Miesten Champions Cupin suomalaisvälierä SPV-Classic ei ollut valitettavasti salibandyn riemujuhlaa, vaikka yleisöä Tampere Areenalla oli hienosti 1713 katsojaa. Peli oli täydellistä kyttäilyä.

Sikäli tämä oli ymmärrettävää, että kyseessä oli arvo-ottelu, joka oli yhdestä poikki. Sellaisessa tilanteessa pelaaminen ei yleensä ole rennointa. Kyttäily oli kuitenkin myös suora seuraus kummankin joukkueen pelitapavalinnoista.

Hallitseva kaksinkertainen Suomen mestari SPV on taantunut viisikkopelillisesti muutaman vuoden takaiseen. Kaksi tosipeliään Peliveljet on pelannut perinteistä vastahyökkäyssalibandyä, joka vielä korostui Classicia vastaan, koska tähtipuolustaja Juha Kivilehto puuttui. SPV muuraa keskialueen ja oman alueen keskustan alueellisella mökillä (1-2-2). Vastustajan vedot peitetään uhrautuvasti ja maalivahti Jarno Ihme hoitaa loput. SPV kyttää vastustajan virheitä ja iskee niistä vastahyökkäyksillä sekä erikoistilanteista.

Lauantain välierässä SPV:n pelisuunnitelma toimi erinomaisesti. Joukkue iski kolme kertaa Classicin keskialueen menetyksistä vastahyökkäyksellä. Neljäs maali tuli pitkällä avauksella, jota Peliveljet käytti järjestelmällisesti koko pelin ajan. Oikeasta laidasta syvälle vastustajan alueelle ja sieltä Classicin maalin eteen. Tämä avauskuvio käytti hyväkseen sitä, että Classicin vasen puolustaja nostaa karvauksessa keskialueelle, jolloin syntyy tilaa hänen taakseen kulmaan.

Classicilta puuttui hyökkäyspeli

Rehellisesti todettuna täytyy sanoa, että Peliveljien pelisuunnitelma toimi erinomaisesti vain tähän otteluun. Classic teki nimittäin SPV:n työn helpoksi. Seinäjokisten ei tarvinnut esittää mitään ihmeitä, koska Classic ei pelannut edes vastahyökkäyssalibandyä. Tamperelaisilta puuttui hyökkäyspeli lähes täysin varsinkin kaksi viimeistä erää. Classic vain puolusti, yritti estää SPV:n maalinteon ja vältti virheitä omassa pallollisessa pelissä. Joukkue pelasi puolustussalibandyä.

Puolustus esti SPV:n 5v5-hyökkäämisen hyvin, mutta hyökkäys oli lähes täysin seisomista keskialueella takakolmiossa. Hitaan kuoleman odottelua, joka vielä pelasi SPV:n pussiin: loi paikat vastahyökkäyksiin keskialueelta. Edes omia hyviä vastahyökkäyspaikkoja Classic ei puolustamisellaan oikeastaan saanut.

Kahdessa tosipelissä Champions Cupissa Classicin saldoksi jäi kolme tehtyä maalia: yksi ylivoimalla, yksi alivoimalla ja yksi 5v5-pelissä, kun Kotilaisen veljekset rakensivat maalin SPV:n päädystä. Puolustusvoittoisesti pelannut Classic ei tehnyt yhtään maalia 5v5-pelissä vastahyökkäyksistä tai järjestäytyneistä viisikkohyökkäyksistä. Pelaajistolla, jossa tulivoimaa pitäisi riittää kolmeen kenttään.

Classicin leirissä ei tarvitse miettiä, miksi finaalipaikka jäi saavuttamatta.