Salibandykausi Suomessa huipentuu miesten Euro Floorball Tourin -turnaukseen, joka pelataan viikonloppuna Tampereella. Turnauksessa Suomi kohtaa lajin kolme muuta kärkimaata, Tsekin, Sveitsin ja rakkaan naapurin Ruotsin.

Suomi lähtee turnaukseen allaan kaksi selvää tappiota Ruotsille. Joulukuussa tuli oikein kunnolla käkeen MM-finaalissa Zurichissä (5-11) ja helmikuussa naapuri oli vahvempi kotikentällään Boråsissa lukemin 7-4.

Suomi pyrkii palaamaan voittojen tielle varsin eri joukkueella verrattuna sekä kokeneeseen MM-ryhmään että Boråsin hyvin nuoreen kokeilujoukkueeseen. Tampereen EFT on myös ensimmäinen testi uudelle valmennusryhmälle Petri Kettunen, Mika Ahonen, Akseli Ahtiainen ja Jussi Jäntti. Vuoden 2014 MM-projekti käynnistyy varsinaisesti tästä turnauksesta. Mikäli ei pääse paikan päälle Tampere Areenalle, otteluita voi seurata myös netistä.

Viisikkopelillisesti kiinnostavimmat kysymykset Tampereella ovat Suomen hyökkäyspelin nopeus ja puolustuksen aktiivisuus. Hyökkäyspelissä pitäisi löytyä sekä huippunopeat käännöt, joista hyökkäykset ajetaan suoraviivaisesti maalipaikkaan, että yleinen pelinopeus. Käytännössä nämä tarkoittavat give and go -pelaamista: syöttämistä liikkeestä liikkeeseen, minkä pitäisi muodostaa syöttöketjuja. Näiden pitäisi onnistua pienessä tilassakin, joka luonnehtii kansainvälisiä pelejä. Toisin sanoen Suomen pitäisi pystyä menemään ja pelaaman pallon kanssa myös vastustajan viisikon väleissä. Nähtäväksi jää, kykeneekö joukkue siihen kauden päätteeksi.

Puolustuspelissä suurin pähkinä on Ruotsin nopeutuneen ja entistä aktiivisemman hyökkäyspelin estäminen. Boråsissa Suomi oli passiivinen ja haki vain vastahyökkäyksiä. Kotikentällä voisi olettaa, että valitaan toinen tie: Ruotsilta pyritään viemään tila ja aika pois olemalla itse aktiivisia viimeistään keskialueella. Kannattaa seurata, kuinka Suomi pyrkii tätä toteuttamaan. Tiedän, että valmennusjohto on pohtinut juuri tätä asiaa paljon ja intensiivisesti.

Pelaajapuolella suurin mielenkiinto kohdistuu muutamiin uusiin tai melkein uusiin maajoukkuekasvoihin. Maalissa Jarno Ihme ja Tomi Ikonen saavat nyt hyvän näytön paikan. Puolustuksessa kuumin kysymys on, pystyykö SPV:n Petri Hakonen jatkamaan yhtä loisteliaita esityksiä kuin Salibandyliigan pudotuspeleissä. Niissä hän pelasi hienosti hyökkäävänä rightin puolustajana mestareiden ykkösketjun takana Tatu Väänäsen parina. Alakerrassa Oilers Patrick Wardi pääsee myös kokeilemaan pienen tauon jälkeen kansainvälistä vauhtia.

Hyökkääjistä Happeen Juuso Heikkinen nähdään vihdoin ja viimein miesten maaotteluissa. Onko hän yhtä liekeissä pallollisena ja karvajana kuin kotimaan kekkereissä? Nyt mitataan myös SPV:n Janne Hulmin ja Henri Myllymäen tasoa kansainvälisillä kentillä. Hekin pelasivat erittäin vahvat pudotuspelit, mutta nyt vastus on astetta kovempi. Nostavatko Hulmi ja Myllymäki myös tasoaan?

Samoin voidaan kysyä Peliveljien Sami Koskesta. Hänelle olisi nyt vihdoin tarjolla iso ruutu maajoukkueessa. Käyttääkö Koski tilaisuuden hyväkseen? Liigassa hän on kehittynyt vasemman laidan pystyssäpitäjästä pelin sisällä eli viisikon väleissä liikkuvaksi täsmäaseeksi. Riittääkö rohkeus, jalka ja tilannenopeus tehdä samaa maajoukkueessa?