Joulutauolla kahdeksantena naisten Salibandyliigassa olevan NST:n päävalmentaja vaihtuu, kun joukkuetta luotsannut Olli Englund jättää tehtävänsä siviilityökiireiden vuoksi. Uusi päävalmentaja on 1+1 -vuotisella sopimuksella jo vuodet 2009-2012 naisten valmennustiimissä ollut Lasse Kurronen.
Kurronen, 28, on toiminut alkukauden miesten liigajoukkueen valmennustiimissä, ja mies jatkaakin miesten joukkueessa vielä manageripuolella. Päätös vaihtaa leiriä ei ollut helppo, ja tilanne tuli eteen nopeasti.
– Kyllähän tämä vähän puskista tuli. Olin kuitenkin heti kiinnostunut ja innostunut. Miettimisen aihetta aiheutti kesken oleva kausi miesten tiimissä. Päätös ei ollut helppo, eikä syntynyt hetkessä, mutta lopulta miesten tiimin kanssa päätimme, että urani kannalta on nyt hyvä hetki tarttua tähän haasteeseen, Kurronen kertoo NST:n tiedotteessa.
Muun valmennustiimin muodostavat Ville Kuusela, Anna Tuovinen, Heidi Härkönen ja Juho Meuronen jatkavat Kurrosen apuna.
Viidettä kauttaan NST:ssä valmentavan Kurrosen johdolla naisten joukkue nähdään tositoimissa ensimmäistä kertaa vuodenvaihteen jälkeen 4.1.2014, kun Lappeenrannan Urheilutalolle saapuu Kaarinan Sheriffs.
Lue lisää Kurrosen kommentteja NST:n sivuilta.
Kurronen ainakin räyhää vaihtoaitiossa vähemmän kuin englund. Tuomarien kaveri ei taida olla hänkään?
Piiri pieni pyörii…
Pienellä seuralla on pieni piiri. Vapautuvat valmentajapaikat on täytettävä omasta seurasta. Ei kukaan lähde Helsingistä tai Tampereelta Lappeenrantaan naisten joukkueen valmentajaksi. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Niin se vaan on pienemmillä seuroilla ja pienemmissä kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla voi löytyä useitakin halukkaita, ei Lappeenrannassa.
Käsi ylös vaan ja puhelinta kouraan jos on kiinnostusta lähteä maakuntiin tekemään talkoita. Taitaa olla vaikeaa löytää pienillä paikkakunnilla edes pelaajia muualta,niin miehissä kuin naisissa, jos ei lyö rahatukkua käteen. Mitenkähän niitä valmentajia sitten olisi ilman tuntuvaa korvausta. Ja oikestaan mitäpä pahaa siinä sitten olisi jos osaamista ja sitoutumista löytyy seuran sisältä.
Ei naisten valmennukseen löydy juuri missään halukkaita. Pyrkijät yleensä aivan C-luokan säätäjiä. Siltähän se touhu sitten näyttääkin.
Kiinnostus seuraa resursseja. Mutta jos ei uskalleta soitella ja kysellä, niin voiko odottaakaan muuta, kuin pienen piirin pyörimistä?