Esport Oilers lähti päättyneelle kaudelle uusitulla nimellä ja imagolla. Kausi päättyi pronssiotteluun, jonka joukkue hävisi ja jäi kolmantena kautena peräkkäin ulos mitaleilta. Kaikesta huolimatta espoolaisten kaudesta löytyi valopilkkuja. Yksi niistä oli huikean kauden pelannut maalivahti Tomi Ikonen, jonka Pääkallo.fi tavoitti.

Aikoinaan Vantaalla AC HaKissa läpimurtonsa tehnyt Tomi Ikonen on ehtinyt vuosien varrella kiertää useita seuroja liigatasolla. Torjuntoja on kertynyt Joensuun Josban, Tampereen Classicin, Tapanilan Erän ja nyt Oilersin tolppien välissä.

Viime kaudella Ikonen pelasi yhden uransa parhaista kausista, sillä hänen vireensä tuntui kestävän erinomaisena illasta toiseen. Oilersin olikin kiittäminen monissa otteluissa joukkueen viimeistä lukkoa.

On sanomattakin selvää, että isokokoisen, 193-senttisen, Ikosen vahvuus on peittävyys. Sen lisäksi hän kuitenkin ajoittaa liikkumisensa maalilla oikein ja on pitkästä varrestaan huolimatta suhteellisen ketterä. Mutta ennen kaikkea, Ikosen torjuntatyöskentelyä katsoessa katsojalle välittyy äärimmäinen rauhallisuus, eikä ylipelaamista ole.

Ikonen pitää myös itse viime kautta varsin onnistuneena henkilökohtaisella tasolla. Silti joukkueen menestymättömyys jätti kaudesta pettymyksen karvaan maun suuhun.

Lisäksi tilastot tukevat Ikosen hienoa kautta. 21 runkosarjaottelussa torjuntaprosentti oli salibandyyn todella kova 83,03. Myös pudotuspeleissä pallo tarttui prosentin ollessa 82,49.

– Viime kausi oli itseltä tosi tasainen. Pystyin pelaamaan hyvällä tasolla ottelusta toiseen. Loppumetreillä kuitenkin oma pelaaminenkin hieman hiipui, Ikonen muistelee.

Oilers raivasi tiensä pudotuspeleihin runkosarjan viidenneltä sijalta. Play off -paikan puolesta sen ei tarvinnut juurikaan pelätä, mutta piste-ero neljän parhaan joukkoon jäi peräti viiteen.

SPV:n kaataminen puolivälierissä näytti jo jonkin suuremman alulta, mutta tie nousi pystyyn välieräsarjassa Classicia vastaan. Pronssiottelussa paukut eivät enää riittäneet voittamaan SSV:tä.

– Kyllä me menimme joukkueena eteenpäin ja paransimme peliämme paljon kauden aikana. Pudotuspeleissä tuli kuitenkin taas mahalasku, vaikka menimme sielläkin taas yhden askeleen pidemmälle, Ikonen tuumii.

Espoolaisjoukkue koki myös suuria muutoksia kauden aikana. Päävalmentaja Mika Heinonen sai lähteä ja tilalle astui TPS:ssä hyvää jälkeä aiempina vuosina tehnyt Teemu Varis. Ikosen mukaan vaihto vaikutti joukkueen tekemiseen, mutta ei muuttanut maalivahtipelaamista juurikaan.

– Treenit ovat vähän muuttuneet, ja lähinnä avauspelaamista on kehitetty. Maalivahtitreeniä saa aina, kun pyytää. Ylipäänsä veskaritkin huomioidaan hyvin treeneissä.

Kuten monia muitakin maalivahteja, niin myös Tomi Ikosta ovat häirinneet loukkaantumiset uran aikana. Suurinta ongelmaa on aiheuttanut polvi, jonka nivelkierukka lopulta leikattiin viime jouluna.

Paluu kentille tapahtui kuitenkin todella nopeasti, eikä tauko näkynyt loistavan syksyn pelanneen Ikosen otteissa millään tavalla.

– Nivelkierukka operoitiin kesken kauden, ja kevätpuoliskolla jouduin jättämään muutaman pelin väliin. Polvi ei ole vaivannut enää ja olen paremmassa kunnossa kuin monina aikaisempina vuosina tähän aikaan.

Hyvä kausi ei jäänyt huomaamatta myöskään muualla. Pääkallo.fi kuuli huhuja Ikosen mahdollisesta seuran vaihdosta kauden jälkeen. Hän vahvistaa, että kyselyitä tuli, mutta Oilersin iskukykyinen joukkue sai jäämään Tapiolaan ainakin ensi kauden ajaksi.

30-vuotiaalla veräjänvartijalla löytyykin vielä kiinnostusta lähteä koettamaan tasoaan ulkomaille, mikäli elämäntilanne sille joskus antaa mahdollisuuden.

– Keskusteluita oli kauden jälkeen suuntaan jos toiseen, mutta en nähnyt järkeä siirtyä sellaiseen joukkueeseen, jolla ei olisi lähtökohtaisesti Oilersia parempia mahdollisuuksia menestyä. Espoo vahvistui kuitenkin aika paljon, hän painottaa.

– Ulkomailla pelaaminen on käynyt myös mielessä, mutta sen aika ei ollut vielä.

Kesäharjoittelussa Ikosella ja Oilersilla on tällä hetkellä menossa omatoiminen jakso. Maalivahdin mukaan lenkkitossut eivät hirveästi kulu näinä viikkoina, mutta pyörän polkimet sitäkin enemmän.

– Vedimme joukkueen kanssa kesätreeniä tiiviisti toukokuusta lähtien. Omatoiminen jakso menee aikalailla perheen ja työn merkeissä. Liikkuvuustreenaamista pyrin tekemään omalla ajalla ja polkemaan fillaria, kun ei tuo juokseminen ole koskaan ollut oikein oma juttu.

Suomen maajoukkueessa pelaaminen on ollut Ikoselle jo pitkään tavoite, joka on potkinut häntä jatkamaan salibandyn parissa. Erityisesti kahden viime kauden aikana tavoite on realisoitunut, kun hän on ollut vakionimiä Petri Kettusen maajoukkuevalinnoissa.

Ensi kaudelle tähtäin kansainvälisten pelien suhteen onkin kristallinkirkas – MM-Göteborg.

Suomen maalivahtien taso on tällä hetkellä erittäin kova, ja tuleva syksy tulee näyttämään sen, kuka aloittaa Suomen tolppien välissä joulukuun maailmanmestaruuskisoissa.

– On ollut hienoa päästä mukaan tuollaiseen huippuryhmään, varsinkin, kun on onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa enemmän viime leirityksissä. MM-kisat on kova tavoite, ja se vaatii paljon työtä. Mennään päivä ja leiri kerrallaan, ja aika sitten näyttää, kuka tulee valituksi.