Huuhkajat pelaavat harjoitusotteluitaan kuun vaihteessa, Hirviteatteri johtaa Salibandyliigaa ja Leijonat valmistautuvat Oddset Hockey Gamesiin.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan.
Twitterissä on viritelty keskustelua Suomen salibandymaajoukkueen lempinimestä tagin #herhiläiset alla, ja Pääkallo.fi:n analyytikko Jani Hakkarainen saa toistuvasti palautetta lempinimen käytöstä bloggauksissaan. Aiheessa on selvästi imua.
Mutta tekeekö lempinimi maajoukkueesta koko kansan yhteisen asian – meidän joukkueemme? Helpottaako se markkinointia, oheismyyntiä ja tapahtumien rakentamista, vai saako se lähinnä niskan hikoamaan myötähäpeästä?
Tarvitseeko salibandymaajoukkueemme mielestäsi lempinimeä?
Ota kantaa, ehdota tai heitä vaikka kivellä – sana on vapaa. Heitä ehdotuksesi tai mielipiteesi tämän jutun kommenttiosastolle.
Teksti: Mika Virtanen
Myötähäpeää tämä Herhiläiseksi nimittely tuottaa, ja tuntuu suorastaan loukkaavalta maajoukkueinstituutiota ja sen pelaajia kohtaan. Siinä menetetään paljon siitä arvostuksesta, mitä lajimme ja sen lippulaiva on saanut vaivalla rakennettua vuosien aikana. Paljon on työtä tehty ja paljon vielä edessä. Tällaisella lapsellisella ja teennäisellä nimittelyllä tehdään suoraan hallaa tälle työlle.
Maajoukkueen paidassa on logona Suomen lippu ja Leijona-vaakuna. Se on logo joka tuo tunnetta ja sytyttää, ei tuollaiset Tero Töyrylän teettämät lasten piirrokset. Jokainen fani voi koristella itsensä ja lippunsa oman tyylitajunsa mukaisesti, mutta lajin päämedia Pääkallon, ja sen edustajien, tulisi säilyttää maajoukkueinstituutiota käsitellessä tietty arvokkuus.
En ylipäätään ymmärrä tätä perustetta ”kun muillakin on lempinimi”. Pitääkö meidän olla joka asiassa perässähiihtäjänä kopioimassa muista lajeista asioita ? Myös ne typerimmät ideat.
Hyvin sanottu, ensimmäinen kommentoija!
Samoilla linjoilla edellisten kanssa! Jos pitää nimi olla niin Leijonat on ainoa oikea. Oli laji sitten vaikka Jääsnorklaus.
_Erittäin_ typerä lempinimi. Niin on kyllä Huuhkajatkin. Jääkiekko ”leijonat” toimii, koska leijona edustaa taistelua, voimaa ja ylväyttä ja on Suomen vaakunassa(miten himputissa siihe päätynyt…?) Herhiläiset edustaa pientä, lapsellista, ärsyttävää ja inisevää, jonka haluat murskata. Tämä lempinimi on pahinta mitä salibandyn imagolle voi tehdä. Onneksi Herra Hakkarainenkin näyttää sen pikkuhiljaa ymmärtävän.
Jos jotain lempinimiä pitää antaa niin tämä salibandyleijonat on mielestäni sopiva. Tästä samasta aiheestahan oli juttua jo 2010 kotikisojen aikaan eikä silloin mitään järkevää ehdotusta tullut ilmi. Ennemmin vaikka gebardi tai tiikeri kuin herhiläinen.
Salibandyleijonat. Herhiläiset kenties kehnoin ikinä, sopii hyvin Hakkaraisen linjaan….
”Tyylitajua” kiteytti kaiken oleellisen. Leinojat tai ei mitään.
Muutenkaan ymmärrä, miksi Lätkäjätkät ”häh” ovat ainoita ”leijonia”, kun se Suomen vaakunassakin on.
Koko kansa on leijonia, jos niikseen tulee.
Lempinimistä… Huuhkajat on ehkä väsynein ”lempinimi” maajengistä ikinä ja ”herhiläiset” sopii kivasti päiväkodin sählykerhon nimeksi.
H.akkarainen ja T.öyrylä samassa jutussa, tietäähän sen mitä se on..
Leijonathan sinänsä sopii salibandykäyttöön erityisen hyvin. Koko eläinhän on suomalaisiin vaakunoihin uinut ruotsalaisten aatelissukujen tunnuksista. Samasta osoitteestahan tuo salibandykin on peräisin.
Herhiläiset on yksi huonoimmista ikinä. Lempinimeä ei voi vaan keksimällä keksiä. Jos näin väsynyt lempinimi tarvitaan tukemaan markkinointia, niin olisiko fiksumpi vaihtaa markkinoijat, jos niitä edes on?
Esim. Huuhkajat tuli huuhkajasta. Nimi menettelee vaikka sekin on kohtuullisen huono, sille on sentään joku tarina.
Jos herhiläiset-nimeä on pakko ajaa kuin käärmettä piippuun niin ehdotan, että: Hakkarainen tuo seuraavaan salibandyn maajoukkuetapahtumaan pesällisen oikeita herhiläisiä. Sen jälkeen herhiläiset OK.
Ehdotan, että tämä ”h-sana” unohdetaan nyt tähän paikkaan. Jotta nimitys ei jäisi vahingossakaan elämään niin sovitaanko ettei kukaan tästä lähtien kirjoita/sano tiedätte-kyllä-mitä lempinimeä.
Itse ehdottaisin lempinimeä ”Koirat”. Maajoukkue nuuhkii hyvin vastustajaa, on valpas varsinkin otteluiden alussa, haukkuu jos on tarvis ja murisee tiukan paikan tullen.
Oma ehdotukseni siis Koirat. Parempi se on kuin tää Herhiläiset!!!
h-nimeä vastaava koira olis terrieri.
Huuhkat on sopiva nimi futismajulle, koska sen syntytarina on oikein hieno. Säbäjengin nimi ei tule väkisin, vaan se syntyy ajan myötä vahingossa tai ei sitten ollenkaan. nyt se on itselle säbäleijonat tai hieman koomisemmin ”Hakkaraiset” 😉
Herra Hakkarainenhan oli joku vuohi tai pässi?
Lempinimeä ei voi keksiä väkisin. Se tulee jos on tullakseen. Niinhän se kävi jalkapallomaajoukkueellekin: voidaan sanoa, että joukkue ei valinnut Huuhkajia, huuhkaja valitsi joukkueen. Belgia-ottelussa poikkipuun päälle istahtanut pöllö keskeytti ottelun, jonka Suomi lopulta voitti. Voiko hienompaa tarinaa olla?
Kyllä salibandyssakin asia kehittyy omalla painollaan, kun fanikulttuuri nytkähtää vielä piirun eteenpäin. Hyvä että keskustellaan.
H-sana pois käytöstä <- annan tälle ääneni.
Kyllä se nimi tulee jos on tullakseen.
Tein ajatusleikin ja kävin erilaisia skenaarioita läpi mikä nimeksi voisi tulla – en keksinyt yhtään joka ei särähtäisi korvaan. Annetaan asian olla. Ainoa mitä tämä laji kaipaa on lisää perinteitä (lue: vuosia kehittyä ja vahvistua) ja kunnioitusta oman lajin harrastajoukolta. Mistä muualta se kunnioitus syntyy kuin lajin parissa hääräävistä?
Harvinaisen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa. Hakkaraisen analyysiä uudesta maajoukkueesta lukiessa mielenkiinto vaihtui myötähäpeään ensimmäisen herhiläisen ilmaantuessa tekstiin.
-Näädät
-Hiirulaiset
-Pupujussikat
-Perskärpäset
-Murmelit
Saa käyttää mut ei ol pakko hei!
eniten tässä keskustelussa ihmetyttää se, että sivusto vaikutti ihan asiallisesti kysyvän ehdotuksia ja mielipiteitä lempinimeen. tai että tarvitaanko sitä edes.
silti päähuomio on ahkerasti analyyseja (yleensä hyviä) vääntävässä hakkaraisessa. ja jopa jopa töyrylää tökitään, joka on harvinainen kannattaja meidän lajissa.
ihmeellistä lynkkausta.
lempinimestä olen sitä mieltä, että sellainen tulee kun on tullakseen. tai sitten ei tule.
Herhiläiset? Kas kun ei Pörriäiset?
No, täällä palstoilla inisee jatkuvasti tuomareista Hyttyset.
Jyväskyläläiset ehdottanevat Hirvikärpäsiä.
Joskus sitä puhuttiin jollain salibandypalstalla ja puhuttiin sitten poroista ja sen sellaisista hirvieläimistä. Joo kyllä joku lempinimi ihan jees…en tiedä sen enempää.
Minkäälaiseen lynkkaukseen ei ole perusteita, ja sellainen on alatyylistä. Hakkaraisen ja Töyrylän mainitseminen tämän asian yhteydessä on kuitenkin täysin perusteltua, sillä he kaksi ovat tämän ”Herhiläiset” -projektin takana. Nimeltä mainitseminen on perusteltua erityisesti Hakkaraisen kohdalla, sillä hän käyttää tämän lempinimen pakkomielteiseen lanseeramiseen asemaansa lajin päämediassa Pääkallossa. Lisäksi hän edustaa lajiamme kirjoittajana muissakin medioissa. Sellaisessa asemassa pitää ottaa vastaan kritiikki ja myös huomioida se omassa työssään. Yksittäisen fanin kohdalla tilanne on tietysti aivan toinen; jokainen voi verhota itsensä vaikka millaisiin tamineisiin ja fanittaa tyylillään. Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan. Se voi pahimillaankin olla enintään noloa, ja voi saada muut hymyilemään, säälistä tai muusta syystä.
Mitä muutoin tulee Hakkaraisen tekemään työhön, niin kunnioitan sitä suuresti. Hänen kirjoitustensa kautta on syntynyt lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja lajimme eri ilmiöistä, ja erityisesti pelianalyyseillä on ollut myös opettavainen anti valmentajille, pelaajille ja katsojille. Tämä yksittäinen episodi on pieni pisara siinä kokonaisuudessa, mitä hän lajimme eteen on työllään tehnyt.
Toi perskärpänen olis kyllä aika hyvä. 😀 No jos mennään vain salibandyleijonilla…
Täydellinen Keijo on kyllä mukavasti hämmentänyt tätäkin soppaa.
Komppaan edellisiä: lempinimeä ei voi väkisin keksiä. Se ehkä jossain vaiheessa syntyy tai sitten ei. Herhiläiset on hirveä nimi.
Niinpä…lempinimi vaatii aina tarinan. Yhden fanin yliampuva kannatus ei taida vielä riittää tarinaksi asti. PErinteisesti Leijonat eikä se H…
Salibandyleijonat on ihan hyvä.
Ruotsalaisille taas ehdottaisin liitymistä euroon. Tuon jälkeen Tre Kronor olisikin Trettio Cent.
Tää kuulostaa aina säälittävältä kun kattoo näitä sivuston juttuja täällä..täällä ”vaaditaan” arvostusta, näkyvyyttä,ylväitä nimiä maajoukkueelle jne. Jääkiekko ja jalkapallo maajoukkueet ovat saaneet nimensä tarinoiden kautta..niihin liittyy historiaa.Ne ovat fanien mielissä muovautuneet ja saaneet kansan hyväksynnän. Ei niitä ole nettipalstoilla keksitty tai äänestyksellä valittu. Ne on historian muovaamia, pitkäaikaisen työn tuloksia. Salibandy ei ikinä saa sitä arvostusta, jos täällä kerjätään sitä arvostusta yrittämällä keksiä arvostustapoja tai näppäriä nimiä maajoukkueelle. Pitää hyväksyä, että salibandy on nuori laji ja nöyrä työ on parasta mitä tämän hetkinen salibandy kansa voi tehdä tuleville sukupolville, jotka kirjoittavat uudelle uljaammalla tavalla historian kirjoja uudestaan tulevaisuudessa. Tarinat, legendat, kuolemattomat nimet ja pelaajat syntyvät historian saatossa, ei poppakonsteilla. Peliä pitää pitää yllä ja tehdä päivittäistä työtä hyvin niin joskus tulevaisuudessa legendat syntyvät.
Kiitos kunniasta, mutta katson saaneeni aiheetonta arvostusta tämän asian tiimoilta. Täydensin kuitenkin CV’täni lisäämällä sinne projektipäällikön tehtävän Herhiläisten lanseeraamisessa.
Oma ehdotukseni leikkimielisessä MM-kisaviikon sanaleikittelyssä oli ”Dinosaurukset”. Lapset ei kai osannut piirtää dinoja, joten piti tyytyä tämän jutun kirjoittajan ehdotukseen, joka kyllä tuntui viehättävän monia.