Salibandyliigan tulevaisuuden suhteen eletään tällä hetkellä mielenkiintoisia aikoja. Liigaseurojen ja Salibandyliiton välillä on syntynyt selkeä eripura mahdolliseen yksittäiseen finaaliin siirtymisen suhteen. Mahdollisesta yksittäiseen finaaliin siirtymisestä päätetään tänään.
Salibandyliiton hallituksen kokous käsittelee yksittäistä finaalia ja myös montaa muuta asiaa tänään tiistaina klo 14.00 alkavassa kokouksessa. Salibandyliitto on myös luvannut tiedottaa tänään kokouksen annista. Pääkallo.fi:n tietojen mukaan yksittäisestä finaalista saadaan julkisuuteen tietoa klo 17.00 mennessä.
Pääkallo.fi kertoo ohessa pääpiirteittäin, että mistä yksittäisen finaalin väännössä on kysymys, ja mitä eri osapuolet asiasta ajattelevat.
—
Lähtökohta:
Salibandypiirejä on puhuttanut viime vuosina ja erityisesti viime aikoina mahdollisuus siirtyä yksittäiseen finaaliotteluun finaalisarjan sijaan. Aiheesta on kirjoitettu useita kommentteja ja blogikirjoituksia erityisesti viimeisen vuoden aikana. Yksittäinen finaali ei ole uusi keksintö salibandyssa, vaan Ruotsin salibandymestaruudet on ratkottu tällä tavalla jo yli 10 vuotta.
Salibandyliitto teki jo aikaisemmin keväällä ehdotelman yksittäisen finaalien järjestelyistä ja esimerkiksi tulojaosta. Salibandyliitto kutsui tiistaina 6.5.2014 seurat keskustelemaan aiheesta avoimessa hengessä, mutta lopputulema ei ole ollut niinkään ruusuinen. Pääkallo.fi on saanut lukuisia yhteydenottoja asian tiimoilta ja sosiaalisessa mediassa keskustelu on ollut ajoittain varsin värikästä.
Yhteen finaaliin liittyvän päätöksen (kyllä tai ei) kannalta liigajoukkueiden mielipiteillä ei ole virallista merkitystä, sillä päätöksestä vastaa Salibandyliiton hallitus.
—
Salibandyliiton kanta:
– Salibandyliitto on liputtanut avoimesti yksittäisen finaalin puolesta varsinkin kauden 2013-2014 ajan.
– Salibandyliiton mielestä selkeästi yksittäistä finaalia puoltavimpia argumentteja ovat spektaakkelimaisuus, markkinointimahdollisuudet ja suuri näkyvyys lajille.
– Salibandyliitto haluaa, että yksittäinen finaali pelataan jo kaudella 2014-2015. Vahvimpina hallivaihtoehtoina pidetään Barona Areenaa ja Hartwall Areenaa.
– Pääkallo.fi selvitti, että onko Barona Areena jo varattu finaaleja varten ensi kevääksi. Puhelimessa tälle tiedolle annettiin varovainen myönnytys, mutta ilmoitettiin, että asia pitää vielä varmistaa. Väite kumottiin sähköpostitse seuraavana aamuna, eli lopullista vahvistusta ei saatu. Salibandy Areena kertoo saaneensa vahvistuksen varaukselle 6.5. ja finaalien ajankohta olisi 3.-5.4.2015.
– Salibandyliiton puheenjohtaja Mika Kaltala kertoi Ylelle perjantaina 9.5., että liigaseuroja on kuultu, eivätkä he ole aiheesta yksimielisiä. Pääkallo.fin seuraavana päivänä julkaisema 13 liigaseuran allekirjoittama julkilausuma antoi aiheesta kuitenkin asiasta hiukan erilaisen kuvan.
—
Liigaseurojen kanta:
– Liigaseurat eivät ole yksimielisesti yksittäistä finaalia vastaan.
– Liigaseurat ovat kuitenkin lähes täysin yksimielisiä siitä, että yksittäistä finaalia ei pitäisi järjestää vielä ensi kaudella. Osviittaa aiheesta saatiin jo Pääkallo.fin maanantaina 5.5. tekemässä gallupissa.
– Seurat julkaisivatkin perjantaina 9.5. julkilausuman, jossa he vaativat, että yksittäisen finaalin ehdotelmaan on otettava ainakin vuoden aikalisä. Julkilausuman allekirjoitti 13 miesten liigaseuraa ja 11 naisten vastaavaa.
– Julkilausumassa tuotiin esille kovia syytöksiä Salibandyliigan suuntaan. Siinä muun muassa arvostellaan alkuperäistä malliehdotusta finaalin järjestämiseen, syytetään liittoa vuorovaikutuksen ja kommunikaation puutteesta asian tiimoilta sekä tuodaan esille, että tässä vaiheessa keskustelu ei ole ollut tarpeeksi faktapohjaista. Valmisteluaikaa ei pidetä seurojen puolesta riittävänä. Seurat eivät ole myöskään tyytyväisiä toistaiseksi tyytyväisiä ehdotukseen taloudelliselta kantilta.
– Liigaseurat kuitenkin toteavat, että aiheen suhteen on tehtävä toimintasuunnitelma ja aloitettava finaalijärjestelmän kehittäminen yhteistuumin ja siten, että kaikki osapuolet osallistuvat ja tulevat kuulluiksi.
– Myöhemmin sosiaalisessa mediassa ihmeteltiin myös sitä miksi liigan kehitystyötyhmää ei oltu kuultu asian tiimoilta.
– Kovimmillaan seurat ovat uhanneet uuden sarjan perustamisella.
Toivottavasti puhdas järki ajaa päähänpinttymän edelle. Jos yksi finaali on niin ylivertaisen mahtava juttu, niin ihmettelen ettei muut lajit Suomessa tai Ruotsissa ole tähän lähtenyt.
Näkyykököhän nyt päätettävän yhden finaalin Barona Arenalla markkinointi ja promoottorifirmana Planex Oy?
Kaltala apureineen on näemmä tekemässä suomalaiselle salibandylle karhunpalveluksia toisensa perään. Arvioikaa näiden puuhapettereiden aikaansaannoksia ja voitteko sanoa heidän onnistuneen tehtävissään.
1) Otteluiden tulospalvelu ja tilastot.
Liiton tulospalvelu on tänä päivänä uskomattoman alkeellisella tasolla vanhaan järjestelmään verrattuna, jossa oli monia hienouksia joista nykyisessä ei voida nähdä edes unta, esim. laukaisukartat. Liiton vetämänä projekti on täysin epäonnistunut, jonka mm. soittaa, että divaripelaaja yksinään koodasi hyvin lyhyessä ajassa tulospalvelun, joka mennen tullen hakkasi liiton siihen mennessä kuukausitolkulla kehittämän surkimuksen.
Tuomio: epäonnistunut uudistus.
2) Salibandy -lehden lakkauttaminen.
Lakkauttamista perusteltiin mm. mediakentän muutoksella ja salibandykansalle luvattiin kokonaan uusia ja korvaavia viestintäkanavia sekä -metodeja. Tilalle ei ole tullut vielä mitään uutta, puheet ovat olleet yhtä tyhjän kanssa. Salibandy -lehden julkaisemisen suurimmat yksittäiset menoerät lienevät olleet paino- ja postituskulut. Jos on ollut pakko hakea säästökohteita, niin miksi lehdestä ei tehty pelkkää nettiversiota, joka olisi ollut luettavissa netissä? Tapettu lehti postitettiin kaikille lisenssinhaltijoille ja se on ollut hiirenkorvalle luettuna niissä useimmissa perheissä, jonne se on tupasahtanut postiluukusta. Kun puhutaan median kehittämisestä, niin Salinbandy -lehteä olisi voinut kehittää ja laajentaa sen levikkiä helpostikin, jos liiton palveluksessa olevat henkilöt olisivat ymmärtäneet markkinoida lehteä kaikille salibandyn harrastajille, joita Suomessa on satoja tuhansia ja jotka olisivat olleet lehden potentiaalista kohderyhmää. Ei lehteä olisi tarvinnut jakaa vain kilpapelaajille, vaan tarjota myyntiin tai tilattavaksi kaikille salibandyn harrastajille. Samalla olisi nostettu myös lajin tunnettavuutta ja sisältöä kehittämällä olisi voitu nostaa lajin imagoa kaikkien harrastajien keskuudessa. Paljonko tällä uudistuksella, ts. lehden lopettamisella lopulta säästettiin nettona, kun lehteen myytiin myös ilmoitustilaa.
Tuomio: epäonnistunut uudistus.
3) Yhden finaalin malli.
Tätä ollaan Kaltalan ja kumppaneiden johdolla ajamassa kuin käärmettä pyssyyn. Halutaan näennäsesti uudistaa ja kokeilla Cup-muotoista kerrasta poikki finaalia Suomen mestaruuden ratkaisemiseksi. Yhden ottelun Cup-finaali on jo olemassa, eikä siihenkään Liiga ole saanut puhallettua uusia tuulia tai rakennettua sen ympärille suurta yhteisöllistä tapahtumaa. Miksi Liigamestaruus pitäisi ratkaista yhden ottelun menetelmällä, jos ensin pelataan puolivalierät ja välierät parasta viidestä menetelmällä? Logiikka ontuu pahasti. En usko, että yksittäinen finaali olisi menestys, urheilullisuuden menetys se joka tapauksessa on. Paras viidestä finaalisarjalle on osaavissa käsissä mahdollista saada pitkäkestoisempi näkyvyys mediassa kuin yksittäiselle finaalille. Olisiko esimerkiksi Espoon ja Erän välinen miesten finaali riittävän kiinnostava, jotta Pohjanmaalta olevat säbäharrastajat tai SPV-fanit lähtisivät Barona-Areenan katsomoon seuraamaan ottelua jossa oma joukkue ei pelaa – tuskin. Lähtisikö samaiset Pohjanmaan kannustusjoukot kohti Tampere Areenaa, jos finaalisarjassa pelaisi Classic – SPV, todennäköisesti. Onkohan tämän muutoksen keskeisenä eteenpäin ajavana voimana sittenkin ahneus, ahneus päästä osalliseksi mediatilan myynnistä sekä pääsylipputuloista?
Tuomio: epäonnistuva uudistushanke.
Herää myös kysymys, miksi liiton puheenjohtaja on näin voimakkaasti ajamassa muutoksia? Onko se puheenjohtajan ensisijainen tehtävä vai olisiko operatiivisen johdon tehtävänä esitellä muutosehdotuksia hallitukselle.
Ylläolevien esimerkkien kaltaisissa tapauksissa oikeassa työelämässä olisi jo vaihdettu johtoa tai projektien vetäjiä. Näiden esimerkkien perusteella on jo ehkä perusteltua kysyä, nauttivatko puheenjohtaja ja operatiiviset työntekijät edelleen kentän varauksettomasta luottamuksesta?
Eipä sitten tarvi enää finaalilippuja ostella.
Näin salibandyorganisaatiot näyttivät halunsa ja kykynsä kuunnella, ymmärtää ja kunnioittaa kentän mielipidettä. Kiire oli, taisi joku halliyhtiö onnistua lobbauksessaan. Ei muuta kuin toinen liiga rinnalle 😉
Kiire on aina kun halutaan saada nopeita ja typeriä päätöksiä läpi. Jos ajankanssa mietitään voidaan tulla toisiin aatoksiin.
Ruah hah hah haaah hah haaa!
Spedeilyä sieltä parhaasta päästä!
Hei hei urheilullisuus!
Voisiko sen finaalinkin ratkaista vaikka yhdestä poikki kivi-sakset-paperilla?
Ei oo mitään järkeä, urheilullisuus kärsii. Liput tulot pienevät finaalisteilta. Mitä ruotsi edellä sitä suomi perässä.