Salibandyn pelisäännöt eivät kamppaamisen yhteydessä millään tavalla puutu rikkeen tahallisuuteen tai tarkoituksellisuuteen. Tahallisuudella ei siis sääntökirjan mukaan ole merkitystä määritettäessä, onko tapahtunut rike. Sääntöjen puuttumattomuus aiheeseen on siksikin mielenkiintoista, että muissa sääntökirjan kohdissa asiaa käsitellään. Esimerkiksi estämisen täytyy olla tarkoituksellista, jotta se olisi rike.

Myönnetään, kyseessä on kärjistys ja semantiikka, etenkin kun perustellusti voidaan myös väittää tahallisuuden sisältyvän jo termiin ”kamppaaminen”. Arvioitaessa tahallisuuden ja tarkoituksellisuuden merkitystä rikkeen syntymiselle ei erotuomarille ole sääntökirjasta apua – ei ainakaan sen kirjaimesta. Tulkinta ja sääntöjen hengen noudattaminen peliä palvelevalla tavalla jää erotuomarin vastuulle.

Lähes joka ottelussa sattuu tilanteita, joissa pelaaja kaatuu kanssapelaajan mailaan, tavalla tai toisella. Selviä rehellisiä kamppeja toki näkee niitäkin, mutta kovin usein kyseessä on joko mailan päälle astuminen tai kanssapelaajan mailan osuminen reilussa kamppailutilanteessa sopivaan kohtaan niin, että tasapaino häiriintyy.

“Vahinkokampit” useimmiten tulkitaan vastaavalla tavalla kuin pelaajien tahattomat yhteentörmäyksetkin. Toivotaan, ettei ketään satu, ja annetaan pelin jatkua. Vahinko mikä vahinko, ei tarvetta toimenpiteisiin. (Kirj. huomio: Puhutaan kamppamisesta, esimerkiksi tahattomasti vastapelaajan naamaan osunut maila on toki sanktioitava.) Saattaa olla, että vastustajan mailan päälle astunut ja liukastunut pelaaja saa vaivoistaan palkaksi vapaalyönnin. Sääntökirjan mukaanhan tämä ei ole välttämättä oikein, mutta sopii usein pelin henkeen. Joskus tahaton kampitus tulkitaan myös rangaistuksen arvoiseksi, ja mailaa pidellyt pelaaja lähtee istumaan. Tällöin mennään sääntökirjan mukaan.

Useimmiten pohdinta lähtee liikkeelle konkreettisesta tilanteesta, niin nytkin.

Esimerkkitilanteessa läpiajoon syöksymässä oleva pelaaja kaatuu ja ehkä kampataan, todennäköisesti tahattomasti.

Kentällä näytti siltä, että pelaaja sotkeutui omiin jalkoihinsa ja kompuroi siksi. Video kertoo toisen totuuden. Puolustajan lavan kärki ja hyökkääjän kantapää napsahtavat yhteen sillä seurauksella, että maila irtoaa puolustajan kädestä ja hyökkääjän jalat kopsahtavat yhteen aiheuttaen kaatumisen. Kamppi? Kyllä. Rike? En tiedä.

Tahallisuutta tilanteessa on vaikea arvioida, edes videolta. Puolustajan maila on normaali(hko)ssa peliasennossa eikä aktiivista tökkäystä näytä tapahtuvan. Toisaalta ovela ja taitava pelaaja saattaisi nähdyn kaltaisen kaatumisen tahallaankin saada aikaan.

Arvio:

– Erotuomarivalmentaja huomioi tilanteen, muttei tiennyt hänkään, mitä tapahtui.

– Tilanne ei aiheuttanut erityisempää keskustelua. Videolla kuuluva Kaatuks se itekseen -kommentti kuvaa tilannetta hyvin ollessaan sekä sarkastinen että kysyvä.

– Allekirjoittanut tulkitsi pelaajan kompuroineen omia aikojaan.

Henkilökohtainen tuomio:

– Peli jatkukoon. Rangaistus, tai tilanteessa jopa RL, olisi pelin hengen vastainen.

– En toisaalta pitäisi vääränä videon nähtyäni, jos olisi annettu rangaistus. Eri kulmasta tai paremmalla tilanneläheisyydellä tulkinta voisi olla erilainen ja/tai helpompi.

Tilanneläheisyydestä saadaan kirjoitukseen hyvä lopetus, jottei sisältönä ole vain se, että allekirjoittanut videon perusteella glorifioi omia ratkaisujaan. Tilanneläheisyys on tärkeää, mutta vaatii sitä, ettei erotuomari jäädy kentälle ihailemaan itseään.

Maalivahdilta tuli varsin voimakasta pahaasilmää ja erotuomarivalmentajalta palautetta. Ansaitusti.