Tapanilan Erän toinen ryöstöretki Tampereelle onnistui keskiviikkona Salibandyliigan puolivälierissä. Se kaatoi Classicin lukemin 4-8. Ottelu oli tasainen, mutta Erä onnistui kääntämään sen kolmannessa erässä itselleen. Perjantaina sillä on mahdollisuus pudottaa runkosarjan kolmas kesälomille. Pudotuspeleihin Erä lähti sijalta seitsemän.
Loppunumeroista huolimatta ottelun ratkaisua on haettava tilanteesta, jossa Erä johti 4-6. Seitsemännen maalinsa se teki tyhjään Classic-verkkoon. Viimeinen maali oli kosmetiikkaa, kun tamperelaisten selkä oli täydellisesti suoristunut.
Ratkaisua voi katsoa kahdesta näkökulmasta. Toisaalta Classicille tuli minuuteilla 46-49 musta hetki, jolloin Erä iski kolmesti. Siihen asti Classic oli pelannut käytännössä kahdella kentällä, kun Erä oli käyttänyt pääasiassa kolmea viisikkoa. Voisikin spekuloida, että isännillä loppui hieman bensa, mikä johti kolmeen virheeseen, joista vieraat iskivät. Tätä spekulaatiota ei kuitenkaan tue ottelun loppu, jolloin Classicin tossu liikkui parhaiten koko ottelussa. Kyseessä saattoi tietenkin olla pienestä väsymyksestä johtuva lievä herpaantuminen.
Parempi selitys on kuitenkin erikoistilannepelaaminen. Classicin mustaa hetkeä edelsi 4v4-peli, kun isäntien Asser Jääskeläinen ja vieraiden Tomi Palin oli passitettu jäähyboksiin. Erän neljäs maali syntyi joukkueiden tultua täyteen. Classicillä oli sekäkenttä laatikossa ja karvaus petti, minkä Erän ykköskenttä käytti armotta hyväkseen.
4v4-tilannetta ennen Classicillä oli ollut kolme ylivoimapeliä. Ne Erä kuitenkin voitti 0-1, kun Tommi Rosendahl riisti pallon Nico Salolta ja laittoi sen ylähyllylle. Kahdessa ensimmäisessä ylivoimassa Classic liikutti palloa kohtuullisen hyvin. Pelaajat vaihtoivat paikkoja, mikä on sinänsä hyvä asia. Mutta ajoitukset eivät olleet kohdallaan. Pallon liikuttamisesta ei siis ollut hyötyä, kun ei päästy syöttämään maalipaikkaan liikkuvalle pelaajalle. Ajoitukset eivät vain natsanneet. Kolmas ylivoima viimeisen erän alussa olikin sitten seisovaa ja siinä pallokaan ei enää liikkunut. Erikoistilannepelaamisen epäonnistuttua Classicille tuli black out.
Toinen näkökulma ottelun ratkaisuun on nopeiden hyökkäysten teho. 4-6-tilanteessa Erä oli tehnyt kolme maalia vastahyökkäyksestä, Classic ei yhtään: Tuomas Iiskolan avausmaali, Rosendahlin alivoimamaali ja Tuukka Vettenrannan 3-6-osuma. Siinä vaiheessa maalit järjestäytynyttä puolustusta vastaan (pitkä hyökkäys) olivat 4-3 isännille.
Ensimmäisen erän jälkeen tilanne näytti olevan päinvastoin. Classic käänsi peliä ja päätti nopeat hyökkäykset selvästi Erää paremmin. Toiseen erään helsinkiläiset kuitenkin paransivat. Apuvalmentaja Tomi Rastas vaati suoraviivaisuutta koko ajan. Sitä alkoi myös löytyä, varsinkin kun Iiskola näytti mallia ajassa 20.26. Välillä vastahyökkäyspelaaminen meni jopa puskemiseksi, mutta sekin oli parempi kuin ensimmäisen erän hitaus.
Ei Classicin pelikään tässä suhteessa heikentynyt. Mutta Erä nousi rinnalle ja oli lopulta tehokkaampi.
Erä paransi toiseen erään myös pitkää avaamistaan. Se käytti ovelasti hyväkseen Classicin karvausta. Siinä Classicin vasen puolustaja nostaa keskialueelle, jos vastustaja avaa neljällä kuten Erä. Oikea puolustaja jää pohjalle. Erä pyrkikin tulemaan sisään juuri oikealta. Seinäsyöttö keskustasta, Classicin hyökkääjien ohi ja vauhdilla oikealta sisään (Classicin näkökulmasta). Tamperelaisten oikealle puolustajalle muodostui hetkellinen 1v2-tilanne: sisään tuleva pallollinen laidassa ja Erän kärki maalin edessä, kun pakkipari oli kaukana keskialueella. Seurasi arpomista, mikä vaikeutti myös muiden pelaajien merkkausta oman pään täytöstä. Juuri tällaisesta tilanteesta syntyi Erän tärkeä neljäs maali välittömästi 4v4-pelin jälkeen.
Yksittäisistä pelaajista esiin on nostettava Rosendahl. Pelaajista hän on ollut sarjan suurin myönteinen yllätys. Rosendahl tuli ensimmäisen ottelun alussa Mikko Sipilän tilalle ykkösen keskelle. Rosendahl on kiittänyt vastuusta hienosti. Hän on antanut Iiskolalle ja Mika Moilaselle vapautta hyökätä armottomalla työnteolla. Sen lisäksi Rosendahl on iskenyt tärkeitä maaleja kuten kolmannen ottelun voittomaalin. Rosendahl on pallon kanssa nopea pelaaja. Hän pystyy siis haastamaan vastustajia hyvin, mikä vaikeuttaa puolustamista ja luo sekä tilanteita että tilaa muille.
Yksi ottelun ratkaisu olikin Erän ykköskentän (Iiskola-Rosendahl-Moilanen; Ilari Heikkinen-Sami Lehtinen) tapahtumarikas ilta. Vaikka muutama meni omiin, viisikko iski kuusi maalia. Ottavana osapuolena oli varsinkin Classicin ykkönen. Erä voitti siis ykkösviisikoiden taistelun.
Maalivahtipelissä Erän Santtu Strandberg oli myös Classicin Jussi Viitasta parempi (85,71%-58,82%). Ennen ottelusarjaa Strandberg oli yksi Erän kysymysmerkeistä. Hän on kuitenkin ollut hyvin pallon edessä, vaikka montaa koppia ei ole tarttunutkaan.
Viitanen pääsi tolppien väliin, kun ykkösvahti Pekka Nieminen loukkaantui. Viitasen heikkous piilee kaukolaukauksissa. Jääkin nähtäväksi, osaako Erä käyttää tämän heikkouden hyväkseen, jos Viitanen jatkaa maalissa.