Miesten Salibandyliiga jatkuu maajoukkuetauon jälkeen taas keskiviikkona. MM-kisakausi tekee sarjaohjelmasta syyskauden osalta todella repaleisen. Salibandyliigaa on pelattu joukkueesta riippuen 7-10 ottelua. Käydään lyhyesti läpi, millaisista asetelmista Salibandyliiga jatkuu.

Alkukauden ehdottomasti suurin yllättäjä on ollut Turun Palloseura. Olin itsekin tuomitsemassa joukkuetta Veikkaajan ennakkopaketissa häntäpäähän, kun joukkue pelasi päävalmentajaksi nousseen Teemu Variksen alaisuudessa harjoituspelejään vihkoon ja Variksen pikaisesti tiedotetusta noususta Perttu Kytöhongan tilalle korviini kantautui kaikenlaista epämääräistä.

Juttelin Variksen kanssa viime viikolla ja hän kertoi itsekin kokeneensa tien TPS:n apuvalmentajana tulleen viime kauden jälkeen päätökseensä. Kautta on vielä paljon jäljellä, mutta seurassa kolmatta vuotta tehostetusti harjoiteltu pallonhallinnasta elävä pelitapa on kuitenkin noussut tällä kaudella aivan uudelle tasolle. TPS on hävinnyt alkukauden kahdeksasta ottelusta vain yhden, Loviisalle jatkoajalla. On jännä nähdä, miten nuorten pelaajien pää kestää tulevissa peleissä, kun takaraivossa kolkuttaa pari viikkoa liigakärkenä elämistä.

Alkukauden toiseksi vahvin joukkue on ollut SSV:täkin pyöritellyt Happee. Jami Manninen on ollut Hirville odotetun tärkeä vahvistus ja Peter ”katopörssi” Kotilainen liigavauhdissa pitelemätön. Viime vuosina iloista hyökkäyspeliä esittäneen joukkueen maalikeskiarvo on liigan suurin. Kauden avaustappio tuli juuri sillä tavalla, mistä välieriin yltänyttä joukkuetta kauden alla joukkuetta epäilin. Kun luullaan onnistumisten jälkeen liikoja, niin tapsa voi tulla vaikka peräpään NST:lle. Kasvattavassa roolissa se oli varmasti tärkeä tappio loppukautta ajatellen.

TPS:n jäljessä SSV on ottanut paikkansa kärkipäässä, mutta joukkue on päästänyt tällä kaudella harvinaisen paljon maaleja. Tätä ja koko liigan suuria maalimääriä myös valmentaja Mika ”Amu” Ahonen on kummastellut. Maalivahti Henri Toivoniemi oli kauden alla Vantaalla Powerade-turnauksessa loistava, ja pelannee seuraavat loistopelinsä vasta joulukuussa MM-kisoissa.

Liigassa eniten maaleja mättäneen Classicin uusi päävalmentaja Jarkko Rantala valitteli ennen maajoukkuetaukoa otteluruuhkaa. Taukoa edeltäneeseen cup-peliin tamperelaiset tulivat vain 13 kenttäpelaajan voimin. Useampi pelaaja on parannellut vaivojaan, ja tauon jälkeen liigassa luulisi esiintyvän vieläkin pirteämpi Classic.

Oilers on ottanut alkukaudesta varmoja voittoja lähes kaikista muista keskikastin joukkueista, mutta alkukauden ehdottomasti hienoimman voiton se haki Seinäjoelta mestari-SPV:stä. Myönsin silloin Twitterissä, että omatkin rahani olivat kiinni SPV:n voitossa. Ottelun maalikooste on espoolaisittain erittäin komeaa katsottavaa.

Suomen mestari SPV:n otteet suurella tasonvaihtelulla ovat olleet pettymys. Siihen yksi iso selitys on mallia tupla-C. Kun joukkueella oli ensimmäistä kertaa tähtäimessä Champions Cupin voitto ja kuntopiikki syksylle, niin jälki voi olla juuri näin epätasaista. SPV on saanut myös CC:n jälkeen huomata, että mestarin päänahka on todella haluttu. Viimeisin maajoukkuetauko tuli SPV:lle hyvään aikaan.

Liigan keskikasti Loviisa, Koovee, Erä ja Nokian KrP on pelannut todella ailahtelevasti. Nokia pelasi Erää vastaan loistavan ottelun ja niin kurinalaisesti, etten ole vastaavaa esitystä joukkueelta ikinä nähnyt. Murskavoittoa seurasi 13 maalia omiin Classicilta. Sarjan paras ylivoima on mättänyt jo 16 maalia ja Sami Nyman on kovassa iskussa. Alkukaudesta vääränmittaisella mailalla pelannut Henri Johansson parantaa jatkuvasti ja Suomessa huimasti kehittynyt Benjamin Reusser näyttää kaikessa pallollisessa rauhallisuusuudessaan epä-sveitsiläiseltä pelaajalta.

Loviisa on ajoittain näyttänyt valmentaja Ray Backmanin joukkueista pitkään aikaan oikeasti joukkueelta isolla J:llä aina kolmoskentän viimeistä raatajaa myöten. Mutta taso heittelee. Backman tuntuu taas nauttivan valmentamisesta, kun jokaisesta pisteestä pitää taistella naama irvessä. Tapanilan Erä taas on omien konttaamistensa vastapainoksi kaatanut peliin syttyessään mm. Classicin ja Oilersin. Viime kauden pronssijoukkue Koovee on kärsinyt loukkaantumissumasta ja parasta Kooveeta nähtäneen vasta keväällä.

Peräpäässä NST on taistellut voitosta jokaisessa ottelussa ja kaikki ottelut ovat päättyneet maksimissaan kahden maalin erolla suuntaan tai toiseen. Se ei ole pystynyt voittamaan päävastustajiaan (Josba, Ilves), mutta on ottanut vastapainoksi maukkaat voitot Happeesta ja Kooveesta. Moni varmasti muistaa viime kauden runkosarjan lopun, kun NST oli yksi liigan parhaista joukkueista. Samat ainekset ovat kasassa myös nyt.

NST:n tapaan myös Ilves on kärsinyt niukkoja tappioita. Maalin tappioita on nousijalle tyypillisesti jo kolme, ja Loviisakin nousi tasoihin vasta päätösminuutilla. Ilves olisi ehdottomasti tarvinnut näistä peleistä pisteitä loppukautta varten. Putoamistaistosta on tulossa jännä, kun surullisenkuuluisan 30 maalin ottelun (12-18) Classicin kanssa läpsytellyt OLS otti ensimmäisen voittonsa juuri Ilveksestä. Oululaiset pelaavat marras-joulukuun tienoilla peräti neljän kotiottelun putken.

Sarjan ehdottomasti suurin pettymys on ollut Joensuun Josba. Takana on yhdeksän peliä, iso osa päävastustajista on kohdattu kotona, eikä joukkueella ole vielä yhtään voittoa. Materiaali on paljon parempi kuin liiganousijoilla, joten suoraan putoamiseen en usko. Joukkue on kokenut paljon muutoksia viime kaudesta ja hitsautunee yhteen tulevilla pidemmillä pelimatkoilla. Mikäli ihmeparantumista ei tulevissa peleissä tapahdu, niin pudotuspelit uhkaavat karata jo nyt.

Salibandyliigan ohjelma on MM-kisojen takia erittäin hajanainen, kun pelejä pelataan ryppäissä. Maajoukkuetauon jälkeen on vuorossa parin viikon rypistys, minkä jälkeen on vuorossa lähes kuukauden mittainen tauko liigapeleistä (19.11.-12.12.). Edessä on kuitenkin tärkeä jakso. Esimerkiksi Happee pelaa nyt 12 päivään viisi peliä, jolloin iso flunssa-aalto voi olla loppukauden sijoituksia silmällä pitäen kohtalokas.