Salibandyliigan tuomaritoiminta on puhuttanut viime viikkoina, ja nyt oman lusikkansa soppaan heittää myös Happeen puolustaja Jaska Kunelius. Keskisuomalaisen Hirvimettä-blogissa Kunelius käsittelee tuomaritoiminnan nykytilannetta ja haasteita.
Happee taipui sunnuntaina SSV:lle tunteita herättäneessä cup-välierässä 5-8, ja tuon ottelun jälkimainingeissa Kunelius avaa sanaista arkkuaan kymmenen kehityskohdan muodossa.
– Tämä on yhden pelaajan osalta keskustelunavaus ja kädenojennus tuomareiden sekä vallanpitäjien suuntaan. Tärkeintä olisi, että asioista keskusteltaisiin ja vietäisiin tätä peliä eteenpäin, Kunelius kirjoittaa.
Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Kunelius esittää tuomareiden vierailua liigajoukkueen harjoituksissa.
– Tuomarit voisivat vaikka kauden alussa käydä yksissä treeneissä vetämässä pienen esityksen siitä, millaisia linjauksia tällä kaudella on, kertoa esimerkkitilanteita ja vaikka näyttää videolta tilanteita, jotka ovat menneet oikein tai väärin, Kunelius ehdottaa.
Kunelius on huolissaan tuomaritoiminnan ja yhteistyön tilasta, ja hän korostaakin kirjoituksen olevan ennemminkin kritiikkiä ja vastakkainasettelun purkamista kuin valittamista ja itkemistä.
– Kritiikki ja valittaminen ovat kaksi eri asiaa. Mielestäni olemme kohta siinä tilanteessa, että tuomarit tai pelaajat eivät tiedä, mitä kentällä saa tehdä. Nyt on oikeasti aika kaikkien katsoa peiliin ja peliin, jotta saamme laivan kääntymään yhdessä oikeaan suuntaan. Lupaan itsekin tehdä niin, Kunelius päättää.
Koko Kuneliuksen mielenkiintoiseen ja paljon asiaa sisältävään ”Itkuvirteen” tästä.
Itse olen miettinyt tätä asiaa jo jonkinaikaa ja ihmetellyt että säbäjengit reenaa 3-6 kertaa viikossa noin 40vko vuodesta kehittääkseen peliä ja mitä tekee tuomarit tuona aikana? 2 kaveria viheltää 4-8 alasarja/junnu peliä viikonloppuun ilman minkään näköistä tilanne harjoittelua puhumattakaan siitä henkisestä harjoittelusta. Itse olisin valmis päästämään tuomarit harjoittelemaan oman joukkueeni harjoituksiin ja siellä voisivat selittää pelaajille oman linjansa ja yrittävät pitää sen kasassa sen ajan ja pelaajilta tulisi suora feedbacki heti jälkeen suorituksesta. Mut nää on näitä et ketä kiinnostaa tulla vapaa-aikanaan reenaamaan viheltelyä
@Sami
Ilmeisesti sulla on aika heikko näkemys tuomareiden harjoittelusta. Tuomarointia voi harjoitella monella eri tavoin, mutta varsinaista toimintaa eli ottelujen tuomarointia ei voi harjoitella muuten kuin viheltämällä oikeita pelejä.
Pelejä voi katsella videoilta, pelejä voi katsella paikanpäällä, peleistä voi jutella kolleegan kanssa ja peleistä voi jutella pelaajien kanssa matsin jälkeen, mutta karu fakta on se ettei pelejä opi viheltämään muuten kuin dumaamalla oikeita pelejä.
Ja kun arvostelet kiinnostusta tulla ”vapaa-aikana” viheltämään, niin eiköhän viikonloppu ole vapaa-aikaa ja siitä ajasta kun annat pois vaikka kahdeksan matsin verran, niin eiköhän siinä anna omaa vapaa-aikaansa pois aika reilusti.
Lisäksi tuomarin puolueellisuutta ei tule vaarantaa eikä kyseenalaistaa. Mikäli yksittäinen tuomari alkaa ”treenaamaan” jonkun joukkueen kanssa, niin se asettaa hänet heti esteelliseksi sen sarjan kyseisen lohkon peleihin.
Ymmärrän sinun pointin, mutta valitettavasti se ei vaan mene tosielämässä noin.
Ihan asiallinen teksti minusta, vaikka tosiaan itkuvirsimäinen sivumaku siitä löytyykin.
Kyllä se vaan niin on, että pelaajat valitsevat sen suunnan mihin laji on menossa…
Pistä Kunelius samaan syssyyn vielä kymmenen kohdan lista siitä, kuinka Happeen täydellinen hytin sulaminen estetään tulevaisuudessa.
Kunelius vihellä itse yksi tosi peli.Kokeile älä rutise!!!!
Koville se ottaa happeessa tappio. Kaikkea tätä itkua ja vuodatusta kun seurannut pari päivää niin happeen suurin vastustaja todellisiin voittoihin ja mestaruuksiin on happee itse. Kun kasetti ei kestä niin syyllinen on aina muissa.
Siis keskustellaanko me oikeasti nyt siitä, että tuomarit ovat huonoja? Miten voi yksi junnuikäinen salibandyjoukkue nostaa tällaista asiaa kartalle?
Onko tämä nyt oikeasti mikään ongelma? Eiköhän sen edelle ehdi aika monta muuta asiaa…
Eiköhän fakta ole se, että Riitesuo on tartuttanut Jyväskylään tällaisen valittamisen kulttuurin, jossa omaa riitämättömyyttä paikataan haukkumalla muita. Tuomarit toimivat AIVAN TÄYSIN OIKEIN cupin matsissa, ja jos Happee on eri mieltä, odotan, että he tekevät asiasta asiaankuuluvan valituksen. Siihen asti koko homma on lehmälauman mölinää, jota ei kukaan ota vakavasti.
Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat varmasti pelin jo nähneet. Tapahtumiin nähden, vaikkakin käyttäreitä suurin osa, niin tuota jäähymäärää ja 3 rankkaria on vaikea ymmärtää ekaan erään. Onkohan nämä itkuvirret happeesitäjatätä kateellisten ja vähän heikompien seurojen fanien juttuja?
Määrittele ne Happeeta heikommat seurat. Olisi kiva nähdä lista. Jos et määrittele, niin sitten sun viesti täytyy laittaa itkemisten joukkoon.
Olen vislannut 15v ja tiedän että meissäkin on näitä isoja egoja ja ainahan voi olla huono päivä mutta yhteisyyö olisi tärkeätä ja ihmisiä kaikki on ja välil tietenkin kun tapetil asioita niin jotkut reagoi voimaakkaammin kuin toiset!!
Kuinkahan paljon näihin henkisiin asioihin panostetaan liigajoukkueissa? Onko se vaan se perinteinen ”Älkää sitten aukoko päätä tuomarille” ennen peliä vai keskustellaanko mahdollisista pelin aikana tulleista pettymyksistä yhtään miten ne tulisi käsitellä pelin aikana? En tarkoita että niistä jutellaan sen kummemmin pelin aikana vaan että harjoituksissa yritetään tietoisesti miettiä miten pitäisi reagoida jos esim. tuomari mokaa ja sillä on iso negatiivinen vaikutus oman joukkueen peliin. Sen ei tarvitse tietenkään olla tuomarin moka, mutta esimerkkinä se on hyvä.
Ajattelin että Happeeta luulisi kiinnostavan…
On se kumma kun aina ssv peleissä tuomarit viheltävät tosi räikeästi vastustajille jäähyjä…. ssv pojat eivät muka rikkeitä tee…
SSV valmentajansa johdolla keskittyy omaan tekemiseen ja jättää tuomarit rauhaan. Tuomarit kiittävät jättämällä SSV rauhaan. Olsiko muilla oppimisen paikka mihin tulee keskittyä. Itkemiseen vai pelaamiseen. Järvi saa luvalla kolata vastustajien yli, mutta se ok. Tuomarit saa näyttää sisäänlyönnin väärään suuntaan tai jättää rankkarin vislaamatta ja sekin on ok. Puolin ja toisin.
Juuri näin ollaan toimittu vuosia mutta olisiko aika muuttaa tätäkin tapaa.
Mietin haluanko jatkaa tuomarina ,kun palaute on tällaista?
Kuinkahan moni tuomari jättää leikin sikseen jos pelaajien älyttömyydet aletaan vierittää tuomareiden syyksi. Jos pelaajat eivät rikkoisi kentällä tai tekisi hölmöilyjä tuomarit eivät viheltäisi rikkeistäkään. Rangaistus on seuraus rikkeestä. Sääntökirjaa lukemalla ei voida 100% aukottomasti kaikki mahdollisia tönimisiä, tuuppimisia, nahisteluja, näpäytyksiä yms. sekalaista toisen iholle käyntiä määritellä ja rajata. Tuomari lukee peliä ja tekee parhaansa tulkitessaan tilanteita ja miettiessään seuraamuksia. Kuinka moni pelaaja edes tietää, että tuomarin tärkein tehtävä on varmistaa pelaajien turvallisuus? Moni mölöttäjä katsomosta ja tosimacho- kenttäpelaaja hyytyisi tuomarina kentällä. Pelaaja voi törttöillä läpi ottelun ja tehdä jatkuvasti virheitä, mutta jos tuomari näkee kerran tilanteen väärin on joku vajakki huutamassa jo nuijaa ja tuominnut koko tuomarikunnan alimpaan h…ttiin. Tuomarit tekevät virheitä, mutta kaikkihan me teemme. Niin kauan kuin ihmiset tuomitsevat peliä tietty määrä virheitä pitää vain sietää. Valmentajat: jos jo junnut aukovat päätään tuomareille ja te ette puutu huuteluun niin miten luulette näiden valopäiden käyttäytyvän ”aikuisina” ja millaista roolimallia he antavat taas uusille junnuille? Typeryyden kierre alkaa junioreista ja heidän roolimalleistaan.
Tuntuu vahvasti, että kommentoijat ei taaskaan näe kirjoituksen pointtia ollenkaan: ”Tärkeintä olisi, että asioista keskusteltaisiin ja vietäisiin tätä peliä eteenpäin” tais olla asian ydin… Ok, kirjoitus ajoittuu Happee – SSV matsin jälkimaininikeihin, mutta ehkä kaikkien pitäisi kuitenkin nähdä asian tiimoilta vähän enemmänkin. Ja Kunelius osoittaa kriittisyyttä myös itseään ja joukkuettaan kohtaan.
Ehkä kirjoituksessa on hieman syyttelevä sävy, mutta kaikkien lajin parissa toimivien yhteinen tarkoitus pitäisi olla lajin eteenpäin vieminen, eikö vain!?! Jotta näin voi olla, niin Kuneliuksen esiin nostamat asiat on kaikki perusteltuja. Ja yksi tärkeä asia ainakin minun silmään oli, että pelaajien on nykyisin vaikeaa tietää mitä kentällä saa tehdä ja mitä ei riippuen päivästä ja tuomareista. Nyt kun yksi esimerkki on alla Case Savolaisen myötä niin moni tuomari on ruvennut tulkitsemaan asioita omilla tavoillaan, yhteistä linjaa ei ainakaan yleisöön välity..
Ei varmasti ole bloggajan päätettävissä että mitä ne keinot lajin kehittämiseksi on, mutta hyvä vain että keskustelu avautuu. Toivottavasti keskustelua käydään oikeasti myös niissä kabineteissa, joissa asioista voidaan päättää, ettei keskustelu rajoittuisi pelkästään tänne keskustelupalstoille, joissa ihmiset tekee itsensä todella tyhmiksi nimimerkkien takaa…
Otsikosta löytyy aika napakka sanoma, jos joku sitä ei huomannut: ”Kaikkien aika katsoa peiliin ja peliin”. Esim. Savolainen katsoi peiliin julkisesti oman hölmöilynsä jälkeen, eiköhän Happeen kasetin kestävyydestä keskustella joukkueen sisällä.. Varmasti näin tekevät tuomaritkin, mutta ehkä kaikkien tulisi muistaa se fakta, että kun näkyvyys/videointi lisääntyy niin julkinen herjaaminenkin lisääntyy ja siihen pitäisi olla jokaisen valmis; pelaajien, tuomareiden, valmentajien, otteluvalvojien, kurinpitäjien, liiton hallituksen, ihan kaikkien…
Joka tapauksessa kiitos Kune tästäkin loistavasta kirjoituksesta!!
Kyllä minä taas niin mielini pahoitin kun luin Hirvimettä-blogia.
Kune on oikeassa, olisi tärkeätä että asioista keskusteltaisiin. Erotuomaripuoli on oikeasti pyytänyt sitä joka vuosi.
Mutta seuroja aihe ei kiinnosta niin paljon, että lähtisivät mukaan. Syitä on ollut mm. ei ole aikaa, ei ole rahaa, tai on luvattu tulla mutta ei ole tultu tms.
Sarjapalavereissa on jo toistakymmentävuotta kerrottu ne kauden tuomariteemat ja painotukset seuroista tulleille ihmisille. Mutta onko pelaajat kuulleet niitä? Kyllä ei ole kuulleet, kun tutuilta pelaajilta on joskus kysellyt. Ei edes niissä seuroissa, joissa palaverissa on käynyt joku pelaaja.
Onneksi jo useamman vuoden ajan sekä naisten että miesten maajoukkuevalmennus on ollut aktiivinen ja sieltä on tuomaripuolelle tullut pyyntöjä. Ne on toteutettu niin hyvin kuin on osattu.
Mutta onko seurat, seuravalmentajat ja kaikki pelaajaat samaa mieltä maajoukkuevalmennuksen kanssa näistä asioista.
Kyllä ei ole. Ovat ihan eri mieltä. Eivätkä monet ole kuulleetkaan koskaan, mitä erotuomareilta maajoukkuevalmennus on pyytänyt.
Keskusteluyhteys pitäisi saada toki toimimaan, siinä on Kune oikeassa.
Mutta pitäisi saada toimiman myös keskusteluyhteys siellä seurojen sisällä. Sitten sarjassa eri seurojen kesken.
Ja muistaa se, että tuomariasiat eivät ole demokratiaa. Lopulta maajoukkuevalmentajat kuitenkin on ne, joitten mielipide ratkaisee.
Erotuomaripuoli vain toteuttaa sitä mitä he pyytävät. Joka vuosi.