Pääkallo.fi aloittaa tänä kesänä hieman totuttua myöhemmin kesähaastattelusarjansa. Ensimmäisenä haastateltavana toimitus tavoitti Johnny Ojalan Blue Foxin harjoituksista ja kyseli muun muassa konkaripelaajan ajatuksia kesätreenaamisesta.

– Treenien merkeissä kesä on mennyt ja mikäs siinä, kun Blue Foxin meno näyttää yllättävän hyvältä ajankohtaan nähden. Treeneissä on kova tempo ja pelaajat tekevät omatoimisesti hommia joukkuetreenien ohella, Ojala kertoo Tähtihallin kahviossa.

Entä mikä sitten saa ”vanhan” rääkkäämään itseään kesälläkin, kun pelivuosia on takana pitkä liuta?

– Mitäs muutakaan tässä tekisi, Ojala naurahtaa ja jatkaa: – Niin kauan kuin pärjään, aion olla mukana. Mekin olemme kuitenkin lajitreenien parissa kesälläkin ja se on pirun hauskaa joka kerta, kun ottaa mailan käteen. Aina tulee kipinä pelata.

Peliuran jatkolle Ojala näkee muitakin syitä.

– Meillä on hyviä jätkiä tässä jengissä ja taas mielenkiintoinen ryhmä kasassa. Sosiaalinen puoli on tosi tärkeä tässä lajissa ja kun joukkuehenki on kohdillaan, niin joukkueen ei tarvitse olla niin taitavakaan.

Ojalalla pelivuosia korkeimmilla tasoilla on takana ripakopallinen, sillä mies pelasi Salibandyliigaa ensi kerran kaudella 1995-96. Ojala on nähnyt ajan, jolloin laji oli aivan erilainen, kesätreeneistä lähtien.

– Ei ennen vanhaan kesäisin juuri treenattu, ja jos treenattiin niin käytiin porukalla pelaamassa futista tai lenkillä. Onhan laji mennyt hurjia harppauksia eteenpäin ja se näkyy muun muassa niin pelaajien, kuin valmentajienkin panostuksessa kesäharjoitteluun. Taustat ovat vahvistuneet ja lähes joka joukkueella on oma fysiikkavalmentaja, Ojala ruotii.

Laji on muuttunut, mutta yksi asia pysyy, Johnny Ojala painaa sen 60-75 pistettä kaudesta toiseen Divarissa. Onko tason säilyttämiseksi omassa treenaamisessa täytynyt muuttaa jotain?

– Kyllä omat treenimetodit muuttui paljon siitä lähtien, kun menin SPV:hen vuonna 2005. Koposen alaisuudessa oppi paljon uutta. Monipuolisuutta treenaamiseen on tullut. Liigassa ja Divarissa ei treenaamatta enää pärjää. Ei sitten millään.

Blue Foxin viime kausi oli hienoinen pettymys joukkueen jäätyä liigakarsintojen ulkopuolelle. Tällä kaudella treenaamisessa on keskitytty Ojalan mukaan nopeuteen ja liikkuvuuteen enemmän, mutta mitään isoja muutoksia ei ole edellisiin kausiin verrattuna näkynyt.

– Meillä oli viime kaudella hyvä, tasainen ryhmä ja tehtiin aiempaa enemmän maaleja. Henki oli mainio, mutta viimeinen terävyys uupui. Kaudella 2012-13 kun olimme karsimassa liigaan, jokainen pelaaja olisi vaikka syönyt pallon voittaakseen, mutta menneellä kaudella tuota samanlaista meininkiä ei ihan ollut.

Ojalan hyvät otteet ovat viimeksi viime kaudella herättäneet mielenkiintoa liigajoukkueissa, mutta mies itse ei aio sinne mennä enää muuta kuin Blue Foxin kanssa.

– En tiedä pärjäisinkö siellä edes enää, mutta jos Foxin kanssa noustaan, niin sitten vedän vielä yhden kauden liigassa. Saisi kyllä se nousu jo pikkuhiljaa tulla, montaa vuotta tässä ei enää aikaa ole, Ojala naurahtaa.

– Siviilielämä rajoittaa siten, että muuttaminen olisi todella vaikeaa. Reissaamaan en lähde, koska liiga vaatii vielä ripauksen isomman panostuksen kuin Divari. Täällä myös tiedän pärjääväni.

Ojalan mukaan ensi kaudella nähdään aktiivinen ja taisteleva Blue Fox uudistuneessa sarjassa.

– Playoffit olivat oiva uudistus. Kukon Arttu teki loistavan duunin avaamalla keskustelun aiheesta.

Blue Foxin tavoite on olla runkosarjassa kolmen parhaan joukossa.

– Siinä on nähdäkseni meidän lisäksi neljä kovaa jengiä: SB Vaasa, Welhot, M-Team ja Loviisa. Kärkinelikon ulkopuolelle ei siis missään nimessä kannata jäädä. Toki sarja oli viime kaudellakin niin tasainen, että yllättäjiä nousee varmasti, viisi maaotteluakin urallaan pelannut Ojala päättää.