Saksan Bundesliiga. Ei sano salibandyssa oikeastaan mitään. Kuka sinne menee pelaamaan? Siellä varmaan maksetaan paljon, että viitsii lähteä?
Keskustelu aukesi mukavasti blogini avauslohkaisulla. Muun muassa edellä mainitut kommentit ja kysymykset nousivat pintaan. Tällä kertaa vastaankin noihin kysymyksiin kertomalla suomalaispelaajista Saksassa. Luetteloin hieman, ketä Bundesliigassa pelaa, missä he ovat pelanneet aiemmin ja miksi he päättivät lähteä Bundesliigaan. Avaan myös sitä, miten heidän tietotaitonsa otetaan huomioon seurassa ja mitä kuuluu heidän arkeensa.
Bundesliigan piikkipaikkaa pitää tällä hetkellä UHC Sparkasse Weissenfels. Sarjakärjen riveissä pelaa pistepörssiä johtava suomalainen, Oskari Kangas, sekä allekirjoittanut. Kangas on Lappeenrannan NST:n kasvatti, joka on viettänyt kaksi edellistä kauttaan Sveitsissä, NLB:hen tälle kaudelle nousseen Iron Marmots Davos-Klostersin riveissä. Kangas on seuramme edustusjoukkueen apuvalmentaja ja etenkin hänen taktista osaamistaan käytetään paljon hyödyksi joukkueemme jokapäiväisessä tekemisessä. Hän on käytännössä töissä seuralla, eikä tee juuri muita töitä. Kangas lähti Sveitsiin aikoinaan töiden perässä ja nyt pelkästään salibandyn parissa toimiminen olikin yksi syistä, miksi hän katsoi parhaaksi tulla Saksan maaperälle.
Itse olen pelannut lähes koko ”urani” alasarjoja SB Kauhajoen riveissä, viime kaudella siis Pohjanmaan kakkosdivarissa. Yhden kauden pelasin Divaria Woodcuttersissa ja tavoitteena on satsata tähän rakkaaseen sählyyn vielä sen verran, että Divaripelejä pääsisi uudemman kerran kokeilemaan. Siinä olikin yksi syy Saksaan lähdölle omalla kohdallani. Yhdeksän kuukauden pestistä noin neljän kuukauden verran teen osa-aikaduunia (kolme kertaa viikossa, muutama tunti päivässä) ja toimin seuran naisjoukkueen toisena valmentajana, Kankaan aisaparina. Näin ollen aikaa velvollisuuksien ulkopuolelle jää paljon ja pystyn satsaamaan treenaamiseen paremmin kuin koskaan aiemmin. Otteluiden taso ei silti ole kaikki kaikessa, vaikka kehitystä helpottaisi tottakai huomattavasti kovien otteluiden isompi määrä.
Sarjassa toisena olevan Red Devils Wernigeroden paidassa pelaavat Joni Liikanen ja Juha-Pekka Kuittinen. Salibandyliigassakin M-Teamia ja Tapanilan erää edustanut Liikanen on seurassa toista kautta ja hänen osaamistaan käytetään samoin hyväksi, kuin Kankaan tietotaitoa Weissenfelsissä. Viime kaudella Liikanen valmensi seuran vanhinta juniorijoukkuetta ja tällä kaudella hän on ollut sen lisäksi edustusjoukkueen päävalmentajan apuna paljon, ottamalla muun muassa vetovastuun treeneistä kerran viikossa. Ulkomailla pelaaminen kiinnosti Liikasta ja Saksa valikoitui kohdemaaksi tyttöystävän vaihto-opiskelupaikan myötä. Töitä Liikanen tekee jonkin verran etänä Suomeen. Toiseksi kaudeksi oli miehen omien sanojen mukaan helppo jäädä, kun tiesi mitä odottaa.
Kuittinen on pelannut Wernigerodessa myös aiemmin, mutta viime talvi vierähti Sveitsin pääsarja NLA:ssa, Unihockey Mittellandin joukkueessa. Suomessa mies pelasi pitkään Divaria Loviisan Torissa ennen ulkomaille lähtöään. Hän työskentelee pelaamisen ohella 3-4 kertaa viikossa varastohommissa. Kuittisen neuvot ja mielipiteet otetaan seurassa huomioon ja etenkin yksilötasolla nuoret pelaajat kyselevät ahkerasti asioita.
Kuittisen ulkomaille lähtöön oli selkeä syy. Viisi kautta Divarissa alkoi maistua puulta ja Wernigerode antoi mahdollisuuden Bundesliigassa pelaamiseen. Välissä koettu Sveitsin liiga oli Kuittisen omien sanojen mukaan myös hieno kokemus ja kiinnostusta olisi ollut jäädä vielä pidemmäksi aikaakin, mutta muut asiat toivat takaisin Saksaan ja Wernigerodeen, jossa mies kertoo viihtyvänsä paremmin kuin mallikkaasti.
Hallitseva mestari, viidentenä sarjassa oleva MFBC Löwen Leipzig, hommasi tälle kaudelle myös kaksi suomalaispelaajaa. Atte Ronkanen ja Henrik Koivistoinen siirtyivät seuraan kakkosdivariseura PoNoVosta. Kummankin kasvattajaseura on Lappeenrannan NST.
Leipzigin suomalaisten arkeen kuuluu rutkasti salibandya, sillä kaksikko valmentaa seurassa juniorijoukkueita neljästi viikossa ainoana työnään. Vinkkejä kysellään ja käytetään hyväksi myös edustusjoukkueen kohdalla. Ronkasen ja Koivistoisen siirto tuli aiheelliseksi jälkimmäisenä mainitun käytyä Leipzigissa salibandyturnauksessa viime vuonna. Duo päätti tarttua tilaisuuteen ja lähteä tarkastamaan Bundesliigan tasoa ja ulkomailla pelaamista.
Kaikkien suomalaisten ääntä ei tekstissä ole kuuluvilla(edellä mainittujen lisäksi Saksassa pelaavat Jani Karonen, Hampuri, Toni Lehtinen, Leipzig, Joonas Kuisma, Berliini). Kuvan suomalaisten pelaajien arjesta Saksassa ja Bundesliigassa kuitenkin saa. Yhteenvetona voikin todeta, että ykkösasiat, mitä Saksa salibandymaana pystyy suomalaiselle pelaajalle tarjoamaan ovat elämykset ja kokemukset. Ulkomailla asuminen irrottaa arjesta Suomessa kohtuullisen paljon. Myös urheilukulttuurin osalta kokemus on silmiä avaava. Kovien pelien puutteesta huolimatta voin kokemuksen äänellä kertoa, että on huomattavasti miellyttävämpää olla askissa salibandyn Bundesliigan ottelutapahtumassa kuin Suomen kakkosdivarin tai jopa Divarin vastaavassa, kun yleisö elää oikeasti peleissä mukana.
Rikastumaan Bundesliigassa pelaamisella ei pääse, mutta seurat pystyvät takaamaan ulkomaan avuille toimeentulon. Bundesliigassa pystyy varmasti Suomessa korkeimmilla tasoilla pelannut pelaaja jäähdyttelemään ja vetämään lungimmin, mutta vastaavasti tavoitteellinen sählyniilo saa ainakin osissa seuroista hyvät olosuhteet ammattimaiselle harjoittelulle. Urheilullisesti ja itse salibandyn kannalta on tottakai paljon itsestä kiinni, miten paljon haluaa kehittyä. Taktisesti täällä ollaan isoja harppauksia Suomea perässä, mutta muun muassa yksilötaidot, fysiikka ja vastuullisemmassa roolissa kasvavan itseluottamuksen tuoma kypsyys pelin sisällä ovat asioita, joissa voit kehittää itseäsi Saksan kaltaisessa pienemmässä sählyvaltiossa.
Suomessa joudut treenaamaan ja pelaamaan opiskelun tai päivätyön tai jopa molempien ohella. Bundesliigapelaajan arkipäivään kuuluu aamuheräämisen jälkeen muutama tunti duunia, kenties omatoimiset treenit päiväsaikaan sekä joukkueen kanssa illalla. Lajitaitojen jälkijunaisuus ja taktisen osaamisen puute isossa kuvassa ovat miinuksia, mutta urheilulliseen elämään ja ammattimaiseen harjoitteluun on hyvät, monella tapaa helpommat raamit kuin vaikkapa 40 tunnin työviikon ohessa. Oman tietotaidon myötä on myös mahdollista auttaa seuroja ja sitä kautta saksalaista salibandya eteenpäin.
Seuraavassa tekstissä avaan Bundesliigan pelillistä tasoa ja sitä, miten sarjan isot tasoerot näkyvät joukkueiden kesken ja niiden sisällä. Peilaan myös isoimpia kaukalon sisäpuolisia eroja suomalaiseen salibandymaisemaan. Keski-Euroopasta kuuluu siis pian uudelleen.
Olen kiinnostunut pelaamaan Saksassa. Miten, mitä kautta, kenen kautta, asiaa voisi alkaa hoitamaan?
Seuratkin ovat varmaan kiinnostuneita, joten eiköhän sähköpostia managerille suoraa laittamalla vois kokeilla. Suomalaisille veskareille olis varmaan Saksassa kovaa kysyntää…
Osaisiko tekstin kirjoittaja neuvoa asiassa?
Tapoja, miten nykyiset pelaajat ovat Saksaan päätyneet, on varmasti monia, mutta omalla kohdallani homma sujui yksinkertaisesti ottamalla yhteyttä seuramme yhteyshenkilöihin. Lähes kaikilla Bundesliigaseuroilla on kotisivut, joista pitäisi löytyä kyllä kätevästi yhteystiedot.
Mukava lukea mietteitäsi Saksan salibandystä. Itse olen pelannut kauden Espanjan liigassa ja tällä kaudella pelaan Puolan liigaa. Käsittääkseni olen koko sarjan ainoa ulkomaalainen pelaaja.
Guten Tag vaan ja terveisiä Frankfurtista.
Salibandyjoukkueemme pelaa tällä hetkellä 2. Bundesliigassa, eli toisella sarjatasolla.
Suomalaisia meitä on tänä vuonna kolme. Parisen vuotta sitten taisi olla viisikin. Siihen päälle parikolme ruotsalaista, niin yleensä kasassa on ollut ihan hyvä jengi.
Pelaajat ovat kaikki töissä, eikä ”palkkaa” ainakaan tällä toisella sarjatasolla heru (poislukien nyt valmennuksen kulukorvaukset).
Jos jollain on muuttosuunnitelmia tai pelihaluja näillä kulmilla, niin ehdottomasti viestiä vaikka minulle.
Tomi Räsänen
tomi@rasanen.de
Frankfurt Falcons / TSV Berkersheim
Frankfurt am Main, Saksa
Hienoa nähdä että Bundesliigassa pystytään järjestämään asiat pelaajille noin ammattimaisesti, että lähes kokonaan pystyvät keskittymään pelaamiseen, näin aika harvassa seurassa on Suomen liigassa, jos yhdessäkään Hienoa että Saksassa ollaan jossain seuroissa selkeästi Suomea edellä, tämä tulee varmasti myös nostamaan Saksan salibandyn kärkimaaksi tulevaisuudessa.
Kodikone ja kaikki muut, jotka ovat kiinnostuneita pelaamaan Saksassa, voit ottaa minuun yhteyttä ja kertoa minulle, mitä sinulla on mielessä
Propellille tiedoksi, että tilanne on tällainen siis vain ulkomaalaisten pelaajien kohdalla. Paikalliset pelaajat tekevät päivätöitä ja opiskelevat, kuten Suomessakin toimitaan.
Joissakin Saksan joukkueet auttaa sinua saamaan osaaika työpaikka
Toiset auttavat sinua opiskelemaan saksan kielen koulussa, josta sa sitten todistus
toiset tarjoavat apua löytää paikka yliopistossa
se riippuu kaikki mihin seura mennä ja mitkä ovat niiden mahdollisuudet
poikani pelaa myös salibandy ja oli Saksassa selvittää, mitä voi olla mahdollista
Floorball 1234 mihin sähköpostiin voi ottaa yhteyttä?
art_house_comp@live.com
Hei!
Pystytkö tekemään katsauksen vaikka viimeseltä kymmeneltä vuodelta siellä pelanneista suomalaisista?
Mahtavaa, että on tämmönen blogi! Tämähän edesauttaa helkkarin paljon niitä, jotka harkitsevat lähtöä ulkomaille pelaamaan. Tämän luettuaan jotkut kiinnostuvatkin varmasti ideasta, mikä on tietysti hyvä asia yksilön ja varsinkin saksalaisen salibandyn kannalta. Muutenkin on tosi mielenkiintosta kuulla, minkälainen kulttuuri Saksassa on salibandyn suhteen! Tätä blogia tulen seuraamaan.
Miksi minun viimeinen kommentti ei julkaistu???
Nimimerkille Floorball1234:
Kommentit jotka sisältävät linkin jäävät ennakkomoderoitavaksi. Julkaisujärjestelmä tulkitsi meiliosoitteen näköjään linkiksi. Kommenttisi on nyt julki.
Danke
Terve
Satutko tietämään onko Munsterin tai Osnabruckin lähellä jotain salibandy toimintaa. Oon pelannu 3-5divaria noin 15 vuotta pääkaupunki seudulla. Ja nyt asun täällä osnabruckin lähellä. Ja olis kiva löytää joku taho missä vois käydä pelaamassa. Lähinnä kyseessä jokin harrasteporukka tai vastaava. T Aki
Moi Aki,
Munsteristahan löytyy bundes2-liigan joukkue, mahdut varmasti tuolla taustalla joukkueeseen, ja varmasti ovat valmiita maksamaan jonkinlaista korvausta. Rohkeasti vaan yhteyttä
Terve,
Pakko tulla ihan palautteen muodossa kommentoimaan hyvästä kirjoituksesta. Olen Itse pelannut nuorempana pari vuotta Saksassa Bundesliigaa Wernigerodessa(www.reddevils.org). Se oli nuorelle miehelle elämää suurempi kokemus ja suosittelen lämpimästi kaikille. Oli mukava huomata, että tämmöinenkin reportaasi tullut.
Kiva lukea nyky Bundesliigan kuvioita. Keep on Rocking ja lisää skrivauksia sieltä vaan.
Terv,
Keni Rautio
Wernigerode Red Devils(2004-2006)
Minkä ikäisiä ovat nuorimmat pelaajat Saksassa.
Jos muistan oikein noin 25 v.
Jos kiinnostaa Saksa. Ota yhteys
Faktat kuntoon http://reddevils.org/unihockey/Team%20der%20Red%20Devils%202012-13/Tom%20Niederlein/
Seppä
Tarkoitin suomalaisten pelaja Keski-ikä Saksassa. Ei Saksalaisten ))))
Tervehdys.
Itseäni jo muutama vuosi sitten kiinnosti Saksassa pelaaminen, mutta kiinnostus hiipui palattuani Suomeen. Nyt viimeisen vuoden aikana olen miettinyt yhteydenottoa Bundesliiga joukkueisiin ja viimeistään tämän Blogin havaitseminen sytytti kipinän aihetta kohtaan uudestaan.
Olen pelannut junnuvuosinani oman ikäni yhdessä ”high end” joukkueista ja menestystäkin on jonkin verran vuosien varrella tullut niin henkilökohtaisella, kuin joukkue tasolla. Uran osalla tuli takapakkia jalan leikkauksen myötä. Tästä tullut toivuttua kuitenkin varsin hyvin ja koen olevani yhä suht. kykenevä pelimies.
Puhun siis jonkin verran saksaa ja näkisin oman sopeutumiseni varsin sulavana. Nimenomaisesti minua mietittää se kuinka todennäköisenä sopimuksen saaminen on Saksasta. Minulla ikää 22-vuotta ja pelivuosia varmasti vielä useita edessä.
Onko todennäköistä, että joutuu/pääsee lähtemään Try Outeihin tms tilaisuuteen vai kuinka sopimukseen seuran kanssa on päädytty. (Oletuksena tietenkin että edellämainittu on omakustanteinen reissu)
Suositteleeko tämän keskustelun tietäjät olemaan suoraan yhteydessä seuraan vai löytyykö jotakin suoria kontakteja.
Pääasiallinen kiinnostukseni kohdistuu BA Tempelhof Berliniä kohtaan kaupungin edullisen hintatason vuoksi, kaupungin tarjoamien opiskelumahdollisuuksien, sekä aikaisemman asuinkokemukseni vuoksi.
Tulipas varsinainen lyhytelämänkerta tänne kaikkien luettavaksi..
Kiitokset kaikille mahdollisesti tulevista vinkeistä jne, sekä erityiskiitos Ilkka Kittilälle tästä mainiosta blogista.
Joel. Soita mulle
0405051489
Moi,
Itse pelasin kolme kautta Hampurissa ja allekirjoitan Kittilän kokemukset. Hampurissa säbä on sen verran marginaalilaji, et korvauksia ei pystytä pelaamisesta maksamaan. Riippuu siis paljon joukkueesta miten homma rullaa eli samanlaista meininkiä kuten täällä divaritasolla-amatööritasolla eli miten hommat hoidettu taustajoukoissa.
moro,vieläköhän siellä Saksanmaalla olis pelipaikkaa 33v kehäraakille,oon pelannut divaria muutaman vuoden ja kakkosta kymmenkunta vuotta,olen myös ollut pelaajavalmentajana kakkosessa. mistähän kannattaa kysellä joukkuetta???
Kiinnostus jotenki heräs ku haluja ei oikee oo ajunnuissa pelaamiseen jotenki tuntuisi että pystyis kehittymään enemmän miesten peleissä pari vuotta b junioreiden divaria takana tällä kaudella pelaillaan a junnjjen divaria mitenkä moiset chäänssit näin 18-vuotiaalla kaverilla voisi olla sopimuksen saannissa ?
Moro,
kiitos hyvästä kirjoituksesta. Pelaan itse 2. Bundesligassa FC Rennsteig Avalanche joukkueessa.
Noustiin kaudella 2016/2017 Regional ligasta 2. Bundesligaan. Kaudella 2017/2018 nousu 1. Bundesligaan stoppasi karsinnoissa katkerasti
TV Eiche Horn Bremeniä vastaan.
Joka tapauksesa uudella innolla kaudelle 2018/2019. 🙂
Meillä ois haussa 1 pelaaja ja 1 valmentaja Suomesta (B lisenssi).
Jos jotakin kiinnostaa lähteä Saksaan pelaamaan, voi ottaa yhteyttä. 🙂
t. Jarmo Väärälä
jarmo.vaarala@fcrennsteigavalanche.de
jarmo.vaarala@mail.com