Miesten Salibandyliigan Stadin herruudesta kamppailtiin lauantai-iltana Pasilassa kotietua metsästävän SSV:n ja pudotuspelipaikkaa kärkkyvän Tapanilan Erän välillä. Kaksi ensimmäistä erää oli kuin arkipelistä konsanaan, mutta viimeisessä erässä parille sadalle (tilastoissa 369) katsojalle tarjottiin erinomainen loppuhuipentuma. Pisteet jäivät kotijoukkue SSV:lle lukemin 6-5 (0-0, 3-1, 3-4).
Mihin ottelu ratkesi?
– Yllättäen playoffien kynnyksellä SSV:n ykköskentän syksyn apatia alkaa olla historiaa. SSV oli koko ottelun ajan kuskin paikalla, eikä joukkue joutunut tänään kahden pisteen eteen tekemään muuta kuin välttämättömän. Loppulukemat mairittelevat vieraita, vaikka SSV:nkin laadukkaat maalipaikat olivat kortilla. Erä nousi viimeisellä kympillä taistelemaan pisteistä iskemällä kolmesti ylivoimalla, mutta todellinen loppukiri jäi uupumaan. Etenkin ensimmäiset 40 minuuttia Erän pallollinen peli oli huonoa, tai tarkemmin, sitä ei ollut lainkaan.
Ottelun hahmo?
– Jos Timo Toivonen painaa kaksi lämärimaalia lähes puolesta kentästä, niin man of the matchia ei tarvinnut edes tähtiraadissa olleen Alkemisti Petteri Nykyn kauheasti arpoa. Unohtaa ei sovi myöskään Mika Moilasta, joka oli tänään syöttötuulella sekä kaksi identtistä ja erittäin kaunista ylivoimamaalia viimeistellyttä Tuomas Iiskolaa.
Ottelun puheenaiheet?
– Salibandyliitto palkitsi ennen ottelua Timo Toivosen 400 liigaottelusta.
Tilastohuomiot:
– Henri Toivoniemen 20 torjuntaa ja Santtu Strandbergin 12 torjuntaa ei anna oikeaa kuvaa ottelun käsikirjoituksesta. Tätä iltaa ennen koko kaudella yhdeksän syöttöä tarjoillut Mika Moilanen ruokki pelikavereitaan tänään neljästi.
Lauantain liigakierroksen muut tulokset:
Loviisan Tor–Josba 4–5 ja., OLS–Ilves 7–5, SPV–TPS 7–4
Linkit:
Ottelun tilastot ja Mikko Hyvärisen ottelukuvat
Teksti: Toni Lötjönen, Helsinki
Katos katos, Pääkallo ollut kats.. ei kun laskemassa yleisöä.
Näinpä. Turkkilainen kebabin heruttaja lyö omia & vieraita säälimättä. Vihdoinkin juttuja, joiden lomaan on ujutettu hyvää pilkettä mukaan. Vaikka tuo kössinpelaaja ei lajista juuri mitään edes ymmärrä.
Oman pesän likaaminen kuuluu toimintatapaan. Kirjoittajan mielestä on hauskaa haukkua lajia, liittoa, liiton työntekijöitä ja jopa omaa seuraa ja joukkuekavereita. No, huumorinsa kullakin. Tarpeeksi kun huutaa, niin muut uskoo, että kirjoittaja itse osaa jotain. Erehtyvät.
Tyyli kuuluu sivuston tapaan toimia, paitsi omaa seuraansa eivät lyö. Vaikka perusteita olisi kritiikkiin. Onko joku nähnyt semmoista? ” Erä kriisissä, päävalmentajalle ei jatkoa..”. Juu, eikä nähdä. Tuli uutispommi ja Bergman..
Lötjönen tuo kaivattua kriittistä journalismia, muuten niin silkkihansikas-meininkiin. Piirit ovat niin pienet, ettei kukaan uskalla toista haukkua. Toimittajat ovat pelaajien kavereita ja usein entisiä pelaajia itsekin. Niin on Lötjönenkin. Siis ainakin entinen pelaaja, mutta ei anna sen häiritä rakkikoirana olemista. Jatkoon ilman muuta!
Pitäisiköhän omilla teoilla ja näytöillä ansaita se oikeus jatkuvaan rätkyttämiseen. Tuskin palloiluhallin toimistossa istuminen antaa riittävästi kompetenssia kriitikon rooliin. Hyvä että epäkohtiin puututaan mutta pitäisi osata myös tehdä ja ehdottaa parannuksia. Kyllä ne Kurren juhlat on kelvannut mutta nyt purraan kättä joka ruokkii.
Niinpä, ikuisuuskysymys: pitäiskö (esim.) leffakriitikkojenkin olla ensin ohjaajia, mielellään tietty mestari-sellaisia…
ja se tuli vielä mieleen että meillä kaikilla muillahan on yhtä hyvä cv salibandysta 😉
Kuvastaa lajin menneisyyttä, kun niillä ”taidoilla” on saanut kirjoittajan ”CV:n”. Viimekaudella olisi ollut mahdollisuus osoittaa osaavansa, mutta munille meni.
Tekisi mieli nyt kysyä, montako sm-mitalia sulla sitten on, Kielimies? Vai sinäkö oot tykänny Kurren juhlista ja siis omistat ehkä muutaman enempi ja nyt haukut entistä joukkuekaveria 😉
Kielimiehelle:
Jos aina pitäisi itse olla parempi kuin se josta kirjoittaa, niin aika harvassa olisivat kriitikot tässä maassa. Ei tämä argumenttisi vaan päde. Kokonaan toinen asia on sitten tulisi taustalla olla koulutusta journalismin saralta.