MM-kisojen karsintajärjestelmä muuttuu – myös Suomi joutuu karsimaan arvokisapaikastaan

Uuden MM-karsintajärjestelmän myötä myös MM-finalistit Suomi ja Ruotsi joutuvat karsimaan MM-kisapaikastaan. Kuva: IFF

Suomi - Ruotsi
Uuden MM-karsintajärjestelmän myötä myös Suomi joutuu karsimaan kisapaikastaan. Kuva: IFF

Salibandyn MM-kisojen karsintajärjestelmä muuttuu. Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) julkaiseman kaavion mukaan kaikki maat kisajärjestäjää lukuunottamatta karsivat paikasta Ruotsin 2014 MM-lopputurnaukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Suomi joutuu karsimaan paikastaan. Julkistetusta lohkosta on odotettavissa murskavoittoja.

IFF:n hallitus kokoontui poikien MM-kisojen yhteydessä Hampurissa 12.5. ja vahvisti MM-karsintoihin osallistuvat maat ja karsintalohkot. MM-lopputurnaus pelataan Göteborgissa, Ruotsissa 5.-14. joulukuuta 2014 kaikkiaan 16 maan kesken.

Suomen miesten salibandymaajoukkue on sijoitettu Puolassa pelattavaan Euroopan ykköslohkoon, jonka muut maat ovat Puola, Venäjä, Espanja, Ranska ja Ukraina.

MM-lopputurnaukseen 2014 Euroopan karsinnoista (4 kpl) pääsee kunkin lohkon kaksi parasta maata ja lisäksi kaksi parasta kolmanneksi sijoittunutta maata.

Amerikan lohkosta mukaan kelpuutetaan kaksi maata ja Aasian-Oseanian karsinnasta kolme maata. Hallitseva maailmanmestari Ruotsi pääsee kisajärjestäjänä mukaan ilman karsintaa.

Karsintaturnaukset pelataan vuoden 2014 tammi-helmikuussa.

Karsintaturnausten lohkot (pelipaikka, maa) ja osallistujat:

Eurooppa 1 (Lochow, Puola):
Puola, Suomi, Venäjä, Espanja, Ranska, Ukraina.

Eurooppa 2 (Bratislava, Slovakia):
Slovakia, Sveitsi, Viro, Serbia, Belgia.

Eurooppa 3 (Rotterdam, Alankomaat):
Alankomaat, Tshekki, Saksa, Tanska, Itävalta, Iso-Britannia.

Eurooppa 4 (Valmiera, Latvia):
Latvia, Norja, Unkari, Italia, Liechtenstein.

Amerikka (Markham, Kanada):
Kanada, Yhdysvallat, Jamaika.

Aasia-Oseania (Wellington, Uusi Seelanti):
Uusi Seelanti, Japani, Singapore, Australia, Etelä-Korea.

24 comments

  1. Noh, ainakin luulis, että nuoret pääsee herkemmin kokeilemaan. Ei tässä oikein muuta positiivista ole.

  2. Hah.. kylläpäs taas vedetään hienosti! On varmaan pirun tiukkoja pelejä! Saavat päättäjät olla varmaan taas pirun ylpeitä ja paukutella henkseleitä tästä päätöksestä, hah!

  3. Ennen kuin sarjajärjestelmä tuomitaan ihan täysin niin asiaa voi miettiä toisesta näkökulmasta.

    Sveitsin MM kisoissa Unkari pelasi Ruotsia vastaan. Pelistä oli ennakkoon luvassa se peli jota pelaajat odottivat ennen turnausta. Jokainen halusi päästä pelaamaan parhaita vastaan. Itse ottelusta tuli teurastus, mutta ainakin pelaajat saivat tuntuman siitä mitä salibandy on huipputasolla. itseasiasse se ottelu taisi olla ruotsalainen pesukone jossa ei ollut kuin linkous ohjelma… Maille joissa salibandy ottaa vielä ensi askelia pelaaminen parhaita vastaan antaa hyvän perspektiivin siitä että töitä on vielä edessä ja paljon. Näiden maiden pelaajille nämä ottelut parhaita vastaan ovat todella tärkeitä.

    Uudistuneen sarjajärjestelmän myötä karsinnoissa jaetaan joukkueet MM kisoihin A ja B-lohkoihin. Parhaat pelaavat parhaita vastaan ja karsintojen perusteella juuri riman ylittäneet ja kisoihin pääseet pelaavat vastakkain. Tällä tavalla MM kisoissa missä on kaikki media ja julkisuus on läsnä ei tulee enää +30 maalin otteluita. Media voi keskittyä olennaiseen eikä siihen että otsikot huutaa ”mitä järkeä?”

    Petri Tuominen

  4. Täyttä kuraa koko järjestelmä. Kisoissa on mentävä nuorten tyyliin, jossa mukana 8 parasta ja silti isoja heittoja. Max 12 mukaan.

    Alkukarsinnat ja niistä se 1-2 joukkuetta pääsisi mukaan lopullisiin MM-kisoihin. Nyt Amerikasta pääsee kaksi heikkoa aina, Aasiasta peräti kolme. Europpasta jää parempia rannalle.

    Maantieteellisiä ja Olympialaisiin liittyviä syitä ei saa liittää, kun parhaiden pitäisi pelata.

  5. Miten nyt sitten tämä tasolohkojako itse kisoihin tämän karsintauudistuksen jälkeen toteutetaan? Onko siis esim. etukäteen määritelty, mistä karsintalohkoista pääsee kuinka monta eliittilohkoihin A & B ja kuinka monta haastajalohkoihin C & D?

    Tästä ei löydy tietoa mistään IFF:n pöytäkirjoissakaan.

    Joulukuussahan jo päätettiin, että itse kisoissa 8 parasta on A- ja B-lohkoissa, 8 muuta C- ja D-lohkoissa, ja että A- ja B-lohkojen 2 parasta pääsee suoraan puolivälieriin (A:n ja B:n kolmoset ja neloset karsivat puolivälieriin pääsystä C:n & D:n ykkösten & kakkosten kanssa).

  6. Onhan tämä hieno homma näille ns. ”pikkumaille”! Maat kehittyvät sitä mukaan kun pääsevät pelaamaan kovia pelejä. Ja nämähän ovat näille pienemmille maille kovimmat mahdollisimmat peli.

    Ilman näitä turnauksia MM kisat ovat jatkossakin kahdeksan maan höntsäilyt.

  7. Aika pitkälti samaa mieltä kuin PT.

    Jotain täytyy tehdä, jotta laji leviää ja kansainvälistyy. Tämä on yksi hyvä tapa. Tuossa joukossa on semmoisia maita joilla on potentiaali kehittyä isoksi salibandymaaksi. En usko, että kukaan salibandystä kiinnostunut haluaa seurata Jääpallon mallia.

    Turnaukset ovat varustevalmistajille hyviä tapahtumia markkinoida tuotteitaan ja saada tuotteitaan uusille markkinoille.

    pari asiaa hieman vierestä:

    Jatkoajan netti sivuille on jotkut innokkaat raportoinut jääkiekon alempien (b,c) sarjojen mm-kisoista. Siellä on aivan huikeita otteluraportteja otteluista tyyliin: Etelä-Afrikka vs. Pohjois-Korea, Bulgaria vs. Uusi-Seelanti. Esimerkkinä siitä, että näistä vähemmän tasokkaistakin peleistä voi saada jotain irti, jos haluaa.

    Vielä kun ne sais Kiinan kommunistisen puolueen innostumaan lajista, niin todennäköisesti siellä olisi hyvin nopeasti miljoona uutta salibandyn harrastajaa.

  8. Ajoissa vaan varailemaan lippuja Suomi-Espanja -matsiin, että mahtuu katsomoon jännittämään.

  9. Osa lajikehitystä. Ja näin se on mennyt muissakin lajeissa.
    Esim. kuinkahan monta kertaa pelattiin jääkiekossa Neuvostoliittoa vastaan 70- ja 80-luvuilla.
    Montako voittoa tuli ? 1971 kerran ja 1988 kerran, mutta onko muita?
    Lopulta kuitenkin noustiin yhdeksi maailman kärkimaista.

    Entä lentopallossa, koripallossa ja jalkapallossa ? Tuskin sielläkään kovin montaa voittoa entisestä Neuvostoliitosta tai nykyisestä Venäjästä on.

  10. Tämä avartava ja lajiaedistävä ulkomaanmatkailu tekee ns. GUTAA liitolle.
    Kun tulos oli jo ennestään 500000 euroa tappiollinen.

    Eiköhän nosteta taas juniorien lisenssimaksuja?

    Olinpas minä ilkiö…

  11. Pelataanko turnauksena tuo? Vai yksittäisinä peleinä? Toivottavasti nyt mj johto ei ala kommentoimaan että kävi suotuisa arpa lohkon suhteen että mahdollisuudet lopputurnaukseen on hyvät.

  12. Jos tämä nyt on mm. PT:n mielestä niin loistava idea niin odotan että Jääkiekkoliitto apinoi tämän idean. Odotan sielläkin mielenkiinnolla kun MM-karsintapeleissä vastaan asettuu Turkki, Espanja ja Kreikka….

    Oikeasti laji on siinä vaiheessa että oikeampi tapa olisi tehdä esim. 8 joukkueen A-sarja, 8 joukkueen B-sarja, 8 joukkueen C-sarja kuten kiekossakin. Siellä joukkuemäärä kasvatettiin A-sarjassa HITAASTI 8 -> 12 -> 16 joukkueeseen. Salibandyssä mennään liian nopeasti joka aiheuttaa 30-0 tyylisiä tuloksia. Näin isoilla tasoeroilla lajiuskottavuutta ei rakenneta.

  13. Itse kisojen hassuttelupelien määräähän kuitenkin joulukuisella muutoksella selvästi vähennettiin. Hassuttelupelit siirrettiin nyt karsintoihin. Hassuttelu toteutuu kyllä siellä potenssissa ”sata” verrattuina entisiin MM-kisojen alun hassuttelupeihin.

  14. KKT:n mainitsema sarjajärjestelmä on mielestäni hyvä.

    Tuo PT:n esittämä unkarin poikien ”yksi iso peli” on kokemuksena pelaajille ainutlaatuinen, mutta tuskin kehittää Pustan poikia suuntaan tai toiseen.

  15. Täysin samaa mieltä KKTn kanssa. Jos nämä ”Unkarit” haluavat ottaa tuntumaa siihen, missä maailman kärki menee, voisivat nämä heikompien maiden maajoukkueet osallistua joihinkin seurajoukkueiden harjoitusturnauksiin syksyllä. Suomen tai Ruotsin liiga -tai divarijengit antaisivat aivan riittävän kuvan siitä, millaista huippusalibandy on.

  16. Väsyneitä nämä vertailut. Olihan jääkiekossakin, jalkapallossakin…mitä sitten. Ketä nämä 30-0 pelit oikeasti palvelevat? Tuleeko Unkarista parempi joukkue, kun se löysät pöksyissä odottaa pelin loppua ensimmäisen 5min jälkeen. Ei mitään merkitystä maan tasolle paranemiselle – ei mitään.

    Parhaat ulkomaille parempiin sarjoihin. Ainoa lääke.

  17. Miksi ylipäätään järjestetään erikseen naisille kisoja?

  18. ihan vain kysymys, en lajia dumaten… Jos aina on kuten jääkiekossa lajin kehittäminen että isot pelaa pikkusia vastaan, kai sitä kehitystä pitäisi tulla joskus että tasoerot katoaisivat. Ja ei se että joskus tapahtuu yllätys ole todiste että tälläinen on tarpeellista.

  19. Vaikka vuoden 2012 miesten kisoissa oli edelleen isoja tasoeroja, niin vuoden 2010 kisoihin verrattuna maalierot olivat vähentyneet 21%. Aika hyvin kahden vuoden välillä vai mitä? Kehitystä siis tapahtui jo lyhyessä ajassa, mutta negatiivinen julkisuus pakotti muodostamaan tasolohkot. Hyvä juttu kuitenkin että isojen kohtaaminen sisällytetään kuitenkin karsintoihin. Vähemmän negatiivista julkisuutta ja isot maat voivat ottaa karsnnat leirityksen kannalta eikä parhaimpia tarvitse rasittaa reissaamisella. Hyvää tästäkin vaan tulee vielä.

  20. Missä on sivun ylläpitäjän vastuullisuus. Taustalta löytyy ammattitoimittaja, mutta silti annetaan nimimerkkien takaa kirjoittaa törkeitä väitteitä ja valheellisuuksia. Onhan se ymmärrettävää, että Tapanilan Erän kilpailijaa mustamaalataan, mutta nyt pitäisi ottaa ammattimaisuutta tähänkin puuhasteluun. Sivun ylläpitäjät tekevät itsestään pellen, kun antavat yhden häirikön levittää valheita.