Nuoret maalivahdit ovat tehneet jo pitkään tuloaan Salibandyliigaan. Hyvä esimerkki oli viime kaudella Oulussa, missä 19-vuotiaat Hannu Koivisto ja Ville Mestari käyttivät tilaisuutensa, ja pistivät OLS:n maalivahtipaletin uusiksi. Pääkallo.fi tavoitti nuorukaiset kesätunnelmissa.
Oulun Luistinseuran viime kausi miesten Salibandyliigassa oli hyvin kaksijakoinen. Joukkue kärsi useita yhden maalin tappioita sarjan kovimmille joukkueille. Välillä tuli hyviä päänahkoja, mutta silti runkosarja päättyi pettymykseen ja liigakarsintoihin. Liigapaikka kuitenkin säilyi.
Ykköstorjujina kauteen lähteneet Erkki Pasanen ja Niko Pirkola kohtasivat omat vaikeutensa kauden aikana, ja paikan vei kaksikko Mestari–Koivisto.
Molemmilla on takanaan menestyksekkäät junioriurat OLS:ssa, joihin on mahtunut myös SM-mitaleita. Siitä huolimatta nopea nousu liigatasolle oli yllätys.
Runkosarjassa kolmessa ottelussa pelaamaan päässeen Mestarin torjuntaprosentti oli kaikista maalivahdeista paras – peräti 86,89. Kahdeksassa ottelussa esiintyneellä Koivistolla se oli myös hyvä, 79,31.
Mestari olikin avainasemassa OLS-maalinsuulla, kun joukkue kaatoi karsinnoissa SB Welhot. Nuorilta herroilta kysyttäessä viime kautta muistellaan edelleen erittäin hyvin mielin.
– Olihan se huikea kausi, kun sai ensimmäiset liigapelit alle. Tuntui, että koko ajan kehittyi vain lisää, kun sai treenata sekä miesten että junioreiden kanssa, Ville Mestari hehkuttaa.
Hannu Koivisto on samoilla linjoilla.
– Hieno kausi kieltämättä. Itselläni oli kauden aikana loukkaantumisia, mutta talvella pääsin treenaamaan kunnolla, ja se palkittiin. Otimme mahdollisuudesta kaiken irti, Koivisto muistelee.
Sen lisäksi, että OLS säilyi liigassa, pääsivät maalivahdit myös juhlimaan A-junioreiden SM-kultaa.
– Edellisellä kaudella jäimme hopealle, ja siitä jäi kaikille nälkää. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin voittaa mestaruus. Se oli uskomattoman yhtenäinen joukkue, Koivisto tunnelmoi.
Maalivahtikaksikko on pelannut nyt samassa joukkueessa kolmen vuoden ajan. Kilpailuhenki on heidän omien sanojensa mukaan erittäin positiivinen nimenomaan heidän kaveruutensa ansiosta.
– Tuntuu, että olisimme pelanneet samassa joukkueessa koko iän. Ulkopuoliselle voisi olla vaikea uskoa, kuinka kaverisuhde meillä toimii. Tilanne on hyvä, kun voi piikitellä aina toista, jos ei kulje treeneissä. Semmoista kaverillista vittuilua, Koivisto kuvailee.
– Meillä on aina hyvä meininki treeneissä, eikä toiselle voi katkeroitua, vaikka ei pääsisi pelaamaan, Mestari peesaa.
Koivisto nimeää esikuvakseen salibandysta oululaislähtöisen SPV-maalivahti Jarno Ihmeen. Viime kaudella Koivisto debytoikin liigassa nimenomaan SPV:tä vastaan, ja sai Ihmeeltä hehkutukset hyvistä otteista.
– ”Japea” (Ihme) olen fanittanut pikkupojasta lähtien, ja olihan se upeaa päästä pelaamaan viime kaudella häntä vastaan, Koivisto muistelee.
OLS:n päävalmentajaksi täksi kaudeksi nousseen Jami Herralan tuskin tarvitsee vaivata päätään maalivahtitilanteella. Erkki Pasanen lopettaa Pääkallo.fi:n tietojen mukaan liigauransa, ja nuoret astuvat tilalle. Herralalla on käytettävissään kaksi erilaista veräjänvartijaa, joilla on omat vahvuutensa.
Mestari on isokokoinen, ja hän lukee hyvin peliä. Koiviston valttina puolestaan ovat ketteryys ja torjuntatekniikka.
Entä miten luonnehtisitte toisianne maalissa, ja sen ulkopuolella?
– Mestari on sellainen iso, leppoinen liminkalainen, joka ei anna sellaisten asioiden hetkauttaa, jotka eivät liity oleellisesti salibandyyn. Hänen tekniikka on mennyt myös eteenpäin veskarina, Koivisto kuvailee.
– Hannu on maalissa todella ketterä ja nopea, ja hän huutaa aina kaikille. Kentän ulkopuolella aika härski kaveri, jolta lentää hyvää läppää, Mestari kuittaa.
Punttipainoisen kesätreenin jälkeen molemmat maalivahdit tuntuvat olevan valmiita tulevaan kauteen. Koivistoa on jo pitkään seurannut polvivamma, ja viime aikoina se on hieman treenatessa jälleen muistuttanut olemassaolostaan.
– Omatoiminen jakso sujui ihan mallikkaasti, ja on ollut kokoajan sellainen tunne, että nyt tehdään paljon oikeita juttuja. Räjähtävyyteen ja suunnanmuutoksiin olen kiinnittänyt huomiota, Koivisto kertoo.
Molemmilla on kuitenkin hyvin samanlaiset odotukset ja tavoitteet ensi kaudesta.
– Henkilökohtaisesti haluan kehittyä ja päästä vain pelaamaan mahdollisimman paljon. Näkisin, että nappionnistumisella meillä on mahdollisuus yltää jopa pudotuspeleihin asti, Mestari arvelee.
– Kunhan pysyisi koossa ja pääsisi treenaamaan mahdollisimman pitkiä putkia, ja sitä kautta pelaamaan paljon, Koivisto pohtii.
Mitä muuta veskareiden kesään kuuluu salibandyn ohella?
– Futista tulee pelattua ulkona ja konsolilla. MM-kisoja tuli katsottua myös lähemmäs 50 peliä. Sen lisäksi auringonottoa ja AC Milanin seuraamista, Milanin pelipaidassa aina junioreissa esiintynyt Koivisto kertoo.
– Kalastettua tulee jonkin verran, mitä töiltä ehtii. Tornio- ja Simojoelle olen ehtinyt tehdä pari kalareissua tänä kesänä, Mestari sanoo.
Mikä on Hannu Koiviston mielestä parasta Oulun kesässä? Entä Ville Mestarille Limingan kesässä?
– Aika paha. Kyllä se on Tuiran biitsillä olo, Koivisto toteaa.
– Parasta on valkosipuliyö, Mestari vastaa hetken pohdinnan jälkeen.