Salibandy saa tänään uuden elävän legendan. Erotuomari Mikko Alakare saavuttaa tänään pelattavassa Oilers-Classic-ottelussa erotuomarille maagisen 300 ottelun rajapyykin. Täysin uskomattomaksi lukemat muuttuvat, kun listataan Alakaren pääsarjatason ottelut erotuomarina jalkapallon puolella (235) ja kansainväliset ottelut salibandyn (110) ja jalkapallon puolelta (50). Yhteensä tämä tekee lähes 700 ottelua!

Alakaren menestystä on turha listata tarkemmin, sen tietävät kaikki lajia seuraavat. Palkintokaapissa on mitali miesten MM-kilpailujen finaaleista ja lukematon määrä nimeämisiä MM-kilpailujen välieriin unohtamatta runsaslukuista palkintokasaa salibandyliigan finaaleista. Muistikuvieni mukaan kaudella 10/11 Alakare ja Vilkki oli aseteltu neljään finaalin viidestä. Sitä voi kuvata vain yhdellä sanalla; dominanssi. Alakaren henkilökohtaiseksi harmiksi Suomen menestys kansainvälisillä kentillä on tarkoittanut, että tie on katkennut esteellisyyssääntöjen vuoksi välieriin.

Asianajajana Suomen suurimpiin kuuluvassa asianajotoimistossa Specialist Partner -tittelillä työskentelevä Alakare on onnistunut myös tekemään sen, mikä tuntuu tuomittujen ottelujen määrään utopistiselta. Mikko on onnistunut yhdistämään vaativan siviilityön, perhe-elämän kahden lapsen isänä ja aviomiehenä sekä kahden lajin pitkän kansainvälisen erotuomariuran.

Kansainvälisen uran aikana Mikolle sattunut ja tapahtunut paljon. Näistä Alakare olisi itse paras kertomaan. Erään tarinan mukaan esimerkiksi opiskelijoiden MM-kilpailujen -06 jälkeen kotimatka ei alkanut ihan parhaalla mahdollisella tavalla.

Oikeusfilosofi Lagerspetz on todennut, että rohkeus on tuomarin paras ominaisuus. Mikolta rohkeutta ei ole koskaan puuttunut – se on yksi ominaisuus, joka on vienyt häntä eteenpäin. Sitoutuminen, panostukset ja kova työ on tehnyt hänestä huippuerotuomarin.

Pääsarjojen erotuomariyhdistys (SALET) on päättänyt palkita Alakaren saavutuksen päänuijan –tittelillä, kiertopalkinnolla, jonka saa haltuunsa seuraava erotuomari lyötyään tiskiin Alakaren lukemat. Todennäköistä on, että Mikko saa pitää nuijastaan kiinni siviilielämän eläkepäiviin saakka.

Luulen kuitenkin, että paras palkinto Mikolle on tässä annettava tieto siitä, että oman erotuomariprofessiomme sisällä häneen kohdistuva arvostus on poikkeuksettoman suurta. Kilpailuympäristössä erotuomareiden keskinäinen arvonanto jää usein huomioimatta, eikä Mikko ole koskaan nostanut itseään jalustalle. Nyt on kuitenkin oikea hetki nostaa hänet hetkeksi valokeilaan!

Lasse Vuola

omasta ja yhdistyksen puolesta