Suomen miesten salibandymaajoukkue kohtaa lauantaina hallitsevan maailmanmestarin Boråsin Ruotsi-ottelussa.
Ottelu on uusinta joulukuun MM-finaalista, jossa sinikeltaiset murskasivat sinivalkoiset järkyttävällä tavalla. Suomella olisi siis tilaisuus maksaa potut pottuina mestarien maaperällä vajaat kaksi kuukautta kylvetyksen jälkeen.
Takaisinmaksun aika on kuitenkaan tuskin vielä. Suomi lähtee otteluun nimittäin hyvin erikoisesta tilanteesta.
Joukkue on ensinnäkin uudistunut totaalisesti. Mukana on vain kuusi hopeamitalistia. Keltanokkia joukkueessa on yhdeksän. Lisäksi Asser Jääskeläisellä on vyöllään vain yksi miesten maaottelu, Casper Pfitznerillä kaksi ja Miko Kailialalla kolme. Yhtään yli sadan maaottelun miestä ei ole enää mukana.
Kun MM-ryhmän keski-ikä oli vielä rapiat 30 vuotta, nyt keskimääräinen sinivalkoinen pelaaja on 24-vuotias. Nuorennusleikkaus on todella raju. Kokoonpanon vihrein pelaaja on vuonna 1994 syntynyt Happeen Peter Kotilainen, joka on ollut Salibandyliigan kauden sensaatio. Tietojeni mukaan Kotilainen ei kuitenkaan kentälle ole pääsemässä. Hän pelaa aiemmin päivällä poikien joukkueessa Ruotsia vastaan suuressa roolissa.
Nuorennusleikkaus on väistämätön, koska MM-joukkue koki viimeisen parhaan päivänsä jo aikaa sitten. Lisäksi siitä moni pelaaja lopetti maajoukkuepelinsä MM-finaaliin. Nyt valitussa joukkueessa leikkaus on kuitenkin liian raaka. Mukana pitäisi olla enemmän 25-30-vuotiaita pelaajia kuten Janne Lamminen. Tulisi edetä porrastamalla, koska parikymppiset eivät vielä voi alkaa kantaa suurta vastuuta.
Toivottavaa tietysti olisi, että raju nuorennusleikkaus johtaisi siihen, mihin MM-kisoissa tähdättiin: maailman nopeimpaan salibandyyn. Nyt ainakin jalkaa siihen pitäisi löytyä aivan eri tavalla kuin joulun alla Sveitsissä. Suomen olisi syytä olla lempinimensä ”Herhiläiset” mukainen. Realistista on kuitenkin odottaa, että maailman nopeimman salibandyn aika ei ole vielä. Ruotsin nuori joukkue on takuulla nälkäinen kotonaan ja Suomi hyvin kokematon. Odotettavissa onkin MM-finaalin jatkoa. Eero Kososelle tai Joni Järviölle voi tulla kiire maalissa.
Mielenkiintoisia nimiä joukkueessa on kyllä mukana. Toivottavaa olisi, että Kotilainen pääsisi heti näyttämään kyntensä. Hänen kohdallaan puhutaan niin suuresta lahjakkuudesta, että parhaita vastaan on päästävä otattamaan mahdollisimman aikaisin. Ei jääkiekossakaan Mikael Granlundia säästelty miesten peleistä.
Kosonen tuli MM-finaalissa sisään 0-5-tilanteessa ja floppasi vaikeassa paikassa. Hän ei ollut myöskään todellakaan parhaimmillaan Suomen cupin finaalissa kaksi viikkoa sitten, vaikka Happee sen voittikin. Nyt odotetaan Kososelta siis näyttöä kovassa pelissä, jos hän mielii maajoukkueen ja liigan ykkösvahdiksi.
TPS:n ykkösketjun tuhokaksikko Kailiala ja Teemu Aaltonen ovat vieneet joukkueensa liigan kärkitaisteluun. Divisioonasta tullut Aaltonen on ollut sarjan myönteisimpiä tulokkaita. Nyt heitä mitataan maailmanmestareita vastaan. Samoin on tilanne Happeen Jami Mannisen suhteen, joka vielä viime vuonna joutui luutimaan Classicissa puolustajana. Tällä kaudella verkot ovat jälleen olleet tötteröllä. Saman seuran mies Veli-Matti Hynynen tekee debyyttinsä maajoukkueessa 29-vuotiaana. Jostain syystä Hynysen tutkapari Juuso Heikkinen ei ole mukana.
Viisikkopelillisesti suurin mielenkiinto kohdistuu Suomen puolustuspeliin verrattuna Ruotsin hyökkäämiseen. Tietojeni mukaan valmennusjohto on MM-kisojen jälkeen pohtinut todella paljon kysymystä, kuinka naapurin hieman uudistettu hyökkääminen saadaan pysäytettyä. Joukkue vetää vain yhdet harjoitukset ennen ottelua, joten suuria mullistuksia tuskin nähdään. Mutta vanhojakin keinoja voidaan hieman muokata ja saada aivan toisenlaista tekemistä. Liikaa ei kuitenkaan kannata odottaa. Joukkue on täynnä pelaajia, joiden heikkous toistaiseksi on pallottomien pelaajien puolustaminen.
Jos on ilmassa sekä mielenkiintoisia kysymyksiä että melkoisia kysymysmerkkejä, jopa huolta, ennakkoasetelman tekee suorastaan mielettömäksi Suomen valmennustilanne.
Kuluneen kisaperiodin päävalmentajan Petri Kettusen sopimuksessa oli Salibandyliiton kahden vuoden optio. Optiota ei ole toistaiseksi käytetty. Murheellisen MM-finaalin jälkeen salibandyjulkisuudessa ja piireissä on kuohunut asian tiimoilta. Pitäisikö Kettusen optio käyttää vai ei?
Liiton uusi puheenjohtaja Mika Kaltala on ilmoittanut, että päätös päävalmentajasta julkaistaan kuun lopussa. Tietojeni mukaan muitakin vaihtoehtoja kuin Kettunen on ollut pöydällä. Silti hän ja apuvalmentaja Mika Ahonen vetävät Ruotsi-ottelun. Vain toinen apuvalmentaja Ray Backman on poissa. Ahosta on julkisuudessa pidetty yhtenä hyvänä ehdokkaana Kettusen tilalle. Valmennuksen lähtökohta Ruotsi-otteluun on siis hyvin erikoinen: on epäselvyys ja epävarmuus siitä, saako tässä jatkaa ja missä roolissa. Tämä saattaa olla meidän toistaiseksi viimeinen ottelumme maajoukkueen peräsimessä.
Kettunen ja Ahonen ovat ammattimiehiä. Tilanne ei voi kuitenkaan voi olla vaikuttamatta heihin. Ja mitä ajattelevat pelaajat? Kenelle he pelaavat? Kenelle he antavat näyttöjä?
Salibandyliiton olisikin pitänyt hoitaa tämä asia paremmin – jälleen kerran. Jälleen kerran tärkeää valmistautumisaikaa hukataan, jos Kettunen tai Ahonen ei ole puikoissa Göteborgin vuoden 2014 kisoissa.