Classic-hyökkääjä Lassi Vänttisen nimi on tuttu näky sekä miesten Salibandyliigan että tamperelaisseuran sisäisen pistepörssin kärkisijoilla. Tänä syksynä Vänttinen ei ole hallinnut kumpaakaan listaa yksin, sillä nuori Sami Johansson, 20, on haastanut joukkuekaverinsa tosissaan taistoon Tupla-paidasta. Sitä kantaa kunkin liigajoukkueen paras pistemies.
Johanssonin ja Vänttisen pistetehtailu on kauden ensimmäisissä liigapeleissä ollut tasaista. Kumpikin on koonnut 11 ottelussa 29 pistettä. Pistepörssin piikkipaikkaa pitää isomman maalimäärän turvin Johansson, joka on laukonut 19 osumaa ja antanut 10 maaliin johtanutta syöttöä. Vänttisen vastaavat luvut ovat 12+17.
”Se parempi Johansson”
Sami Johanssonia on ehditty alkukauden esitysten perusteella luonnehtia ”siksi paremmaksi Johanssoniksi” – vertailukohteena on Nokian KrP:n sukunimikaima Henri Johansson. Classicin maaliahne hyökkääjä menee hämilleen kuullessaan asiasta.
– En oikein tiedä. En pidä itseäni ihan yhtä hyvänä pelaajana kuin hän on. Ei minulla ole samanlaisia saavutuksia. Henri Johansson on kuitenkin maajoukkueen vakiokasvo, Johansson sanoo.
Hän uskoo, että alkukauden huippuvireelle on kaksi syytä. Ensimmäinen niistä on hyökkäyskenttä, jossa keskushyökkääjä Jussi Piha on tarjoillut maagisia syöttöjä ja puolustusvastuuta ovat kantaneet Krister Savonen ja Nico Salo. Laituriparina viiletti alkukaudesta Niko Juhola, ja hänen loukkaantumisensa jälkeen paikan on ottanut Markus Kulmala. Pihaa lukuun ottamatta kaikki kanssapelaajat ovat Johanssonille tuttuja juniorivuosilta.
– Olemme saaneet ketjun kanssa pelin hyvin pyörimään, ja minulla on ollut paljon paikkoja laittaa pallo sisään tai tarjoilla se ratkaiseva syöttö. Roolini on päätellä hyökkäyksiä. Nyt pisteitä on tullut, mikä on tietenkin ihan kiva asia.
Myös henkilökohtaista kehitystä on tapahtunut. Johansson pääsi 14. marraskuuta armeijasta, jossa urheilukoulun salibandyn lajivastaava, Classicin liigamiesten fysiikkavalmentaja Keke Matilainen laittoi varusmiehet lujille.
– Keke treenautti meitä aika tiukasti. Takana onkin elämäni kovin treenikesä. Nyt jaksan pidempiä vaihtoja kovemmalla sykkeellä. Intti ei häirinnyt alkukautta, pystyin oikeastaan olemaan mukana joka treenissä, jossa piti.
Vastuuta ja näyttöpaikkoja
Kuusivuotiaana salibandyn aloittanut Johansson on pelannut koko ikänsä Classicissa. Muut lajit, eli jalkapallo ja jääkiekko, saivat teini-iässä jäädä, ja 17-vuotiaana Johansson pääsi kokeilemaan Salibandyliigan vauhtia.
Nykyisen Classic-luotsin Jarkko Rantalan alaisuudessa Johansson on saanut hyvin vastuuta. Hän murtautui Classicin vakiokokoonpanoon viime kaudella ja merkkautti heti 40 pistettä.
– Viime kaudella roolini oli ensimmäistä kertaa vähän isompi. Se oli totta kai itseluottamuksen kannalta tärkeää. Sain myös aiempaa enemmän näyttöpaikkoja. Jakke on pelaajaläheinen valmentaja. Hän kuuntelee eikä rankaise heti vähentämällä peliaikaa, jos yksi peli menee huonosti, Johansson kuvailee.
Kovasta laukauksesta tunnetun Johanssonin suurimmat saavutukset ovat toistaiseksi junioreiden MM-kulta sekä viime vuodelta SM-pronssi ja Suomen Cupin hopea. Henkilökohtaisia tavoitteita hän ei ole tälle kaudelle asettanut.
– Yritän parantaa koko ajan. Joukkueen kanssa tavoite on tietysti mestaruus. Uskon, että tämä joukkue voi sen saavuttaa.
Classicin voittoputki on venynyt liigassa jo 11 ottelun mittaiseksi. Johanssonin mukaan siihen ei pelaajien kesken uhrata energiaa. Oman pisteputkensa jatkamiseksi hän kertoo yksinkertaisen reseptin.
– On tehtävä koko ajan enemmän ja enemmän hommia ja pidettävä kentällä hauskaa, sitä kautta niitä pisteitä yleensä tulee.
Teksti: Annina Vainio, Tampere
epist ku saa sikaovelia syättöjä…