Kesähaastattelussa Eemeli Salin – Juniorina kolmea lajia SM-tasolla, nyt tavoitteena salibandymaajoukkue

Arkistokuva: Anssi Koskinen

Arkistokuva: Anssi Koskinen
Arkistokuva: Anssi Koskinen

Kooveen 24-vuotias Eemeli Salin oli yksi viime kauden mielenkiintoisimmista nimistä miesten Salibandyliigassa. Kovana kaksinkamppailijana tunnettu Salin vastaili Pääkallo.fi:n kesäuteluihin Ikeasta käsin.

– Kesä on sujunut hyvin. Treeneissä ja töissä mennyt. On tässä päässyt vähän kalastelemaankin.

Sairaanhoitajaksi opiskeleva Salin tunnetaan kentän ulkopuolella rauhallisena persoonana. Uudestakaupungista kotoisin oleva pelimies mainitseekin mielenkiintoisimmiksi kentän ulkopuolisiksi kesäpuuhikseen kalastuksen ja veneilyn.

Neljä vuotta Salibandyliigassa pelanneella Salinilla on harvinaisen monipuolinen palloilutausta, joka jatkui monipuolisena ja korkeatasoisena vielä ihan aikuisiän kynnykselle saakka.

– Olen pelannut pienestä asti joukkuelajeja, eli jalkapalloa, koripalloa, salibandya ja jääkiekkoa. Pelasin vielä A-junioreissa SM-sarjaa koripallossa, jalkapallossa ja salibandyssa sen minkä kerkesin. Jonkin verran menivät lajit päällekkäin. Olihan se aikamoista, kun ei aina tiennyt, että mihin treeneihin sitä oli oikein menossa, valottaa Salin palloilutaustaansa.

Jos Salibandyliigassa pidettäisiin tilastoa siitä, kuka voittaa eniten kaksinkamppailuja, olisi Salin eittämättä sen tilaston kärkikastia. Pitkänhuiskea (195cm) hyökkääjä on myös erittäin nopea ja pystyy luomaan fyysisyydellään tilaa itselleen ja pelikavereilleen.

– Omasta mielestäni sellainen fyysinen ja hyvä kaksinkamppailuissa. Olen myös nopea ja hyvä taistelija. Tarvittaessa osun myös tolppien väliin.

Kehitettävääkin luonnollisesti löytyy.

– Yleissuorittamisessa riittää parannettavaa. Syöttöjä ja vetotarkkuutta pystyy aina parantamaan, arvioi Salin.

Erikoista Salinin liigauralla on se, että hän on pelannut kaksi lähes nappikautta, mutta eri pelipaikoilla. Kooveen pronssikaudella 2011-2012 Salin repi, haastoi ja raastoi erinomaisesti puolustajan tontilla, mutta viime kausi meni taas tutummalla laitahyökkääjän paikalla tehoin 35+15. Varsinkin maajoukkueessa useiden pelipaikkojen osaajia pidetään arvossaan.

Jos saisit itse päättää, niin haluaisitko pelata hyökkääjänä vai puolustajana?

– Hyökkääjänä. Aina pelannut sillä paikalla aikaisemmin, mutta ”Japi” (Arto Riihimäki) laittoi minut silloin pariksi kaudeksi pakin tontille. Mielestäni pelaan paremmin hyökkääjänä.

Kooveen viime kausien suoritukset ovat ailahdelleet ja samaa voi sanoa osittain myös Salinista. Pronssikauden jälkeinen kausi oli joukkueelta melkoinen mahalasku ja tamperelaisjoukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle sijalle 10. Edellisellä kaudella jopa SSV:n ”Superfemmania” vastaan loistanut Salin oli jälleen tavallinen kuolevainen ja tilastoja rumensi korkeahko miinussaldo, joka tosin kuvasi paremmin koko joukkueen, kuin pelkästään yhden pelaajan edesottamuksia.

– Vaikea sanoa mikä siinä oli. Meillä oli hyvä jengi sille kaudelle. Ehkä siinä oli pieni pronssikrapula. Oltiin vähän liian tyytyväisiä. Pronssi kuitenkin saavutettiin juuri taistelemalla. Ei ymmärretty, että töitä pitää tehdä vielä enemmän sen tason ylläpitämiseksi. Eihän se menestys itsestään tule, vaan työnteon kautta, puntaroi Salin syitä pronssikauden jälkeiseen romahdukseen.

Kauden 2012-2013 jälkeen Kooveen tilanne näytti hiukan huolestuttavalta ja pelaajia tuntui karkaavan milloin mihinkin suuntaan. Valmennuskin meni kokonaan uusiksi, kun päävalmentaja Riihimäki siirtyi Ruotsiin ja Salibandyliigassa päävalmentajana kokematon Hannu Santanen astui ruoriin.

Kooveen kausi oli kuitenkin monessakin mielessä positiivinen, vaikka joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle toisena kautena putkeen. Moni nuori pelaaja nosti profiiliaan ja tulevaisuus näyttää taas paremmalta. Salin tekikin kauden jälkeen jatkosopimuksen Kooveen kanssa.

– Ensi kausi vaikuttaa hyvältä. Saimme tärkeitä paluumuuttajia Sveitsistä. Miro (Lehtinen) palasi meille Nokian KrP:sta samoin kuin Aapo (Mutanen) Josbasta. Joukkue on selkeästi vahvistunut. Lisäksi nämä meidän junnut kehittyy entisestään ja uskon, että moni junnu lyö läpi ensi kaudella, arvioi Salin, joka kävi omien sanojensa mukaan neuvotteluja muutamien muidenkin joukkueiden kanssa.

”Härkä” valittiin viime kaudella myös joulukuun kuukauden pelaajaksi ja se on kunnia, jonka harva liigapelaaja pääsee vastaanottamaan uransa aikana. Tämän lisäksi rightin puolelta ampuva Salin pääsi mukaan Suomen MM-karsintajoukkueeseen helmikuussa ja iski viidessä ottelussa tehot 5+2. Aikanaan myös nuorten maajoukkueessa esiintynyt Salin on ollut mukana kesän maajoukkueleirityksissä.

Kuva: Mikko Hyvärinen
Kuva: Mikko Hyvärinen

– Onhan se kunnia-asia olla maajoukkueen mukana. Se on myös hyvä paikka mitata missä parhaat pelaajat menevät ja hyvä tavoite uralle. Se on semmoinen asia minkä eteen tekee töitä ja mikä motivoi treenaamaan sekä lähtemään lenkkipolulle kesäisin, pohtii Salin suhdettaan maajoukkueympyröihin.

Uudenkaupungin USB:n kasvatin ura on ollut hyvässä nosteessa jo pari vuotta. FBT Porissa vietetyn ensimmäisen Salibandyliiga-kauden jälkeen ensi kausi on pelaajan neljäs perättäinen Kooveen riveissä.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on salibandyuran suhteen?

– Kyllähän ne tietysti liittyvät maajoukkueeseen. Se, että pääsisi siellä pelaavaan kokoonpanoon olisi hienoa. Totta kai myös se, että pärjäisi Kooveessa ja Koovee pärjäisi siinä samalla. Samat tavoitteet siinä mielessä molemmissa ympyröissä, päättää Salin.

5 comments

  1. Ehdoton kisapelaaja ja nimenomaan vasemmaksi laituriksi, joukkue saa lisäksi hyvän monikäyttö pelaajan kun pystyy tarvittaessa vetämään pakin roolissa.

  2. Monipuolinen pelaajahan tämä laitahyökkääjä on. Tosin koripallon A-nuorten SM-sarjaa Salin ei ole koskaan pelannut. SM-sarjan karsintaa kylläkin, josta tie vei suoraan voitoitta I-divisioonaan. Ja koripallon A-nuorissa divarin ja SM-sarjan välillä on kuitenkin kohtalaisen iso ero. Miksi sinänsä menestynyt urheilija laittaa itselleen vielä ns. lapinlisää, kun tänä päivänä kaikki on tarkistettavissa. Lähinnä noloa .