Ruotsin Superliigassa pelattiin sunnuntain ja maanantain aikana täysi pelikierros. Sunnuntain peleissä nähtiin kaikkiaan kolme jatkoaikavoittoa. Maanantaina pelattiin kärkikamppailu, jossa sarjakärki Storvreta sai vastaansa nousukuntoisen Falunin. Tästä ottelusta ja Jani Kukkolan edustaman Helsingborgin AIK-tappiosta on nähtävillä maalikoosteet.
Storvretan ja Falunin välinen ottelu oli hyvin viihdyttävä ja päättyi lopulta kotijoukkue Storvretan 7-6-voittoon. Voiton myötä Storvretalla on nyt viiden pisteen kaula seuraavana olevaan Faluniin. Itse ottelussa nähtiin monta kaunista maalia ja jännitystä riitti loppuhetkille saakka. Storvretan materiaalin leveys tuli hyvin esille, kun seitsemälle maalille löytyi kuusi tekijää. Myös Hannes Öhman ja Mika Kohonen tekivät maalin mieheen.
Falunin maaliruisku Alexander Galante Carlström onnistui tällä kertaa ”ainoastaan” kahdesti. Loukkaantumisista toipuneen hyökkääjän tahti on kuitenkin hurja. Kasassa on 42 maalia 18 pelissä, mikä on neljäosa joukkueen koko kauden maaleista. Falun onkin ollut enemmän riippuvainen muutamasta tähdestään. Galante Carlströmin lisäksi heitä ovat olleet pistepörssin kärki Rasmus Enström, sekä syöttelijänä kunnostautunut Alexander Rudd.
Sunnuntain mielenkiintoisin kamppailu käytiin AIK:n ja Helsingborgin välillä. AIK voitti ottelun hyvän viimeisen erän turvin lukemin 8-5 ja nousi jo pisteen päähän pudotuspelipaikasta. Jani Kukkola teki Helsingborgille maalin ja syötti yhden, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. AIK:n kultapoika Kim Nilsson upotti kaksi osumaa ja syötti yhden.
AIK:n ja Helsingborgin edellä Rickie Hyvärisen Caperiotäby pitää edelleen kiinni kynsin hampain pudotuspelipaikasta. Joukkue on vielä kahdeksantena, vaikka hävisi sunnuntaina Granlolle 5-10. Hyvärinen onnistui maalinteossa kertaalleen. Ailahdellen seilanneen Caperiotäbyn loppuohjelma on kohtuullisen vaikea. Se pelaa vielä Tyresöä, Linköpingiä, Pixboa ja Warbergia vastaan. Näistä Linköping- ja Warberg-ottelut ovat vieraspelejä.
Caperiotäbyllä on nyt kasassa 32 pistettä, AIK:lla 31 ja Helsingborgilla 28. AIK:n loppuohjelma on neljä kierrosta ennen loppua kaikkein vaikein. Se kohtaa ensin tämän viikon sunnuntaina Falunin vieraissa ja seuraavalla viikolla Dalenin kotonaan sekä Storvretan vieraissa. Viimeiseksi joukkue kohtaa Mullsjön vieraissa. Näistä varsinkin kärjen Storvreta ja Falun ovat kivenkovia kotijoukkueita.
Kukkolan Helsingborg on heikoimmassa tilanteessa pisteiden valossa, mutta sen loppuohjelma on kolmesta joukkueesta helpoin. Helsingborg kohtaa ensin kotonaan viimeisenä majailevan Karlstadin, haastaa erittäin kovan kotijoukkueen Granlon vieraissa, pelaa kotonaan Tyresöä vastaan ja kohtaa viimeisessä ottelussa Linköpingin vieraissa. Taistelu pudotuspelipaikoista jatkuu siis todennköisesti aivan viimeiseen otteluun saakka.
Superliigan tulokset:
17.2.
Mullsjö-Dalen 4-3 ja.
Linköping-Pixbo 4-5 ja.
Karlstad-Jönköping 5-6 ja.
Granlo-Caperiotäby 10-5
AIK-Helsingborg 8-5
Tyresö-Warberg 5-10
18.2.
Storvreta-Falun 7-6
Storvreta-Falun -maalikooste:
http://www.tv4play.se/program/sporten?video_id=2280177
AIK-Helsingborg -maalikooste:
Pelataanko Ruotsissa vieläkin parketilla? Luulin että siellä oli nämä asiat hoidettu kuntoon jo ajat sitten?
Ei ole hoidettu ja sitähän täällä ruotsissa olenkin ihmetelly että mikä ihmeen vouhotus siellä suomessa on maton perään joka ikisellä paikkakunnalla kun täälläkään sitä ei likikään kaikilla joukkueilla ole, edes superliigassa. Täällä on keskitytty asioihin joilla on oikeasti jotain merkitystä lajin eteenpäin viemiselle ja järjestään joka ikinen areena asteen pari suomea edellä puitteittensa puolesta mistä vois ottaa oppia!
Pieni trivia. Miksi Strovreta-Falun välisessä ottelussa isot maalivahdin alueet olivat maastokuvioiset?
Loistava kommentti V, täysin samaa mieltä! Eipä ole paljoa parketit jarrutanut siellä kehitystä – päinvastoin.
Tätä mattoasiaa minäkin olen ihmetellyt. Pienten seurojen asema on tehty erittäin vaikeaksi tämän mattopakon myötä. Ymmärrän kyllä, että pelaajat haluavat pelata parhaalla mahdollisella alustalla, mutta ei tässä kyse ole kuitenkaan pelaajien turvallisuudesta, päin vastoin. Parketti on ystävällisempi polville ja nilkoille. Paljon tärkeämpiä kriteereitä pelipaikoille on turva-alueet kaukalon ympärillä ja katsomotilat.
Liitto (vai oliko liiga) osti aikoinaan matot miesten liigapeleihin. Olisiko tuon rahan voinut käyttää paremmin. Olisiko esim. panostukset ottelutapahtumien järjestämiseen vieneet lajikulttuuria paremmin eteenpäin. Ja nyt samat vaatimukset on annettu myös naisille ja korkeimmille junnusarjoille. Onko oikeasti niin, että suurimmat puutteet näissä sarjoissa oli nimenomaan pelialustojen pinnoitteessa.
Parketti ei todellakaan ole kehityksen tärkein pointti. Muut asiat olisi hyvä saada ensin kuntoon, ja sitten alusta.
Matto maksaa 30000e, lisämetrit hallin kokoon satoja tuhansia.
Eiköhän syy Superliganin parempiin olosuhteisiin kumpua jo Ruotsin paljon monipuolisemmasta sisäpalloilukulttuurista. Kiitosta olosuhteista ruotsalainen salibandyväki voi antaa ainakin käsipallolle, jossa pelikenttä on suunnilleen salibandykentän suuruinen ja hallit rakennettu sitä ajatellen. Suomessa taas suurin osa sisäpalloiluhalleista on rakennettu ensisijaisesti huomattavasti pienempiä tiloja vaativia koripalloa ja lentopalloa varten. Ei halli-olosuhteita ja pelialustaa voi oikein asettaa vastakkain kun, kuten todettua, maton hankkiminen on kymmeniä kertoja halvempaa kuin hallin laajentaminen.
Njaah, njooh. Ehkä näinkin mutta hyvä pointti tämä sisäpalloilukulttuuri. Raha on aina ratkaisevin yksittäinen tekijä mutta en näkisi että tämä olis kuitenkaan ihan niin musta valkoinen asia. Kunnilla ja valtiolla on omat vuotuiset budjettinsa plus että aina on yksityiselläkin rahoittajalla intressinsä, jos on.
Yksityisiä sulkapallo/tennishalleja täällä ruotsissa on pilvin pimein joissa voi pelata niin käsipalloa kuin salibandyäkin plus että käsipallolle ja salibandylle ovat vielä ihan omat tilansa. Ja näitä on tosiaan joka pitäjässä riittävästi. Näiden urheiluhallien lisäksi on vielä koulujen omat liikuntasalit mutta koululaiset käyttävät myös oikeita liikunta halleja liikuntatunneillaan. Eli mahdollisuuksia on luotu paljon. Ja jokainen käyttökerta maksaa, tottakai. Mutta em. teksti ei mun mielestä eroa suomen vastaavista paljoakaan. On sielläkin samat mahdollisuudet ja lukematon määrä pelikenttiä. Ainut asia mitä ei ole on katsomot ja niissä on se parantamisen vara jota alun pitäen tarkoitin. Katsomoista se lajikulttuuri juontaa juurensa kuitenkin. Ja niissä paikoissa joissa ei halli ole riittävän suuri pitämään täyskokosta kenttää niin yksi laitapalikka per puoli pois niin alkaa olemaan sitä turva-aluettakin taas.
Mutta se, että yleensäkin on mattopakko on ihan järjetön asia. Ei se matto tee lajista parempaa tai huonompaa. Kiinteämatto ratkaisee ainoastaan sen asian ettei parkettia tarvitse huoltaa, hioa ja lakata vuosittain. Rullamaton hinta on parketin huoltokustannusten päälle eikä sen käyttöikäkään hintaansa nähden ole millään tavalla perusteltu, imo.
Mattopakkoko huonohko? Entä parkettipeli pieneltä ruudulta seurattuna, puhumattakaan pompuista? Kyllä yhtenäistäminen matoille on ollut ylivoimaisesti paras toimenpide liigalta ehkä koskaan, maksoi mitä maksoi. Käsittämätöntä, että kerrankin kun ollaan Ruotsia edellä jossain, siitä löydetään vain vikaa.
Eipä ole vähään aikaan näin asiantuntemattomia ja typeriä mielipiteitä lukenut kuin nämä mattopakon dissaukset.
Se että liigassa pelataan yhtenäisellä ja lajille parhaalla alustalla on huikea edistysaskel. En mitenkään ymmärrä että joku voi parkettia pitää lajille sopivana alustana.
En edes jaksa argumentoida tarkemmin maton eduista verrattuna parkettiin. Niin pelaajan kuin katsojan kannalta. Jo se että ei edes ole otettu kunnolla selvää miten matot on liigajoukkueille hankittu ja hoidettu, kertoo siitä että kommentoijat on pihalla asiasta kuin lumiukot kesäkuussa eli sulaa omaa hölmöyteen.
Annettakaamme asian siis olla niinkuin se on ja ollaan hiljaa. Ja tyytyväisiä. Pallo keskelle ja peliä!
Matto Matonen:
Jospa sinäkin avaisit silmäsi ja suostuisit ymmärtämään suurimman pointit kirjoituksista. Kukaanhan ei mielestäni dissannut sitä ratkaisua että liitto on kustantanut matot. No joku tosin väitti että rahat olisi pitänyt käyttää ottelutapahtuman luontiin, hän ei selvästikään tajunnut mitä höpötti.
Kyllähän siis liiton tekemä mattohankinta on ehdottomasti paras päätös pitkään aikaan, mutta monikaan täällä ei varmasti ymmärrä kuinka paljon tuskaa aiheuttaa mattopakko divarissa ja junnusarjoissa.
Mikäli kaupunki ei mahdollista maton hankkimista eikä kylästä löydy maksullista vaihtoehtoa, maksaa seura/joukkue sakot omasta pussistaan. Tuskin monen seuran taloudellinen tilanne on niin hyvä että voivat kustantaa oman rullattavan maton.
Pääkallo voisi tehdä vertailun olosuhteista liiga vs. superligan. Esimerkiksi hallien rakennusvuosista, kentän koosta, seinien etäisyydestä, mihin hallia käytetään jne. Ruotsissa on useita halleja, jotka ovat valmistuneet viimeisen viiden vuoden aikana, ja ne ovat aivan uusia, eivät vanhoja teollisuushalleja. Suomessa ei yksikään liigan vakituisesta pelipaikasta ole rakennettu, samaan aikaan.