenties. En löytänyt faktaa milloin cupissa on siirrytty turnausmuotoisiin alkukierroksiin, mutta salibandyn lisenssipelaajien kehitys oli huimaa juuri tuona aikana.
Vuonna 1996: 17993
Vuonna 2003: 33799
Syy/seuraus/yms
Tepille: Mahdollisten tasoerojen ja lopettamisten takiako toiminnan kehittämistä ei edes kannata harkita ja pyöritellä?
Toistain itse itseäni jo kohta uuvuksiin asti, mutta salibandy elää joka rintamalla suurta muutoksen aikaa. Siis aivan jokaisella.
Missä jamassa on liiga ja divari? Luulen että monenmielestä suomalaisella huippusalibandyllä meneen paremmin kuin koskaan, mutta itse veikkaan että 5-10 v jänteellä ongelmat räjähtävät käsiin.. Valuvika?
Itse olen kädet täynnä seuratoiminnassa mukana, mutta jotain tarttis tehrä..
Kustannukset ovat varmasti yksi syy poisjäämisiin, toinen ainakin osalle on varmasti ajankohta. Cup-ottelut alkavat heti sarjan alkamisen perään ja joukkueille joissa rosteri ei erityisen leveä ole, saattaa Cupin mukanaan tuomat ottelut kuormittaa talouden lisäksi liikaa myös pelaajia. Vielä kun nykyään monella joukkueella on useampiakin pelaajia, jotka pelaavat miesten sarjojen lisäksi A-nuorissa, voi kuorma olla kohtuuton.
Pelit kehittävät totta kai, mutta amatöörilajiin kolmen eri sarjan ottelut vaikka viikon sisään saattavat olla liikaa.
Olen aikaisemmin pohtinut, että nuo ensimmäiset kierrokset pelattaisiin jo elokuun alkupuolella, jolloin yksittäisiä otteluita päästäisiin pelaamaan elo-syyskuun vaihteessa. Tällöin ottelut toisivat selvää lisäarvoa jo ”tasokkaiden” harjoitusotteluiden muodossa. Alasarjajoukkueille ottelut kohdistuisivat melko aikaiseen vaiheeseen, mutta kuinka merkittävä asia se loppujen lopuksi on?
Täällä nostettiin esille ajatus siitä, että Cup käynnistyisi jo keväällä. Tämä voisi olla loistava idea ja hyvä vaihtoehto juuri ensimmäisille kierroksille. Sarjat loppuvat pääsääntöisesti maaliskuussa. Kierrokset 1 ja 2 voitaisiin mielestäni pelata jo huhtikuussa, 3. kierros elo-syyskuun vaihteessa, 4. kierros syyskuun puolessa välissä ja niin edespäin. Niin että Cup pelattaisiin yhden vuoden, eikä yhden kauden sisällä. Pääsarjajoukkueet saisivat oikeaan ajankohtaan hyviä otteluita, eikä alasarjajoukkueiden tarvitsisi aloittaa taivaltaan kesken kesäunien.
Toki moni saattaa ajatella, ettei Suomen Cup ole mikään harjoituspelitapahtuma. Ei sitä sellaiseksi varmasti ole tarkoitettukaan, mutta onko se sitten väärin jos osa joukkueista haluaa sen sellaiseksi mieltää ja osallistuu juuri sen takia? Kyllä se harjoituspelileimallisuus häviää, mitä pidemmälle Cupissa selviytyy, mutta ajankohdan siirrolla alkukierroksille saatettaisiin saada lisää joukkueita, se kai olisi päätarkoitus.
En ehkä ilmaissut itseäni selkeästi, mutta en kyllä usko että kaikissa sarjoissa siirtyminen 3x20min tehokkaaseen veisi lajia juurikaan eteenpäin. Alasarjoissa pelaa aika paljon porukkaa, jotka ovat siirtyneet sinne siksi, että yksittäiset pelit vievät niin paljon isomman siivun vapaa-ajasta. Jos kaikissa sarjoissa pelattaisiin 3×20 tehokkaana, niin ottelutapahtumien määrä vähintään tuplaantuisi kaudessa.
Ja kyllä ne tasoerotkin voivat mielestäni jotain sanella, vaikka lajia toki tuleekin kehittää. Ja aina saa harkita ja pyöritellä 🙂
Jeejee: joo, oot ihan oikeassa! Tarkoituksenani oli sanoa, että joukkueiden tuomarimaksut nousevat, eivät niinkään tuomareiden saamat palkkiot. Kiitos täsmennyksestä!
Alkukierrokset muuttuivat turnausmuotoisiksi 2001 tai 2002, ja se nosti osallistujamäärät ihan uudelle tasolle.
Itse asiassa Suomen Cup tarjoaa alasarjajoukkueille ihan houkuttelevan paketin: 3-6 hyvää ”harjoituspeliä” kauden alla, ja jos sattuu menemään nappiin niin voi saada 1-2 täysimittaista ottelua jotain kilpajoukkuetta vastaan. Enempään ei tavallisilla harrastejoukkueilla ole kiinnostusta eikä resursseja.
Eli turnausmuotoisissa alkukierroksissa ei ole mitään vikaa, niiden ansioista salibandy cupissa on enemmän osanottajia kuin muissa sisäpalloilulajien cupeissa yhteensä. Ongelma piilee kilpajoukkueiden suunnalla, heillehän Cup ei tarjoa muuta kuin kalliita kilometrejä.
Helppoin korjaus olisi pelata alueellisesti mahdollisimman pitkälle. Liigajoukkueelle peli jotain lähialueen alasarjajoukkuetta vastaan kävisi edullisesta markkinointitempauksesta. Alueellisuuden korsotamisen kääntöpuolena urheilullisuus kuitenkin kärsisi koska alueilla on eri määrä kilpajoukkueita, ja se alueellisuuskin tarkoittaa hieman erilaisia etäisyyksiä eri puolella Suomea.
Cupin 4. kierroksella pelataan juuri nyt parhaita pelejä kun alasarjajengit isännöivät liigajoukkueita. Leisku – Erä, JoKa – SSV, Erä Akatemia – Classic, FBC Raseborg – SPV, ja O2JKL – Happee. Noista ainakin Loimaalla, Joutsenossa ja Raaseporissa on ottelu josta tullaan puhumaan paikkakunnalla pitkään. Lisäksi veikkaan että Erä Akatemia tekee Mosahallissa uuden Cup-pelien yleisöennätyksen.
Otteluiden muuttaminen 3 x 20 min tehokkaalla peliajalla toki vähintään tuplaa ottelutapahtumien määrän. Mutta sen jälkeenhän kysymys kuuluukin tarviiko silloin pelata V-divarissa 18 ottelua, vai pelattaisiinko näissä sarjoissa entistä enemmän alueellisena, mutta pienemmillä lohkoilla, esim 6 joukkueen lohkot ja kaksinkertainen sarja? Näin oltaisiin suht lähellä vanhaa ajankäyttöä, ja alasarjoissakin pelattaisiin oikealla peliajalla. 3 x 15 min kun nyt vaan on aikamoinen lasten peliaika, eikä sillä ole mitään tekemistä salibandyn kanssa. *(Huomautuksena, niin se vain jalkapallon 6 divarissakin jengi on aivan pähkinöinä kun pelataan 2 x 45min isolla kentällä, kolmella tuomarilla. Eikä muuten haittaa tasoerot)
Ajatusleikkinä cupiin:
64 joukkueen Cup–> joukkueille Liiga-II-divari. Ilmoittautumisjärjestyksessä.
Osallistumismaksu 300e
Tulot 300 e *64 = 19 400 €
Sponsorit: Teho= 20 000e? Perustuu AOA:n arvaukseen..
Yhteensä: n 20 000 €
ottelukierroksia: 6
Ensimmäiset kaksi kierrosta arvotaan jaolla etelä/pohjoinen.
1.-2. kierrosta liiga jengit pelaavat vieraissa? Lipputulot jaetaan koti/vierasjoukkueen kesken esim 70/30 tasoittamaan kuluja?
Palkinnot:
1. 15 000 e
2. 8 000 e
3-8. 1 500 e
yht. 32 000 e
Liitto lähtisi tekemään finaalitapahtumasta itselleen tulonlähdettä.Muuten raha laitettaisiin pitkälti takaisin seuroille liiton toimesta.
Siihen vielä lisäksi seuroille porkkanoita: tiput ekalla kierroksella, maksat osallistumismaksua 0-50%. yms yms..
jeejee:llä on hyviä pointteja. Itse pyrin vain heittelemään ajatuksia mistä toivottavasti joku koppaisi jotain ja jalostaisi siitä sen huippuhyvän idean hienon lajimme eteen.
yhteensä siis toki 40 000€.
-> Tepi
siirtyminen 3*20 tehokkaaseen peliaikaan toisi joillakin paikkakunnilla halliongelman eteen. Vaikka ottelumääriä vähennettäisiin niin ajallisesti hallien kuormitus viikonloppuisin kasvaisi. En näe järkeä että hallipulan takia siirrytään sitten hakkaamaan pienempiin askeihin.
Toinen ropleema tulisi kustannuspuolella. Nythän turnausmuotoisissa tapahtumissa liitto maksaa hallivuokran, mutta yksittäisissä otteluissa kotijoukkue on maksajana. kustannusten nousu odotettavissa. harrastejoukkueet on suht pers aukisia ja liitto se vasta perse auki onkin.
Itse pidän hyvänä ajatuksena kolmosen peliajan muuttamista 3*15 tehokkaaseen kunhan sieltä jatkumona tulee seuraamaan:
-> Kakkosdivarien lohkojen karsiminen. Tämän hetkinen määrä on järjetön kun divari meni yhteenlohkoon. 3-4 lohkoa riittää oikein mainiosta.
–> Kakkosen lohkojen karsimisesta seuraa kolmosen siirtyminen vanhaksi kakkosdivariksi ja samalla kolmosen peliaika muutetaan tehokkaaseen 3*20 min.
—> Seuraavana askeleena joko nelosen muuttaminen 3*15 tehokkaaseen tai 3*20 juoksevaan aikaan. jälkimmäinen muutos ehkä parempi kun se vaatisi pienempää rakenteellista muutosta. 2 joukkuetta lohkoon vähemmän niin turnaukset saadaan vietyä edelleen yhdessä päivässä läpi.
Jeejee tuossa muisteli cupin kulta-aikoja kun ottelu muutettiin turnausmuotoisiksi. En jaksa uskoa että muuttaminen yksittäisiin nostaisi osallistumista. kyllä keskimääräiselle harrastelija porukalle jo otteluiden järjestäminen tulisi raskaaksi ja tässäkin tullaan jälleen kustannuskysymykseen. Mistä hallirahat?
Minusta cupin alamäki alkoi kun liitto alkoi paijaamaan liiga- ja divarijoukkueita. En muista tarkalleen mitä muuta kuin myöhempi sisääntulo oli muutoksessa matkassa, mutta joukkueita on niin vähän alussakin että mukaan vain heti ensimmäiseltä kierrokselta. Valtaosa yläsarjajoukkueista voi peluuttaa junioreita alkusarjoissa.
Ja ehdoton osallistumispakko Liiga ja divarijoukkueille. Nykyisellä mallilla viesti on järjettömän huono. Vapaaehtoinen ilmainen osallistuminen ja cup kiinnostaa yläsarjajoukkueista pientä osaa, mitä se viestii alasarjajoukkueille cupista silloin?
Ei se ainakaan arvostusta kerää.
Toteuttamismallin pitäisi olla kustannusten takia alueellisempi pidempään ja vähemmän raaka. Nykymallissa ja osallistumismäärissä kakkosen joukkueet tiputtaa alasarjaporukat valtaosin pois kahden ensimmäisen kierroksen aikana.
Kellä sinne nykyään kiinnostaa lähteä maksamaan ja osallistumaan kun järjestelmä ei mahdollista alasarjajoukkueelle selviämistä pidemmälle ellei joukkueena ole jokin keräilynippu vanhoja propelaajia. cup ei ole cup jos siellä ei voi saada tuurilla vastaan vastuksia jotka on kaadettavissa, jopa jonnekin puolivälieriin asti.
Eurocup idea on loistava. Mutta jos liigajoukkueiden perse ei kestä kotimaiseen kilpailuun osallistumista niin ei se kestä kyllä ulkomaan matkailuakaan. Eurocupin rahoitus pitäisi olla sitä tasoa että sinne osallistuvat joukkueet voivat kustannusten osalta toteuttaa sen vähintäänkin +-0 budjetilla. Ja jotta siinä järkeä olisi, kyllähän sieltä seuroille rahaa pitäisi jäädä käteen muutakin kuin roposia.