Pääkallo.fi sai käsiinsä varsin mielenkiintoista materiaalia tulikuumana vellovaan yksittäisen finaalin spekulaatioon. Peräti 13 miesten liigajoukkuetta ja 11 naisten liigajoukkuetta on allekirjoittanut julkilausuman yksittäistä finaalia koskien. Pääkallo.fi julkaisee kokonaisuudessaan julkilausuman.
Miesten liigajoukkueista julkilausuman on jättänyt allekirjoittamatta vain Esport Oilers. Naisten puolelta lausumaa ei ole allekirjoittanut M-Team.
Ohessa olevasta lausumasta esitettiin seurojen toimesta tiivistetty versio tiistaina, kun Salibandyliigan ja joukkueiden edustajat ruotivat mahdollista yksittäiseen finaaliin siirtymistä. Lausumasta käy myös selvästi ilmi, että seurat ja Salibandyliiga ovat tällä hetkellä eri linjoilla yksittäisestä finaalista.
—
13 miesten liigajoukkueen ja 11 naisten liigajoukkueen julkilausuma:
Salibandyliigan finaalijärjestelmää pohdittaessa keskeisin tavoite tulee olla huippusalibandyn kehitys ja salibandyn aseman vahvistuminen suomalaisessa urheilukentässä. Finaalijärjestelmän muutos on iso osa liigaseurojen tulevaisuutta, ja siksi mahdollinen järjestelmän muutos täytyy olla selkeästi seurojen ja liigan yhteinen tahtotila. Toisaalta nykyjärjestelmäkin täytyy olla perusteltavissa, sillä pelkkä samalla mallilla jatkaminenkaan ei tietenkään voi olla itsestäänselvyys.
Keskustelua mahdollisesta yhdestä finaalista on käyty jonkin verran vasta viimeisen vuoden aikana ja nyt keväällä finaalien yhteydessä ensi kertaa myös ns. isossa mediassa. Kuitenkin keskustelu lajiväen sisällä on ollut vähäistä ja rajoittunut käytännössä hajanaiseen ajatustenvaihtoon sekä yhteen liigan toteuttamaan sähköpostikyselyyn.
Kattavasti faktinen ja systemaattinen keskustelu aiheesta on puuttunut.
Tämän tason päätöksissä on ensiarvoisen tärkeää ja välttämätöntä, että keskustelu lajiväen ydinpiirissä – liigaseurojen ja liigan välillä käydään kontrolloidusti ja faktojen pohjalta. Tähänastisessa keskustelussa faktat ovat joko täysin puuttuneet tai olleet vielä vähissä.
Maaliskuussa liigan ehdottama malli yhdelle finaalille on tullut hyvin suurpiirteisenä. Siinä on valtavasti avoimia kysymyksiä, minkä vuoksi tosiasiallisen kannan muodostaminen näin isoon päätökseen on ollut erittäin haasteellista. Naisten liigaseuroille ei edes vielä ole ehdotusta lähetetty. Näillä faktoilla allekirjoittaneet seurat eivät missään tapauksessa voi muodostaa positiivista kantaa yhteen finaaliin siirtymisestä. Seuroja huolestuttaa erityisesti kehityksen suunta, jossa liiga ja seurat ovat entistä enemmän erillään finaaleja ja finaalijärjestelmää suunniteltaessa. Toimivan ja menestyvän liigan perusta on toimivissa ja menestyvissä seuroissa.
Finaalijärjestelmän tulee olla voimannäyte tästä, ei liigan tai seurojen oman erillisen ponnistelun tuote.
Tämän vuoksi lausummekin seuraavaa:
Mahdollisessa yhden finaalin järjestelmään siirtymisessä tulee ottaa vuoden aikalisä. Tällä valmistelulla seuroilla ei ole riittävää mahdollisuutta valmistautua näin suureen muutokseen. Tämän jatkeeksi liigan toimesta on välittömästi käynnistettävä toimenpidesuunnitelma finaalijärjestelmän uudistamisen toteuttamiseksi. Tätä varten on koottava seurojen ja liigan välinen työryhmä, jossa asia valmistellaan niin, että seurat tulevat kuulluiksi ja mahdollisen muutoksen edut huippusalibandyn eteenpäin viemiseksi selkeästi etukäteen esitellyiksi ja nähdyiksi. Aikatauluehdotus tästä tulee olla seuroilla nähtävänä kesäkuun sarjapalaverissa, samoin kuin ehdotus työryhmän kokoonpanosta.
Miesten liigaseurat:
Happee
Tapanilan Erä
SSV
Classic
NST
SPV
TPS
Westend Indians
Nokian Krp
Koovee
Josba
OLS
Salba
Naisten liigaseurat:
SB-Pro
Papas
PSS
SB Vantaa
Classic
Koovee
Erä
OLS
Happee
TPS
NST
Seurat eivät selvästi luota pj Kaltalaan. Tilanne voinee ratketa vain pj:n erolla.
Uusi puheenjohtaja voisi aloittaa vaikkapa seuraavista:
– tulospalvelu
– TV-näkyvyys
– pelipaikkojen kehittäminen, hallihankkeet
Pelipaikkoja kyllä tarvitaan moneen kylään. Onhan noita hankkeita, vielä kun niitä saataisiin paperilta realisoitua. Pienemmissä junnuissa tuntuis olevan kovaa kiinnostusta lajia kohtaa. Yksi tekijä lienee pienemmät kustannukset kuin monissa muissa lajeissa? Hesarissa oli tosta juttua ja vertailua paljon eri lajit maksaa ja säbässä kustannukset suhteessa halpoja…
Samaa mieltä pelipaikoista:
Joissain pienemmissä kaupungeissa on todella vaikeaa saada yleensäkään vuoroja, joilla treenta.
Pääkaupunkiseudulla puolestaan salivuoro maksaa sen 100-120 EUR/h.
Eli hyvä jos otetaan vuoden aikalisä finaalikeskusteluun. Meillä (salibandyväellä) on nyt todella hyvä mahdollisuus nostaa pelaajamääriä ja viedä lajia junnupuolella eteenpäin, jos vain sekä valmentajia että pelipaikkoja/halleja löytyisi. Tosin se keskustelu on huomattavasti haastavampi kuin finaalikeskustelu… ja kalliimpi myös 🙂
Täysin samoilla linjoilla ! Jo tovi aikaa sitten itsekseni mietin kun asiasta oli keskustelua – ja eilen melkein kommentoinkin edelliseen juttuun, että liiga tekee mitä ne haluaa, eikä välitä vaikka kaikki seurat olis yhtä finaalia vastaan ! Ja niinhän siinä näyttäis käyvän, kun oli heidän mielestään vähän hajaannusta… voi helvetti !
Keskittyis nyt olennaiseen, eikä pipertelis jonku finaali-kysymyksen kanssa. Onko seurat liigaa varten vai liiga seuroja varten ? Kohta mennään siihen mikä on nyrkkeilystä tuttua, että on usampi kattojärjesö. Varsinkin jos tota Kaltalaa ei saada pois tuolta jakkaralta.
Markkinointi on tärkeää, mutta ei nyt mitään pikavoittoja tarvitse alkaa hamuaan ! Seurat jäävät aivan taatusti nuolemaan näppejään rahanjaossa yhden finaalin systeemissä – korkeintaan ovat jakamassa riskit. Luultavasti haluaa juuri sen takia kiirehtiä päätöksen, että saa ruuvattua liitolle edullisen sopimuksen.
Mielestäni aika hyvät argumentit tuossa seurojen tiivistetyssä jutussa. Eikä ne edes tyrmää ajatusta.
Ymmärrän hyvin seurojen kannan kun puhutaan yhden finaalin mallista. En kuitenkaan usko että keskustelemalla paras malli löytyy seuroille.
Liiigan johdon pitää valmistautua paremmin kun tulevat ulos esityksillään.
Esimerkiksi näin:
1. Selkeä tavoite mitä yhden finaalin tapahtumalla haetaan
– taloudellin tavoite eli budjetti
– markkinoinnilinen tavoite, kuten lajin aseman ja arvostuksen nostaminen
– mahdolliset muut tavoitteet
2. Urheilullinen ratkaisu, miten päädytään finaaliin
– hyödyt/ haitat
3. Tapahtumapaikka
– vaihtoehdoiset halllit
4. Tapahtuman sisältö
– ottelut, ohjelma
– televisiotuotanto
5. Markkinointi
– yhteistyökumppanit
– kuka vastaa
– miten toteutetaan
6. Toteutus organisaatio
– kuka vastaa
Seuroilla ei ole resursseja eikä vielä riittävästi osaamista tämän kokoluokan tapahtuman toteuttamisesta. Liigan olisi se tehtävä ulkopuolisen kokeneen organisaation tekemänä, niin että tavoitteet saadaan toteutumaan.
Eikä se pelkkä yksittäinen finaali automaattisesti takaa täysiä halleja..
Tuotteen pitää olla kiinnostava, kuten Happee näytti tänä vuonna.
Kaltala ja J-P Lehtonen ulos!!!
Mikäs heppu toi Arteva on ? Edustaako liittoa , oilerssia vai omaa etuaan. Vai kaikkia
Jussi Nurmi tossa kiteyttää aika hyvin twitterissä ”Yksittäisen @Salibandyliiga finaalin hyötyjät ovat Kehä 3 sisällä olevat joukkueet. Kaikille muille joko miinus”. Vaikka ite olen näitä kehän sisällä pyörijöitä, niin ei helvetti lajia voida kehittää ilman että koko maa on mukana!
Salibandy on nuori laji ja varsinkin markkinoinnissa ei ole seuroissa laajempaa osaamista eikä näkemystä tulevaisuuden suhteen. Kritiikiä osataan kyllä antaa mutta konkreettisia ehdotuksia kuinka lajin suosiota kasvatetaan, ei osata tai ei haluta antaa.
Seurajohtajat elävät kädestä suuhun periaatteella ja tekevät pitkiä päiviä lajin parissa. On tietysti vaikea nähdä tulevaisuuteen kun tässä hetkessä on jo riittävästi haasteita. Resurssit on pienet ja rahasta on aina puute.
Ulkopulisena näkee ehkä paremmin kokonaisuuden?
Nyt lajin suosio ei ole kasvussa vaan taitaa olla päinvastoin. Jos jäädään paikoilleen niin muut menee ohi, sen varmasti ymmärtää jokainen urheilun kautta. Näin on myös muilla yhteiskunnan aloilla ja elämme salibandyssäkin vapaassa markkinataloudessa, kilpailu nuorten vapaa-ajasta kiihtyy.
Muut lajit ovat katselleet salibandyn suosion kasvua kateellisina mutta eivät enää, vaan ovat käärineet hihat ja aktiivinen markkinointi ja tuotteen kehitystyö on myös alkanut.
Toivottavasti tämä riitely ei tapa koko lajia.
Salibandyllä on nyt vielä mahdollisuutensa mutta uudistusten siirtämisellä hamaan tulevaisuuteen ei ainakaan kehitystä tapahdu.
Hexi olla oma firma jonka etua ajaa
Vaikka olen periaatteessa yhden finaalin kannalla niin toivon syvästi että liiton miehet ei tee tästä arvovaltakysymystä ja aja käärmettä pyssyyn. Seuraväelle ei ole kaikki ihan selvää ja se kannattaa selventää ennen päätöstä. Jos siihen menee vuosi tai kaksi niin sitten menköön. Selvä enemmistö liigajoukkueista on yhtä finaalia vastaan jo ensi kaudella, joten kannattanee keskustella perinpohjaisesti mitä yhden finaalin muutos tarkoittaisi jokaisesta näkökulmasta.
Kunelius on kirjoittanut ansiokkaan kirjoitelman Keskisuomalaiseen yhtä finaalia vastaan ja onhan Jaskalla hyviä pointteja, mutta myös ontuvia.
Toki maaseutuseuroilta viedään finaali pk-seudulle (tai esim Turkuun), mutta juuri pk-seudulla pitäisi kasvattaa kiinnostusta. Eikö finaali kehä 3:n sisäpuolella ole juuri omiaan sitä varten?
Kunelius kirjoittaa kolumnissaan seuraavasti: ”Yksittäisestä finaalista puhuttaessa on usein todettu, että samalla saataisiin kerättyä paikan päälle kaikki salibandyväki. Samalla toivotaan lajille uusia seuraajia. Kysyisin tässä kohtaa, että mikä helvetin logiikka tässä on?”. Myöhemmin kolumnissaan Kunelius mainitsee että finaaleja seurasi yli 9 000. Täpötäysi Hartwall tarkoittaisi 14 000-15 000 katsojaa. Kumpi mahtaa olla enemmän?
Lisäksi kolumnissa on kohtia, kuten kohta 8., jolla ei mielestäni ole mitään tekemistä yhden tai useamman finaalin kanssa.
Näkisin mielummin että Happee pelaisi puoliväli- ja välierät täpötäydessä Synergiassa ja finaalin täpötäydessä Hartwallissa, jossa tuhansia Happeen kannattajia ovat tulleet Helsinkiin omalla junalla ja huutavat Kuneliuksen nimeä yhteen ääneen. Kuitenkin aikaisintaan vuonna 2016 ja siitä eteenpäin vaikka joka vuosi.
Kävi miten kävi niin ei masennuta vaan tehdään omassa pienessä ruudussa oma tehtävämme lajin puolesta.
Säbäperheemme ei tule lähtemään täältä provinssista hotelleihin yöksi eikä maksamaan satoja euroja finaalilipuista, jos oma seuramme ei pääse näistä oletetuista tuotoista lainkaan nauttimaan. Mieluummin olemme mukana oman paikkakunnan finaalitapahtuman, toivottavasti TAPAHTUMIEN rakentamisessa. Tuo liigaseurojen lausuma vastaa täydellisesti mielipidettäni koko liiton sössimisestä (tässäkin asiassa). Kuka järkevä voi puoltaa yhteen finaaliin siirtymistä, kun mitään sopimusta vastuiden ja tuottojen jaosta ei ole esitetty? #amatöörit
”Kuka järkevä voi puoltaa yhteen finaaliin siirtymistä, kun mitään sopimusta vastuiden ja tuottojen jaosta ei ole esitetty?”
Aivan oikein. Seurojen pitää hyväksyä konsepti, mutta jos seurat hyväksyvät muutoksen niin ei sitä kannata jäädä kotiin mököttämään periaatteen vuoksi. Päinvastoin, finaaleissa kannattaa käydä vaikkei oma seura siellä pelaakaan.
Ne ketkä voimakkaimmin ajaa tätä yhtä finaalia, taitaa olla ihan muita kuin Liiton miehiä/ naisia. Itsehän me jäsenseurat ollaan tämä hallitus valittu, ja nyt täytyisi sitten kunnioittaa heidän päätöstään. . Tämä hallitushan hoitaa hommaa ihan oto-pohjalta, ja intressejä tähän yhteen finaaliin voi vain arvailla.
Hexi,
tee meille kaikille palvelus ja lopeta toimiminen salibandyn parissa,kiitos!
Maikkelilta rakentava kommentti.
Jostain syystä halutaan väheksyä pääkaupunkiseutua ja sen sen potentiaalia lajin kasvun suhteen, harrastajamäärät jo nyt suuret ja neljä seuraa pelaa liigassa.
Jos halutaan tehdä yhteistyötä niin turhasta vastakkain asettelusta olisi päästävä, ainakin seurojen johdon kesken. Pelaajat voivat taistella keskenään pelissä ja katsomossa vaikka vihata stadilaisia.
Yhden finaalin järjestelmään siirtymistä ovat siis olleet näkyvästi ajamassa Kaltala, Arteva ja Lehtonen. Kommenttiosastolla heidän on epäilty olleen ajamassa oman tai kavereitten liiketoiminnan etua.
Nyt olisi hyvä hetki julkistaa omat sidonnaisuudet. Miten paljon omilla tai läheisten omistamilla firmoilla on salibandyn / salibandyliiton tai -liigan kanssa liiketoimintaa. Paljonko on ollut em. firmojen salibandyyn liittyvä liikevaihto viimeisen kolmen vuoden aikana?
Hurjaa juttua jostain yhdenfinaalin päätöksistä? Itse ymmärtänyt, että salibandyliiga tehnyt ehdotuksen ja liittohallitus päättää 20.5. Kokouksessaan, että mitä jatkossa tehdään salibandyn eteen.
Jotain on tehtävä kuitenkin, kun katsojaluvut pienenee ja tv-lähetyksiä seuraa vain murto-osa muihin urheilulähetyksiin verrattuna. Mutta, mikä Se Plan on ja miten Salibandy pelastetaan?
Ja suurin kysymys on Se, että miten saadaan nämä pikkupomot (liigaseuroista) miettimään näkyvyyttä, salibandyä tai katsomoväelle jaettavia elämyksiä, eikä pyöritä niitä ”pikkufirmojansa” siellä seuroissaan dollarinkuvat silmissä?
Tiettääkseni muuten yhden finaalin tuotot ei mene mihinkään firmaan, vaan 100% salibandylle, paitsi tietenkin ne joukkueiden tuloutukset
Yhteistyö seurojen kanssa tämän jutun A ja O, millään sanelupolitiikalla ei päästä eteenpäin. Kaikki seurat haluaa viedä lajia eteenpäin, mutta taas kerran liitto sössii ja ei osaa lobata asiaa oikeassa aikataulussa, vaan tulehduttaa tilanteen.Järki käteen Kaitiala ja JP, älkää nyt näyttelikö martyyriä, kun ite ryssitte tämän esityksen.Yksi finaali 2016 ja 2017 ja jos ei ota tuulta purjeisiin, palataan vanhaan käytäntöön.
no huh huh. Eihän tässä kukaan ole tsadilaisia väittänyt vihaavansa. Siellä on monta hyvää seuraa joiden peliesityksistä on nautittu jo monta kautta. Olemme muuten tosiaan käyneet jopa oman seuran runkosarjan vieraspeliä kattomassa e-suomess ihan omatoimisesti. Kuinkas moni teistä etelän hetelmistä kävi vaikkapa nyt Jykylässä ja oli koko perheen kera hotellissa yön? Meidän säbäfamilymme haluaa tukea nimenomaan omaa seuraa. Liitto saa panoksemme tenavien harrastusmaksuissa ja loppusarjojen pääsylippuosuuksina. Ja ne tv-katsojaluvut yms. liitto onnistui sössimään ihan itse toimimattoman tulospalvelun ja huonosti hoidetun tv-oikeuksien ansiosta. Motiivit selviksi, puhut asiaa.
Onkohanilla hyvä pointti yhteistyötä liiton ja seurojen välillä lisää ja nyt näin kireällä aikataululla ei kannata apinoida Ruotsia.Seurille pitää antaa myös rahallista porkkanaa ja vaikutusmahdollisuus finaalitapahtumaan. Tietyt katsoja kiintiöt finaaliseuroille jne.
Kaltala lopetti jo Salibandylehden ja näin vähensi jo lajin näkyvyyttä kaikkien harrastajienkin parissa. Vieläkö kaveri onnistuu pilaamaan salibandyn kiinnostavimman kotimaisen formaatin, liigafinaalit? Finaalien televisiointi YLEn toimesta oli parasta, mitä lajille on tapahtunut aikoihin. Ei ole mikään ihme, että lajin näkyvyys on kärsinyt, kun lähetyksiä on vain jossakin Veikkaus-TV:n kaltaisissa marginaalipalveluissa. Tuulipukuosaston casual-katsojatkin pistivät liigafinaaleja tulille ja huomasivat, että tämähän onkin nykyään urheilullinen ja viihdyttävä laji.
Yhden finaalin formaatti ei ole pienen lajin tapa toteuttaa asioita, jo pelkästään salibandyn tasolla massiivisilla lipputulojen menetyksillä. Ilmeisesti Kaltalan agendana on lajin markkinointi pk-seudulla. En voi kuvitella pääkaupunkiseudun kiinnostuvan landeseurojen finaalispektaakkelista, kun SSV saa hädin tuskin tuhat katsojaa omiin finaalipeleihinsä.
Salibandyliitto ei myy Superbowlin tapaan miljardin arvosta mainoksia erätauoille. Sama pätee UEFA Champions Leagueen. Ruotsissahan näiden megafinaalitapahtumien suosio on kääntynyt jo laskuun.
Voin kuvitella kuinka vähän seurojen kannattajia saadaan paikalle yksittäiseen finaalitapahtumaan monen sadan kilometrin päähän. Tuloksena on hajuton, mauton ja väritön tapahtuma, jonka katsojilla ei ole seuroihin kannatussuhdetta.
Finaalitapahtuman kannattajien ja vastustajien kommentteja saa nyt lukea täältä, somesta, salibandyareenassa ja keskisuomalaisessa. Näistä mielipiteistä huomoisin muutaman selkeän eron tavoitteissa.
1. Kannattajat haluavat että saadaan uudistuksen joka kasvattaa lajin suosiota ja parantaa salibandyn arvostusta kun kilpaillaan muiden lajien kanssa näkyvyydestä, harrastajamääristä ja katsojista. Tavoitellaan jopa kärkiasemaa sisäpalloilussa.
2. Vastustajat ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen ja uskovat että laji kasvaa ainoastaan urheilulliselta pohjalta. Halutaan pitää laji pienenä ja tavoitellaan korkeintaan pesäpallon kokoista suosiota.
On myös todettava ero suurten kaupunkien eri tyyppiseen kilpailutilanteeseen.
Pienemmillä paikkakunnilla kilpailua ei ole niin paljon kun taas vastaavasti suuremmissa kaupungeissa kilpaillaan valtalajien kuten jääkiekon kanssa.
Katsojat on myös opetettu parempiin olosuhteisiin ja palveluihin joilla on tutkitusti merkitystä, eli jopa 50% pelin ulkopuolisilla asiolla kuten oheispalvelulla kun tehdään valintoja.
Salonoja tervetuloa salibandyyn, mutta Baronaa syntyessään kuollut idea SM-finaaliin. Miten on mahdollista, että Barona oli liitetty edes alkuvaiheessa tähän?
Eilen seuran bileissä keskusteltiin yhden finaalin vaihtoehdosta pöydässä ja kaikki olivat sitä mieltä että jos tulee finaalitapahtuma, niin matkustaa mukaan karkeloihin ja perheineen.
Siksi he eivät olleet katsomassa koskaan vielä finaalia, kun ei tiedä koska ratkeaa jne.
Eli Se keskustelu oli 100-0 yhden finaalin kannalla.
Myös porukka ymmärtää sen yleisesti, että hyvätasoista finaalia ei seurat halua järjestää, kun on paine tuloista ja budjetin kiinniotosta. Siksi ei noissa otteluissa ole mitään ylimääräistä penkkiurheilijalle.
Liitto tai kuka Se järjestävä organisaatio sitten onkaan, niin pystyy ja haluaa kunnon tapahtuman, oheistuotteineen, ettei käy niin kuin on Tampereella C:n peleissä ollut, näin ne haastoi pöydässä.
Seuraihminen on tainnut olla Kaltelan ja Jpn saunaillassa tai Espoossa.
Paperilehden lopettaminen on ikävä, mutta välttämätön juttu liiton tiukassa taloustilanteessa. Kasvu löytyy muualta kuin paperilehdestä nykyisten harrastajien piiristä ja viestintää on hyvä miettiä muutenkin uudestaan.
Yhdestä finaalista ei kai ole kukaan ottanut lopullista kantaa kukaan muu taho kuin Salibandyliiga. Hallitus toivottavasti ja todennäköisesti kuuntelee seurojen ääntä tässäkin asiassa, niinkuin on luvannut tehdä.
Finaalien televisiointiakin arvosteltiin (aikataulut), mutta kummasti sekin on kerännyt positiivisia kommentteja näin jälkeenpäin. Ja nyt sitten puhutaan jo televisioinnin pilaamisesta, kun yhtenä keväänä oltiin näkyvästi Ylellä. Katsojamäärät eivät kuitenkaan ole olleet odotetulla tasolla ja Yle miettii, näyttääkö jatkossa salibandya vai vaikka käsipalloa.
Mikä mies toi arteva on tai mikä on sen status tässä kuviossa muutakun maajoukkueen joku huoltaja vai mikä se oli siellä?
Toin tämän jo aiemmassa ketjussa esiin, mutta lisättäköön tämä vielä tähänkin, niin kaltalan touhu bisneskytköksineen saa epäilykset heräämään, lehtonen laulaa hänen laulujaan, tietysti hyväpalkkainen duunipaikka kiinni siitä että tulee puheenjohtajan kanssa toimeen. Itsellä alkoi hälytyskellot soida toissa vuoden finaalien aikaan, kun liiton toppatakkiosasto pyöräytti helikopterilla Seinäjoelle finaaleihin. Aina tuollainen pröystäily jostain suhteellisuuden tajuttomuudesta kertoo. Toivottavasti nämä kytkökset selvitetään ajoissa, että ei käy kuin khl-jokereissa, ja kohta joku bulvaani riehuu liittotasolla. En yhtään ihmettelisi jos tässäkin taustalla sama venäläistaho, joka haluaa finaalitapahtuman Ilmalaan. Helikopterihommakin olisi syytä selvittää, en oikein katso hyvällä jos poikani lisenssimaksuilla lennellään.
Planex planex Planex.
Mutta koska Olympialaiset?
Olisko järkevää, että ensimmäinen tapahtuma järjestettäisiin pienemmällä paikkakunnalla, pienemmillä taloudellisilla riskeillä, ja kun tapahtuma tulisi tutummaksi suurelle yleisölle siirryttäisiin vasta isommille areenoille.Esim Joensuun jäähalli olisi hyvä, ja kaupungissa riittävä hotellikapasiteetti. Ja josbalaisilla kokemusta siellä järjestettävistä tapahtumista ja esim. Viime vuonna härjestetty legendatapahtuma keräsi yleisöä hyvin, lisäksi paikkakunnalla pitkät perinteet huippusalibandysta, ja kiinnostunutta yleisöä, niin ei tulisi sitä riskiä, että halli jäisi tyhjäksi, Helsingissä jos katsoo esim.SSV:n yleisömääriä niin riski liian suuri. ei pidä ahnehtia kerralla liikaa, jotta eka Finaalia pelottaisi tyhjälle areenalle.
Tilpiäisellä oli hyvä idis.
Sb Karelia voi järjestää pelit Careliasalissa ja Karelian lihajaloste sponssata tapahtumaa
Mikä idea on vaikeuttaa fanien pääsemistä matsiin, siirtämällä se satojen kilometrien päähän? Eikö otteluun haluta maksavia katsojia?
Tavallisen säbäfanin näkökulmaa ei ehkä tule ajatelleeksi, kun tulee paikalle helikopterilla, eikä maksa siitä itse mitään. Ahneutta? 🙂
sorry
mutta kun liitto on päättänyt, niin sitten mennään noin. ihan sama mitä kenttä kertoo. believe me
suomen ssbl on kuin vanha neuvostoliitto, politbyroo saa tehdä mitä haluu, ihan sama vaikka kansa kärsii, kuhan maksaa kele
Moi,
Olin aiemmin innostunut yhden finaalin konseptista Tsekin ja Ruotsin mallin perusteella. Yksi finaali on hieno lippulaiva ja näyteikkuna lajille kansallisella tasolla onnistuessaan. Tosin Ruotsissa seura alkavat olla jo hieman yhtä finaalia vastaan koska taloudellisesti se ei ole kannattava verrattuna esim. PVE ja VE vaiheeseen varsinkaan hävinneelle osapuolelle. Tämä johtuu mm. parantuneista olosuhteista paikallisesti. Toki olosuhteiden parantuminen on ollut osin seurausta lajin profiilin noususta finaalitapahtuman ansiosta.
Jyväskylän finaalia lähdettiin rakentamaan hieman pelonsekaisin tuntein koska kuluista ei oikein ollut hajua. Halliin piti saada yli 2000 maksavaa katsojaa päästäksemme nollatulokseen. Siinä vaiheessa ottelusarja oli tasan 1-1. Voitettuamme kolmannen ottelun odotukset nousivat ja neljäs ottelu oli onneksemme ratkaiseva finaali.
Ratkaisuottelun, hyvän paikallisen markkinoinnin ja (some)hypen ansiosta saimme jyväskyläläisen (ja vähän muunkin) salibandy-yleisön pääsiäisestä huolimatta tai juuri sen ansiosta täyttämään lehterit ääriään myöten. Asioita voi katsoa monelta kantilta 😉
Mielestämme näytimme, että myös paikallisesti finaalitapahtuman saa onnistumaan jos panostus on 100% koko organisaatiolta sekä talkoolaisilta. Saimme siirrettyä Hirviteatterin fiiliksen Synergia-areenalla ja kaikki paikalla olleet vakuuttivat hallissa olleen kautta aikojen paras tunnelma sen 30-vuotisen historian aikana. Ok, muistan itsekin HIFK:n vierailut 80-luvun lopussa kun halliin mahtui vielä 5014 katsojaa seisomakatsomoineen, mutta jotain ainutlaatuista saimme tuona pääsiäisiltapäivänä kokea.
Oli hienoa soittaa aamulla vielä palomestarille ja tinkiä lisää ringsidepaikkoja jotta kaikki halukkaat mahtuvat sisään.
Panostimme ottelutapahtumassa lapsiperheiden viihtyvyyteen sekä Hirviklubilla juhlamenoon kahden bändin säestyksellä. Sisääntulot liekitettiin ja kaikki mahdollinen tehtiin, jotta ihmisillä oli mahdollisuus kokea normaalia urheilutapahtumaa suurempi elämys. Peli jäi jopa hieman sivuosaan, eikä se viihdearvoltaan noussut klassikoksi. Tapahtuma siis todisti, että ottelutapahtumassa on paljon muita elementtejä joilla se voi nousta ikimuistoiseksi kuin itse peli. Fiiliksen vuoksi ihmiset viihtyvät, kertovat siitä kavereilleen ja tulevat uudelleen. Kaikille katsojille eivät aukea viivelähtöjen salat.
Mutta se siitä. Finaalin jälkeisinä päivinä keskustelimme halliyhtiön ja kaupungin kanssa mahdollisuudesta hankkia halliin kiinteä joustava siirtolattia salibandya, koripalloa, konsertteja jne. varten. Sen kustannukset olisivat n. 50-60k ja se olisi mahdollista kuolettaa nopeastikin ja tekisi areenasta ns. monikäyttöareenan. Tällainen toteutus on mm. Kokkolassa (Tiikerit, lentopallo).
Silloin mietin ensi kertaa, että tässähän olisi ratkaisu olosuhdeongelmiin salibandylla. Jos yhden ottelun järjestäminen jäähallissa maksaisi 20.000-25.000€:n sijaan 6000-10.000€ niin siellähän kannattaisi järjestää useampi ottelu kauden aikana. Talkoissa voisi olla mukana myös Salibandyliiga mattouudistuksen tapaan. Halliyhtiöiltä ja kaupungeilta löytyisi varmasti kiinnostusta tähän hankkeeseen. Näin olosuhteita saataisiin parannettua usealla paikkakunnalla ja kauden mittaan tapahtumaotteluita voisi olla enemmänkin.
Yhden finaalin tapauksessa vaikutukset jäävät pienemmiksi ja olosuhteiden kehittäminen ei ainakaan helpotu monellakaan paikkakunnalla. Yksittäinen finaali kun pelattaisiin poikkeuksetta Hartwall-areenalla (joka muuten on venäläisomistuksessa nykyään, oletteko huomanneet, että leijonalogo poistettiin seinästä?). Tämän kevään finaaleja seurasi n. 9000 katsojaa, joten Hartwall-areena on ainoa paikka jossa voidaan ylittää tämä luku.
Harmitusta on eniten aiheuttanut se seikka, että mitään muita vaihtoehtoja ei ole punnittu eikä aiheesta ole esitetty seuroille virallista talousyhtälöä. Plussia ja miinuksia eri malleista ei ole kirjattu, eikä niitä ole seuroille esitetty.
Luulin itsekin kuuluvani kehitystyöryhmään (johon sain kutsun) kahden muun liigaseuran edustajan kanssa jonka tehtävänä olisi ollut valmistella esitys yhdessä liigan/liiton kanssa seuroille nähtäväksi ennen päätöksen tekoa. Ryhmää ei kutsuttu tai haluttu kutsua koskaan kasaan ja ihmetys oli suuri kun ymmärsimme kuinka vahvasti päätöstä oltiin jo ajamassa läpi tulevalle kaudelle ilman mitään valmisteluja tai esitystä. Samaan aikaan monille yllätyksenä yhtä finaalia oli järjestelemässä entisen kehitystyöryhmän jäsen joka reagoi erittäin voimakkaasti arvosteluun ja haukkui seuroja ahneiksi oman edun ajajiksi. Tämän ainakin itse koin aikalailla outona asiana vaikka vilpittömin mielin lajin etua olisi ajateltukin.
Tämän kevään perusteella monen ihmisen ajatukset saivat uusia kulmia ja yhden finaalin vaihtoehto olisi ansainnut avoimemman muutosprosessin läpiviennin ja johtamisstrategian. Mallia voi liitonkin ihmiset katsoa Tohtori Seppo Pulkkisen kirjasta Valmentaminen salibandyssa jossa hän sivuilla 51-56 puhuu muutosprosessin muuttamisesta toimivaksi käytännöksi ryhmässä. Nykyinen toiminta täyttää kaikilla kriteereillä ennemminkin ryhmän kriisiytymisen abc:n kuin hyvän johtamisen tunnusmerkit.
Kaikella vilpittömyydellä toivon, että tämä keskustelu johtaa kaikesta huolimatta salibandylle parempaan huomiseen. Seuroja tämä on ainakin lähentänyt ja toivottavasti kriisi on tälläkin kertaa pakollinen kehitysvaihe muutosprosessissa jota toivottavasti jatkossa johdetaan paremmin kaikki osapuolet huomioiden.
Huipulla on aina tilaa ja asiat mahtavasti tehden syntyy väistämättä mestariteos. Siinä mielessä hätää ei ole. Asiat vain pitää tehdä parhaalla mahdollisella laadulla. Keskinkertaisuuksia on maailma täynnä ja se on kilpailluin sektori. Siinä mielessä on ihan sama pelataanko yksi vai seitsemän finaalia. Se ei ole asian ydin tässäkään keskustelussa vaan se, että halutaanko asiat tehdä yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt niin ei ole tehty liiton/liigan puolelta johtamisen osalta. Toisaalta ei myöskään seurojen puolelta esim. pelitapahtumien järjestämisen ja lajin markkinoinnin osalta verrattuna siihen upeaan työhön jota Salibandyliiga on viime vuosina tehnyt. Tosin finaalitapahtumasta haluan kiittää pitkälti Happeen organisaatiota ja kymmenia talkoolaisia. Kiitos! Ensi syksynä tavataan ja ehkäpä jopa Synergialla…
Kunnioittaen, Lasse Riitesuo / Happee
Kyllä Riitesuon kuvaus viittaa juurinsiihen mitä tässäkin ketjussa ounasteltu eli Kaltala jallittaa liiton toimiston adjuntanteineen finaalitapahtumaa väkisin piittaamatta kentän äänestä. Kuulostaa tietysti salaliittoteorialta,mutta olisiko sulavan esiintymisen taakse pitänyt osata katso kun puheenjohtajaa valittiin, ja ennen kaikkea taustaan, nythän alkaa vaikuttaa siltä että kaverin missio on olla planexin bulvaanina.
Hyvin kirjoitettu Lasse Riitesuolta ja hienosti hoiditte tapahtuman Synerga Areenalla.
Kuten hyvin perustellusti kerroit niin että liigan/ liiton olisi pitänyt valmistella avoimesti yhden finaalin vaihtoehto, varsinkin taloudellinen yhtälö.
Yhteinen tavoite tuppaa katoamaan kun aletaan liian tunteelisesti tekemään johtohtopäätöksiä kuten sinäkin Lasse:
Yhden finaalin tapauksessa vaikutukset jäävät pienemmiksi ja olosuhteiden kehittäminen ei ainakaan helpotu monellakaan paikkakunnalla. Yksittäinen finaali kun pelattaisiin poikkeuksetta Hartwall-areenalla (joka muuten on venäläisomistuksessa nykyään, oletteko huomanneet, että leijonalogo poistettiin seinästä?). Tämän kevään finaaleja seurasi n. 9000 katsojaa, joten Hartwall-areena on ainoa paikka jossa voidaan ylittää tämä luku.
Tarkennuksia Turussa HK Areenalla kapasiteetti on myös yli 12 000, Tampereellakin erikoisjärjestelyin päästään n. 9000.
Olisi myös reilua että kerrot tarkemin miksi Jääkiekkoliiton logo on siirretty tien toiselle puolelle, onko syynä mahdollisesti jääkiekkoliiton toimiston nykyinen sijainti areenan viereisessä rakennuksessa vai venäläisomistuksessa?
FinaaliCase keskustelussa on liikaa tunnetta ja tietämättömyyttä!
Seuraajalle: Molemmat mainitsemasi seikat tiedostan ja jätin Turkuhallin tietoisesti pois koskan en usko finaalia siellä järjestettävän. Jos kiertävään malliin mennään niin paikkoja ei kuitenkaan ole tarpeeksi ympäri Suomea. Hartwall areena kommentti oli lähinnä provosointia jotta jollakin tunteet heräisi. Koriksen mallissa on myös paljon pointteja joista kannattaisi säbässä keskustella. Esim finaalien myöhäisempi ajankohta jolloin jäähallit ympäri Suomen käytössä…
Hyvä homma korikselle kun molemmat finaalit pelataan suuremmilla areenoilla. Varmast kannattaa seurata heidän sarjaansa ja kuinka he onnistuvat markkinoinnissaan. Koris on kuitenkin mielestäni menneisyyden laji Suomessa ja muualla euroopassa kun huomiodaan harastajamäärät ja yleisön ikärakenne.
Salibandyllä on n. kolme kertaa enemmän pelkästään lisenssipelaajia.
Pohjois amerikan malli areenoissa on myös hyvä esimerkki joissa pelataan jääkiekkoa ja korista jopa samana päivänä. Sopivasti suhteutettuna voisi sieltä hakea toimintamalliin jota Lasse edustaa? Olen kuitenkin yhden finaalin kannalla koska näin erottaudutaan muista palloilusarjoista ja saadaan kaikilla mittareilla parempi tulos kun nykyisellä mallilla.
Jääkiekon ja salibandyn olisi hyvä rakentaa yhteistyötä niissä kaupungeissa missä se on mahdollista toteuttaa jäähalleissa. Derbyt ja teema- ottelut voisivat olla ensimmäisenä vuotena hyviä piloottitapahtumia.
Hyvät pointit Riitesuolta. Nyt ei ainakaan yhtä finaalia ensivuonna. 2016 jos asiat saadaan hoidettua.Seuroille ei ole virallista talousyhtälöä esitetty. Plussia ja miinuksia eri malleista ei ole kirjattu, eikä niitä ole seuroille esitetty.
Järkeä käteen salibandy päättäjät, tässä on turha lähtä liigaseurojen yhtenäisyyttä ravistelemaan.
Seuraaja. Olen odottanut että varsinaiset neuvottelijat toisivat esiin näitä mittareita, millä eri vaihtoehtojen paremmuuksia mitataan. Ja perustelut vielä mikä vaikuttavuus tuloksilla on kun puhutaan salibandyn kehittämisestä. Finaalisarjan yleisömäärä vs yksittäisen finaalin yleisömäärähän ei ole vertailukelpoinen sellaisenaan jos ei eritellä mm. kuinka monta eri katsojaa on peleissä käyneet. Tämänkaltaista pohdintaa toivoisin näkeväni kun puhutaan siitä, mikä vie salibandya eteenpäin. Jos meillä on edelleen eri näkemys lajikentässä niistä mittareistakin niin on melkolailla turhaa ryhtyä puhumaan keinoistakaan. Kerrotko vähän noista omista ”kaikilla mittareilla” näkemyksestäsi niin saadaan asiaa eteenpäin. Ja vielä, jos mahdollista, tutkimuksia määritelmien taustalle.