Vajaa pari viikkoa sitten miesten Salibandyliigan kärkikamppailun Happee-SPV alla koettiin hieno ja odottamaton hetki, kun entisen liigapelaajan ja nykyisen Happeen apuvalmentajan Mikko Lehdon paita numero 33 nostettiin Jyväskylän Monitoimitalon kattoon. Täytenä yllätyksenä 36-vuotiaalle ”Leholle” tullut kunnianosoitus lämmittää maajoukkueessakin esiintyneen puolustajan mieltä.
– Tottakai hienolta tuntuu. Paljon hienoja vuosia on tullut vietettyä niin Happeen kuin Oilersinkin paidassa, ja matkan varrella on ollut paljon loistavia pelikavereita ja valmentajia. Mahtavaa aikaa, Lehto kommentoi.
Kaudella 1994-1995 ensimmäiset liigapelinsä pelannut Lehto pelasi liigassa 17 kauden aikana Happeessa ja Oilersissa kaikkiaan 402 runkosarjaottelua, joissa peruspuolustaja kokosi tehot 35+135=140. Pudotuspelejä Lehto pelasi 74, ja A-maaotteluita kuusi. Palkintokaapista löytyy kaksi kultaa ja kolme hopeaa. Uransa kohokohtia miettiessään Lehto ei epäröi.
– Liigajoukkueeseen pääseminen oli nuorelle miehelle aikanaan kova juttu. Suomen mestaruudet ja A-maaottelut ovat myös jääneet tottakai mieleen, Lehto muistelee.
Lehdon ura päättyi ikävään polvivammaan, mutta nykyliikkumista vamma ei enää haittaa. Valmennuspuolelle siirtyminen oli ollut Lehdon mielessä jo pitkään uran aikana, ja hän nauttii päästessään työskentelemään nyt nuorten ja lahjakkaiden Happee-pelaajien kanssa.
– Joskus 2000-luvun alussa oli jo puhetta Petteri Nykyn kanssa, että valmentaminen kiinnostaisi. Uran aikana seurailin jo paljon valmentajien touhuja, ja nyt on todella hauskaa päästä itse kehittämään nuoria pelaajia, Lehto kertoo.
Vanhat pelikaverit ja nykyiset valmennettavat suitsuttavat Lehtoa estoitta.
– Mikko on ollut jo nuoresta pitäen äärimmäinen herrasmies ja todellinen joukkuepelaaja. Reilu, rehti ja kaikille ystävällinen. Espoossa ”Leho” oli todella pidetty kaveri, ja on sitä edelleenkin, kehuu Lehdon kanssa niin Happeessa kuin Oilersissakin pelannut Pasi Kotilainen.
– Pelaajana mies oli analyyttinen, esimerkillinen ja rauhallinen. Hyvät sosiaaliset taidot korostuvat nyt myös valmentajana, kertoo Happee-aikainen joukkuekaveri Lasse Riitesuo.
– Nuoruuden suurin idolini yhdessä Vesa ”Ressu” Koirikiven kanssa. Uskomatonta, miten suoraan kentältä voi nousta noin ammattimaiseksi valmentajaksi. Kertoo paljon luonteesta ja omistautumisesta lajille, hehkuttaa puolestaan nykyinen Happee-puolustaja Janne Kainulainen.
Mikko Lehto on Pääkallo.fi:n Twitterissä ja Facebookissa keräämien tietojen mukaan Salibandyliigan 18. pelaaja, jonka paita on jäädytetty. Jos joku lukija huomaa jonkun pelaajan puuttuvan listalta, niin kertokoon ihmeessä asiasta tämän jutun kommenttiosastolla tai sähköpostilla osoitteeeseen vihjeet(a)paakallo.fi.
Salibandyliiga-joukkueiden jäädytettyjä paitoja:
SSV
4 Markku Suomela
6 Esa Karjalainen
14 Jarmo Perttilä
20 Heikki Vienola
22 Jari Pekkola
Happee
3 Vesa Koirikivi
9 Pete Heinonen
33 Mikko Lehto
Oilers
5 Sami Koskinen
6 Ville Fernelius
9 Juha Markelin (käyttöoikeus poika Rasmuksella)
Loviisan Tor
61 Ray Backman
NST
23 Jussi Väänänen (sulatettu)
50 Reijo Moilanen
SPV
22 Esa Kokko
TPS
42 Tomi Aaltonen
Gunners (eivät enää voimassa Kooveessa)
9 Jarkko Savenius
25 Janne Savenius
31 Erik Liljeström
Ei tänne kuulu ihan 100% mutta kuitenkin.
SB Heinola on jäädyttänyt ex liiga ja maju pelaaja Teppo Rantalan #91 pelinumeron.
Loviisan Tor
61 Ray Backman
Käyttöoikeus TPS:n Tino Salmisella, mikäli joskus pelaa Itä-Suomessa.
Joensuusta näkyy puuttuvan oikeaa salibandykulttuuria, kun yhdenkään pelaajan numeroa ei ole jäädytetty.
Eikä Classicilla ole yhtään. Nyt pitäisi Passon vetää johtopäätökset ja jäädyttää oma pelipaitansa.
Jäädyttäminen on pelleilyä ja kopiointia lätkästä ? Voisi olla jotain alkuperäisempää muistamista, Hall of Fame tai vastavaa?
Salibandyn pelipaidat jotka on jäädytetty, eivät sano lajia NYT seuraavalle yhtään mitään.
Turhaa apinointia. Lajikulttuuri vaan kärsii.
Kärsii millä lailla? Kenelle tästä tavasta on haittaa? Pelaajat osaavat varmasti tällaista arvostaa. Tietenkään ”suurelle yleisölle” ei edes Japi Perttilä sano pahemmin mitään. Mielestäni kuitenkin laji kuin laji, niin tällaista voi huoletta harrastaa.
Go-Go-mies (Lötjönen), omalla nimellä vaan rohkeasti.
Koomista mikä koomista ja sillä selvä. Anna olla kyselemättä nyt jo! Lopettakaa mokoma apinoiti oitis, sanon minä.
Onneksi jalkapallostadionien katoissa ei pelipaidat roiku!
Lätkässä jäädytetään paitoja. Lopetetaan apinointi ja poltetaan ne.
Pelipaitojen jäädytys on hieno kunnianosoitus pelaajalle. Salibandykulttuurin nostatukseen tarvitaan nimenomaan näiden pioneerien pelipaitojen jäädytyksiä. Itsellenikään ei kaikki nimet sanoneet mitään kyseisessä listassa, mutta ei kyllä suurin osa kiekkojoukkueiden jäädytyksistäkään. Toivottavasti lajilegendoja saadaan suuremminkin jäädytykseen. Nykyisistä tai juuri lopettaneista pitkän linjan seurauskollisista pelaajista ainakin Tuukka Kivirannan, Mikael Järven, Markus Ketosen, Aki Seppälän ja Jori Isomäen paita pitää saada jäädytykseen peliuran jälkeen.
Eihän mun tarvitsekaan sanoa mitään, kun repe kaiken jo hienosti kiteytti. En ehkä vielä tuosta Kivirannan numeron jäädyttämisestä tiedä. Tärkeä mies viime vuonna ja mestaruuden avain, mutta ei näitä nyt ihan tosta vain jaella, vaikka koko uransa seurassa pelaisikin. Koposen paita jos mikä pitäisi jäädyttää spv:ltä. Valmensi seuraa pelaajana varmaan melkein ykköseen asti ja pelasi vielä liiga-aikanakin. Tärkeämpää pelaajaa seurahistoriasta ei kyllä löydy. Meriitit päävalmentajana siihen vielä päälle.
Miksi muuten Jussi Väänäsen (NST) paita on sulatettu?
Arvostan pelaajia joiden paita on jäädytetty. Ei ole mitään hölmöä matkimista vaan on otettu käyttöön järjestely joka on toiminut.
Spekulaatioita seuraavista jäädytettävistä paidoista on mielestäni hyvä. Kyllä kannatan että Migge Järvi on listalla. ”Äskettäin” lopettaneista olisi Santtu Manner ja kyllä jos Classic nyt jotain joskus aikaan saisi niin Lassi Vänttinen olisi hieno jäädytys. Oilers voisi jäädyttää jotain tyyliin Hintikan veljekset, Teddy karhu Salutzkinin tms. SSV historiaan kurkistaminen maestro Berndson olisi ihan jopa aiheellista myös jäädyttää, joskin noihin aikoihin oli myös hienot nimet Aksu Neimo ja kumppanit. SSVllä ei ihan jäädytetä eilen lopettaneita pelaajia vaan Pekkola joka viimeiseksi Pasilan katonrajaan nosteltiin joutui odottelemaan tuota kunniaa pitkään.
no en nyt lähtisi ihan teddyn paitaa jäädyttämään 😀 toki voit selittää minulle jotain ”perusteita”, jos saisin uuden näkökulman tähä asiaan!
Pelipaitojen poltto olisi kyllä kova sana. Polttihan Heimo tepsinkin paidan! 😉
Zami…joo ehks ei tosissaan… Teddyn vois itse jäädyttää mutta hain jotain kontrastia, jos vaikka espoolaisella idealla mentäisiin
Joo, aattelin kans et ei must ainakaa oo iha jäädyttämisen arvone pelaaja, mut legendaarinen silti!
Teddy taitaa hämmentää tuolla kolmosdivarissa siihen malliin, että korkeintaan herran pelaajalisenssin voisi jäädyttää.
Vertaus futikseen on vähän huono, siellä kun mentiin vuosikymmenet niin, että pelaajien numerot tulivat pelipaikkojen mukaan. Paha jotain kymppiä on jäädyttää, vaikka olisi kuinka kova pelimies.
Mun mielestä jäädytys on hieno kunnianosoitus seuralta pelaajalle. Aika monta muutakin asiaa on levinnyt lajirajojen ulkopuolelle – pitäisikö vaikkapa aikalisät poistaa, koska ne on ”pelleilyä ja kopiointia”? Tai pelaajien kukitus, kun tulee tietty sataluku otteluita täyteen?
Esa-Matti, miks Salmisen Tinolla ollis käyttöoikeus bakmanin paitaan itäsuomessa?