Ruotsin Superliigan mestaruus ratkaistaan tulevana lauantaina yksittäisessä finaalissa jossa kohtaavat 2010-luvun menestyneimmät ruotsalaisjoukkueet Falun ja Storvreta. Mika Kohosen, Rickie Hyvärisen ja Hannes Öhmanin edustama Storvreta on mestari vuosilta 2010, 2011 ja 2012. Falun valloitti tittelin ensimmäistä kertaa viime keväänä.
Käytännössä kaiken salibandyssa voittanut Storvretan suomalaistähti Mika Kohonen vastaili Pääkallo.fi:n finaalin ennakkouteluihin hyväntuulisesti ja luottavaisena.
Miten arvioisit joukkueenne nykyistä vireystilaa? Onko loukkaantumisia?
– Oikein hyvä tilanne. Päästiin finaaleihin pitkän kaavan kautta. Oltiin jo veitsi kurkulla ja 1-3-tappiolla puolivälierissä. Isolla moraalilla ollaan pelattu, ja joukkue on hitsautunut hienosti yhteen. Pientä kolhua ja kaikkea tulee pitkän kauden aikana, mutta ei mitään varsinaisia loukkaantumisia tai poissaoloja ole tiedossa. Kaikki laitetaan peliin.
Kohonen kärsi pitkään polvivammasta, joka korjattiin viime kauden päätteeksi. Tästä seurasi puolen vuoden tauko ja Kohonen palasi pelikentille syksyllä. Runkosarjassa Ruotsin Superliigan kaikkien aikojen pistekärki tehtaili 20 ottelussa 25 (12+13) tehopistettä ja pudotuspeleissä 13 ottelussa on syntynyt 13 pinnaa (6+7).
Miten arvioisit omaa vireystilaasi, kun otetaan huomioon esimerkiksi tuo pidempi poissaolo? Oletko sataprosenttisessa kunnossa?
– En laske tai mieti mitään prosentteja vaan pelataan miten pelataan. Kunto ei ole koskaan uralla ollut erityisesti mielessä. Kentällä olen aina pyrkinyt näyttämään mitä osaan. Oikein hyvältä tuntuu juuri nyt. Meneillään on kauden suosikkiviikko. Ei voi valittaa. Parit treenit tällä viikolla. Huomenna lähdetään Malmöön.
Storvreta putosi viime vuoden välierissä hieman yllättäen Dalenille, joka hävisi finaalissa Falunille. Falun voitti viime syksynä myös Champions Cupin, joten sitä voidaan Storvretan ohella pitää yhtenä tämän hetken kovimmista seurajoukkueista.
– Kova vastus. Ykköskentässä viilettää pari lyhyttä maailmanluokan rightia. Näissä pudotuspeleissä heidän kakkoskenttäkin on tehnyt hyvin pisteitä ja mennyt pelillisesti eteenpäin. En tosin ole niin tarkkaan ehtinyt seuraamaan, kun meillä on ollut tässä jo 13 peliä pudotuspeleissä. Falunin valmentaja Thomas Brottman on hyvä ystäväni. Tunnemme jo peliajoilta ja hän myös koutsasi Storvretaa aikanaan. Tunnetaan toisemme hyvin joukkueina. Pienet hommat tässä ratkaisevat. Peitot, pomput ja kaksinkamppailut voivat nousta suureen rooliin.
Joukkueiden välisistä eroista ehkä se kaikkein suurin on ikärakenne. Falunin vanhin pelaaja on 30-vuotias ja nuorin finaalissa pelaava pelaaja vasta 17-vuotias sensaatio Casper Backby. Storvretasta löytyy kaikkiaan kuusi yli kolmekymppistä pelaaja ja kokemusta on hirmuinen määrä vähän nuoremmillakin.
Toisaalta sekä Falunin nuoria ja kokeneita että Storvretan iäkkäitä ja kokeneita pelaajia yhdistää voittamisen kulttuuri. ”Isät vastaan pojat” ei tässä mielessä sovi näiden joukkueiden vastakkainasetteluksi.
Kuukauden päästä 37 vuotta täyttävä Kohonen ei näe ikää ainakaan haittana, kun pelataan kovista panoksista.
Teillä on iän perusteella kokeneempi joukkue. Kuinka paljon uskot sen vaikuttavan yksittäisessä ottelussa?
– Tämä ikäasia tuntuu nousevan usein esille meidän kohdalla. Jokaisella tuntuu olevan mielipiteensä. On helppo esimerkiksi huudella nimimerkin takaa sosiaalisessa mediassa omia mielipiteitään. Iällä ja pelinumerolla ei ole merkitystä, vaan se mitä teet kentällä ratkaisee. Parhaat pelaa. Ollaan pelattu viidesti suuressa finaalissa tällä jengillä (kolme kertaa Ruotsin finaalissa ja kahdesti Champions cupin finaalissa). Näistä on kerätty viisi pystiä, eli ei ainakaan haittaa ole ollut. Junnupelaajat voittavat junnufinaaleja ja isot miehet isojen miesten finaaleja. Kokeneemmat pelaajat pystyvät käsittelemään paremmin tunteita ja aivoituksia kuin nuoremmat. Tästä asiasta tehty kuitenkin vähän liian suuri numero.
Finaalijoukkueiden seurapomojen välille syntyi sanaharkkaa tammikuussa. Riita liittyi nuoren ruotsalaistähden Alexander Ruddin siirtymiseen ensi kaudeksi Storvretan riveihin. Koko hässäkästä oli vaikea sanoa kuka puhui totta ja kuka ei, mutta lopputulos oli se, että Rudd hyllytettiin loppukaudeksi, eikä kohtaa tulevaa seuraansa finaalissa.
Uskotko, että tämä skisma näkyy ottelussa mitenkään?
– Ei millään tapaa. Meidän pelaajien kesken vaihdettu lähinnä pari lausetta. Ehkä kabineteissa, seuran hallituksessa ja mediassa tätä puidaan enemmän. Mediassa tämä menikin lopulta mustamaalauksen puolelle. Me pidettiin kuitenkin suu supussa. Olisi hienoa, jos kaikkein kovin jengi olisi kentällä kauden kovimmassa kohtaamisessa. Falunilta tuota pitäisi kysyä, mutta tuntuu heilläkin vaan kulkevan ja joukkue näyttää hitsaantuneen yhteen.
Kohonen jatkaa vielä vielä hänen seuraajakseensakin tituleeratun Ruddin tapauksesta:
– Todellinen häviäjähän tässä on Rudd. Kiltti nuori mies ei pääse nyt pelaamaan näitä isoimpia pelejä. Olisi varmasti tehnyt parhaansa Falunin eteen, vaikka pelaakin meillä ensi kaudella. Pelattiin runkosarjassa vastakkain tapauksen jälkeen, eikä silloin näkynyt mitään. Tämä on enemmän pukumiesten hommia miettiä ja joku toimittaja saattaa kysyä, niin kuin nyt sinä.
Ruotsissa mestaruus ratkaistaan edelleen yksittäisellä finaalilla. Kohosella on kokemusta useista Ruotsin finaaleista. Suomessa yksittäisestä finaalista on keskusteltu paljonki viime aikoina ja yksittäiseen finaaliin siirrytään todennäköisesti jo tulevalla kaudella.
Jos saisit itse päättää, niin ratkaisisitko mestaruuden sarjalla vai yksittäisellä ottelulla?
– Tämä on näitä ikuisuuskysymyksiä. Tästä on keskusteltu aiemminkin. Tuo yhdestä poikki alkoi kun pelasin ensimmäistä kertaa finaaleissa Balrogin paidassa 2001–2002. Siitä lähtien on ollut hieno tapahtuma. Koko viikonloppu on komeaa propagandaa lajin kannalta ja sen puoleen varsin ymmärrettävää, että järjestetään näin. Globen keräsi sen 14 000 ja Malmö kerää noin 12 000 katsojaa, joten tapahtuma on kerännyt koko salibandyväen hyvin paikalle.
Kokeneena pelimiehenä Kohonen tiedostaa kuitenkin myös asian toisen puolen ja ottaa kantaa myös Suomessa vellovaan keskusteluun yksittäisestä finaalista.
– Tietenkin urheilija on sitten aina urheilija ja se paras viidestä – tai paras seisemästä -sarja on aina se oikeudenmukaisin tapa ratkaista. Kuitenkin pienet pomput sekä kaksinkamppailuiden voitot ansaitaan ja sattuma on toisaalta osa urheilua. Parempi kuitenkin kun ei vaivaa liikaa päätään tällä. Olen seurannut Suomen keskustelua, eikä se mielestäni väärin olisi koittaa Suomessakin yksittäistä ottelua, jos Hartwall Areena saadaan täyteen. Pukumiehet nämä kuitenkin päättävät.
Viisi kertaa maailman parhaaksi valittu Kohonen on jälleen lauantaina kovassa paikassa ja johdattaa kapteenin ominaisuudessa joukkonsa kauden huipennukseen. Kohonen vaikuttaa koko haastattelun ajan levolliselta ja luottavaiselta. Koko aikuisiän salibandyurallaan yli 1 000 tehopistettä kerännyt Kohonen tietää millä mestaruudet ratkaistaan:
– Tiukkaa on. Pirun tiukkaa. Meillä on parempi puolustus ja maalivahti sekä laajalti ratkaisijoita. Pienet ovat marginaalit ja uskon, että puolustus tulee näyttelemään suurta roolia, joten voitto kallistuu meidän puolelle. Kaksi parasta joukkuetta tässä kohtaavat. Olo on oikein hyvä lauantain suhteen.
—
Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö Joel Siltanen seuraa ja raportoi Ruotsin Superliigan finaalipäivää paikan päältä Malmöstä.
Onkohan tuota Ruotsin finaalia minkäänlaista saumaa nähdä täältä Suomen kamaralta?
Ainakin muita pelejä katsoin täältä kauden aikana http://www.tv4play.se/program/innebandy?video_id=2591988
99 kr ja saa 1-2 kk (1kk kokeilua ilmaseks?) katsella tuota tv4play-nettihommelia. tullut katseltua joku 5 playoffmatsia, joku niistä olis näkyny ilmatteeksikin, en tiedä finaalista vaatiiko maksun vai ei. 11 euroa ei paha!
Ruotsin TV4 -kanavalta (siis siltä normikanavalta, ei Sport -versiolta) tulee koko päivä säbää. Sen saa otettua esim. DNA:n Mix -paketteihin, ja jos ei ruotsalaiset ohjelmat miellytä, niin ensi kuun alussa taas kanava vaihtoon. Suosittelen ehdottomasti – maailman ylivoimaisesti kovimman liigan megahypetetty unelmafinaali.
”Tämä ikäasia tuntuu nousevan usein esille meidän kohdalla. Jokaisella tuntuu olevan mielipiteensä. On helppo esimerkiksi huudella nimimerkin takaa sosiaalisessa mediassa omia mielipiteitään.”
Tämä oli vähän outoa itkemistä Mihulta. Ikään kuin jonkin joukkueen ikärakenteen pohtiminen olisi jokin henkilökohtainen loukkaus, jota ei saisi esittää ”nimimerkin takaa”. Luulisi olevan hyvä asia, jos salibandy puhuttaa Somessa.
Miks piti repästä pätkä tekstiä ja muuttaa Mihun sanojen merkitykset? Jätit oleellisimman asian pois Mihun sanoista:
Tämä ikäasia tuntuu nousevan usein esille meidän kohdalla. Jokaisella tuntuu olevan mielipiteensä. On helppo esimerkiksi huudella nimimerkin takaa sosiaalisessa mediassa omia mielipiteitään. Iällä ja pelinumerolla ei ole merkitystä, vaan se mitä teet kentällä ratkaisee. Parhaat pelaa.”
Mitäköhän se Mihu hakikaan tuolla lauseella oikeasti, lueppa juttu uudestaan kerta näyttää luetun ymmärtämisessä olevan vähän väärää hakua.. ;
Nyt ei ollutkaan kyse Mihun pointista ikäkysymykseen, vaan tuosta itkemisestä ”nimimerkin takaa huutelemisesta sosiaalisessa mediassa”. Aika elitistinen asenne faneja kohtaan urheilijalla.