Naisten Salibandyliiga käynnistyy lauantaina 20. syyskuuta viiden ottelun voimin. Mestaruustaistelusta tulee jälleen tutusti Classicin ja SB-Pron välinen taistelu. Pääkallo.fi arvioi joukkueet ja sijoitukset.
—
1. Classic, Tampere
Viime kevät oli Tampereella poikkeuksellinen, kun mestaruuspokaalia ei uitettukaan ympäri Tammerkoskea. Viidennen finaaliottelun tappion myötä kaulaan ripustettiin hopeista arvometallia. Pitkäaikainen menestysvalmentaja Irina Peltola jäi taustoille, ja puikoissa on nyt salibandykenttien veijarihahmo Veli-Matti Koivunen yhdessä Kooveesta siirtyneen Jani Perkonmäen kanssa. Pelaajapuolella Katri Luomaniemen menetys Sveitsiin kirpaisee, mutta Oulusta siirtyneet Kristiina Kauppila ja Salla Suomela yhdessä TPS:n tähden Ella Alangon tekevät tamperelaissikermästä merkittävästi viime kautta paremman joukkueen. Vanhat starat Katriina Saarisen ja Anne Suomalaisen johdolla eivät hevillä häviä toista kevättä putkeen, ja heidän esimerkkinsä tarttuu myös nuorempiin pelaajiin. Classic ei runkosarjassa montaa ottelua häviä, ja pudotuspeleissäkin sitä uhkaa vain viime kauden mestari SB-Pro. Viime kaudella SB-Pro oli koko kauden Classicia askeleen edellä, nyt vaaka on kääntynyt selkeästi toisin päin. Pytty ui ensi keväänä taas Tammerkoskessa.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Sarjan levein ratkaisijamateriaali
+ Nälkä ja kiukku viime kaudesta
+ Johtajuutta à la Katriina Saarinen
– Kokematon valmennus kevään ratkaisupeleissä
Paras pelaaja: Eliisa Alanko, hyökkääjä
Nouseva tähti: Salla Suomela, hyökkääjä
Päävalmentaja: Veli-Matti Koivunen
—
2. SB-Pro, Nurmijärvi
SB-Pro sai viimein vuosien työlle kirkkaimman mahdollisen palkinnon, kun se kaatoi Classicin viidennessä finaalissa. Nyt poissa ovat Ruotsiin siirtyneet ykkösmaalivahti Laura Loisa, ykkösviisikon tärkeä Mira Wickman sekä puolustuksesta Laura Manninen. Merkittävimmät paikkaajat ovat Ruotsista tullut Marie Häggström, läpimurtonsa tällä kaudella tekevä 1996 syntynyt Sara Piispa sekä kokeneet Heini Laitinen ja Eija Helenius. Selkävaivaisen Heleniuksen pelikunto on tosin välivuoden jälkeen hieman kysymysmerkki. Kujalan ja Hietamäen siskokset yhdessä sarjan ykköspakki My Kippilän kanssa pitävät huolen siitä, ettei pistemenetyksiä runkosarjassa tule kuin korkeintaan Classicille. Alkukaudesta Pron haasteena on Sveitsissä pelattava Champions Cup, jossa se kohtaa alkulohkossa sveitsiläisen Piranha Churin ja venäläisen Naukan. Pro etenee keväällä SM-finaaleihin, joissa Classic on tällä kertaa vahvempi.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Kivikova ykköskenttä
+ Maalinteko-osaamista vaikka muille jakaa
+ Sarjan paras valmennus
– Suurin nälkä tyydytetty?
– Kovia menetyksiä pelaajapuolella
Paras pelaaja: Elina Kujala, hyökkääjä
Nouseva tähti: Sara Piispa, hyökkääjä
Päävalmentaja: Timo Suonpää
—
3. Happee, Jyväskylä
Jyväskylässä juhlittiin keväällä jokseenkin yllättävää mitalia, kun Hirvittäret nousi haudan partaalta pronssiottelun voittoon jatkoajalla Oulussa OLS:aa vastaan. OLS johti jo vakuuttavasti 3-0, ja Happee tasoitti lukemiksi 4-4 ajassa 59.58. Päävalmentajana jatkava Timo Välimaa on saanut käyttöönsä nyt oululaisten raunioilta useamman pelaajan, ja lisäksi kokenut Kaisa Malmberg palasi muutaman välivuoden jälkeen taas hirvinuttuun. Materiaalia riittää kolmeen kentälliseen, ja vauhdikkaan raastavasta pelityylistään tunnettu Happee taistelee vahvasti mitalista ensi keväänäkin. Jenni Timonen vastaa pistetehtailusta yhdessä Aino-Maija Laaksosen sekä Malmbergin kanssa. Miia Murtorinne ja Gitta Suominen ovat erinomaisia vahvistuksia puolustuspäähän. Eväät eivät riitä haastamaan kärkikaksikkoa, mutta pronssi on jyväskyläläisten ulottuvilla.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Vanha runko ja valmennus pysyivät
+ Vahvistusten myötä laatua kolmanteenkin kentälliseen
– Pelaajien ja valmennuksen taktinen reagointivalmius
Paras pelaaja: Jenni Timonen, hyökkääjä
Nouseva tähti: Johanna Homi, hyökkääjä
Päävalmentaja: Timo Välimaa
—
4. NST, Lappeenranta
Kahdeksan mitalia putkeen vuosina 2005-2012 ottanut NST on pelannut pari vuotta junioripitoisella joukkueella, jolla ei ole ollut asiaa mitalipeleihin. Nyt maajoukkueen pitkäaikainen luottovahti Jonna Mäkelä palasi Lappeenrantaan, ja jo se tekee juhlakauttaan käynnistelevästä ryhmästä merkittävästi vahvemman. Vanha kapteeni Heli Suoreijus palasi välivuoden jälkeen, Anni Mukala tuli äitiyslomalta ja Jaana Lirkki palasi opiskelijavaihdosta saaden Helsingistä mukaansa siskonsa Heidin. Anu Forsback palasi myös kaukaloihin, ja minikokoinen Ellinoora Huotari tulee yllättämään monet alkavalla kaudella. Harjoituspeleissä mukana olleella entisellä maajoukkuekapteenilla Laura Kokolla ei ole vielä sopimusta, ja MM-kisajoukkueen Marianne Hannonen liittynee mukaan todennäköisesti jossain vaiheessa kautta. Tämä kaksikko viimeistään tekee Etelä-Karjalan salibandy-ylpeydestä taas vahvan mitaliehdokkaan. Piiskuri Lasse Kurrosen palikat ovat paikoillaan, ja pronssi ratkotaan Happeen ja NST:n välillä. Pahin uhkakuva on se, että Jonna Mäkelä karkaa vielä kesken kauden takaisin Ruotsiin.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Kokeneet paluumuuttajat tuovat johtajuutta ja esimerkkiä
+ Kolme laadukasta kentällistä
+ Sarjan paras maalivahtikaksikko Mäkelä-Seppänen
– Hermokontrolli
Paras pelaaja: Jonna Mäkelä, maalivahti
Nouseva tähti: Ellinoora Huotari, hyökkääjä
Päävalmentaja: Lasse Kurronen
—
5. Koovee, Tampere
Tampereella viime kausi päättyi puolivälieriin OLS:n käsittelyssä. Valmentaja Jani Perkonmäki vaihtoi leiriä Classiciin, ja tilalle pääkäskijäksi tuli Matias Ramstedt. Muutenkin koko valmennusporukka meni vaihtoon. Joukkue on junioripitoinen, mutta tyttöjen SM-sarjan finaalipaikka osoittaa nuorten olevan erittäin kehityskelpoisia. NST:n Ida Suikka on hyvä rymistelijävahvistus pehmeähköön joukkueeseen. Kaupin ihmekaksosten ja Senni Hietasen varaan rakentuu kärkijoukkueiden tasoa oleva ykkösnyrkki, ja pudotuspelipaikka irtoaa ensi keväänäkin heittämällä. Seinä tulee vastaan pudotuspeleissä leveämpien ratkaisumateriaalien edessä.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Kova ykköskenttä
+ Maaginen Veera Kauppi
+ Nuoret taas vuoden kokeneempia
– Puolustuspää kapea
– Saako uudistunut valmennus ideansa läpi?
Paras pelaaja: Veera Kauppi, hyökkääjä
Nouseva tähti: Oona Kauppi, hyökkääjä
Päävalmentaja: Matias Ramstedt
—
6. Erä III, Helsinki
“Keppana” on perinteikäs menestyjäjoukkue, mutta suuret voitot ovat karttaneet sitä vuodesta 2007 alkaen. Joukkue on säilynyt viime kaudesta melko entisellään, merkittävin muutos pelaajistossa on maailmanmestari Jenni Morottajan paluu kaukaloihin. Jos kovaluinen Morottaja on kunnossa, niin hän on kivenkova vahvistus tapanilalaisille. Valmentaja Jukka Kouvalainen vaihtoi SB-Pron junioreihin, mutta edelleen puikkoihin jäi pätevä Sami Saarikoski. Joukkueen tähti Tuuli Huuskonen osui viime kaudella 29 kertaa, ja hän on osoittanut uskollisuutta seuralle, vaikka kosiskelijoita on varmasti ollut. Hän tarvitsee apua tälläkin kaudella Anna Yli-Kojolalta ja Marika Salmiselta. Erä III:n kausi päättyy jälleen puolivälieriin.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Yllätysvalmis, kukaan ei odota ihmeitä
+ Valmennus kunnossa
+ Kärkipelaajat pystyvät ratkomaan pelejä
– Nuorten pelaajien esitysten ailahtelu
Paras pelaaja: Tuuli Huuskonen, hyökkääjä
Nouseva tähti: Milla Murtomäki, hyökkääjä
Päävalmentaja: Sami Saarikoski
—
7. Papas, Kajaani
Papas sai liigapaikan takaportin kautta kesällä 2013, ja joukkue hinasi itsensä yhdeksännelle sijalle voitettuaan neljästä viimeisestä ottelusta kolme. Pitkään töitä kajaanilaisen salibandyn eteen tehnyt päävalmentaja Jani Lipsanen lähti uusien haasteiden perässä Kuopioon valmentamaan miesten SB Welhoja, ja tilalle tuli peliuransa vammojen takia lopettamaan joutunut maailmanmestari Jani Naumanen. ”Dingon” pelifilosofiasta ei vielä ole suuria kokemuksia, mutta ainakin joukkue on vahvistunut. OLS:n luopuminen liigasta auttoi Papasta, ja jo loppukaudeksi tullut Emmi Niemelä on saanut seuraa nyt muun muassa Hanna-Mari Uimosesta, Sanna Ristelistä, Saara Männiköstä, Laura Liimatasta sekä Marianne Kinnusesta. Reissupelaajissa on myös oma haasteensa – miten saada joukkue yhtenäiseksi ja sitoutuneeksi heti kauden alusta alkaen? Papas puristaa itsensä pudotuspeleihin ja se on tietynlainen sarjan jokerikortti, mutta tie katkeaa armotta puolivälierissä.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Oulun vahvistukset nostavat joukkueen uudelle tasolle
+ Kotietu, Kajaani on tällä kaudella entistäkin hankalampi paikka pelata
– Matkapelaajien sitoutuminen ja joukkueen yhtenäisyys?
Paras pelaaja: Emmi Niemelä, hyökkääjä
Nouseva tähti: Laura Liimatta, puolustaja
Päävalmentaja: Jani Naumanen
—
8. PSS, Porvoo
Porvoossa on tehty viime vuosina erinomaista juniorityötä, ja tyttöjen SM-sarjan voittopokaali matkasikin viime keväänä kaupunkiin. Naisten joukkueen menestysvuosista on aikaa, eikä superyllätystä voi tällekään kaudelle povata. Menestyskäskyttäjä Mika Strömberg hyppäsi syrjään ainakin toistaiseksi, ja nuorta joukkuetta luotsaa nyt Juha Kankaanpää. Joukkueen nuoruudesta kertoo se, että mukana on vain kolme 80-luvulla syntynyttä pelaajaa. Julia Turunen siirtyi Oulusta, ja vanhoista pelaajista katseet kääntyvät jälleen erityisesti Henna Uljuaan, Ella Holmbergiin ja Noona Björkmaniin. Knoppina mainittakoon, että jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlundin tytär Daniela Westerlund pelaa myös PSS:ssa. Taistelee viimeisestä pudotuspelipaikasta, ja koko ajan lisää oppivat nuoret myös ottavat sen.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Lupaavia, eteenpäin meneviä nuoria
+ Maalintekopotentiaalia löytyy
– Köykäinen puolustuspää
Paras pelaaja: Henna Uljua, hyökkääjä
Nouseva tähti: Ella Holmberg, hyökkääjä
Päävalmentaja: Juha Kankaanpää
—
9. M-Team. Helsinki
Ruskeasuon naiset (tytöt) olivat todellisessa vaarassa tippua sarjasta viime keväänä, kun M-Team oli tappiolla O2-Jyväskylää vastaan karsinnoissa jo voitoin 0-2. Joukkue osoitti kuitenkin venymiskykyään tiukalla hetkellä voittamalla kolme ottelua putkeen, ja sarjapaikka säilyi. Joni Kokkosen komennossa oleva joukkue välttää karsinnat tällä kaudella siitä yksinkertaisesta syystä, että alempana on vielä useampi sitä heikompi ryhmittymä. Terhi Talvitie ja Heini Haapalahti ovat tärkeimmät pistenikkarit tälläkin kaudella. Kaikki ylemmiltä joukkueilta otetut pisteet plussaa, alempana olevia joukkueita vastaan suosikki. Ei asiaa pudotuspeleihin,
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Pääsee pelaamaan paineitta
– Kapea materiaali, vähän hyviä pelaajia liigatasolle
– Todella nuori joukkue
Paras pelaaja: Heini Haapalahti, puolustaja
Nouseva tähti: Taru Nordman, hyökkääjä
Päävalmentaja: Joni Kokkonen
—
10. SB Vantaa
Vantaalaiset palasivat liigaan voitettuaan naisten ykkösdivarin. Mukana on kokeneita pelaajia Heli Haapasalmen, Leena Rusasen, Tiia Rännälin sekä Ann-Mari Hellan johdolla. He tietävät, miten liigassa pitää pelata, ja sarjassa säilyminen on paljon heidän panoksestaan kiinni. Juha Kuosan valmentamalle nipulle voi povata vaikeaa kautta, vaikka divarin pörssikärki Jenni Rautanen heiluttanee verkkoja myös liigan puolella. Puolustuksen Riitta Lankiselta ja SB-Pro:sta siirtyneeltä Rina Rautalalta odotetaan apuja myös hyökkäyspäähän. Maalivahtipeli on suuri arvoitus, ja maalivahtiosastolta löytyy myös 62-vuotias Ritva-Kaarina Perkiö. Karsintojen välttäminen olisi hyvä suoritus.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Kokeneet pelaajat
– Maalivahtipeli
– Materiaali pääosin divaritasoista
Paras pelaaja: Jenni Rautanen, hyökkääjä
Nouseva tähti: Ritva-Leena Perkiö, maalivahti
Päävalmentaja: Juha Kuosa
—
11. TPS, Turku
Turussa eletään vaikeita aikoja. Joukkueen tähti Ella Alanko lähti odotetusti siskonsa luo Tampereelle ja Classiciin, ja TPS lähtee kauteen todella ohuella materiaalilla. Kokoonpanossa on pelaajia vain kolmen kentällisen verran. Jenna Saario, Milla Nordlund, Siru Kekkonen ja Laura Rantanen kaikki kaikessa hyökkäyspäässä. Päävalmentaja Harri Malkki voi olla tyytyväinen, jos sarjapaikka säilyy, mutta jotenkin Turkuun pitäisi saada lisää pelaajia. Pitkään tilanne ei voi jatkua tällaisena.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Pystyy ottamaan yllätysvoittoja silloin tällöin
– Auttamattoman kapea materiaali liigaan
Paras pelaaja: Siru Kekkonen, hyökkääjä
Nouseva tähti: Milla Nordlund, hyökkääjä
Päävalmentaja: Harri Malkki
—
12. Steelers, Hämeenlinna
Vasta viime kaudeksi ykkösdivariin noussut Steelers yllätti pelaamalla hyvän kauden, ja se sai liigapaikan myöhään kesällä OLS:n luovuttua sarjapaikasta. Veto oli rohkea, mutta arvostettava. Fakta on kuitenkin se, ettei Steelers ehtinyt kasaamaan liigatason joukkuetta, ja sen se tulee kokemaan monta kertaa tulevalla kaudella. Kevään liigakarsinnat Steelers hävisi TPS:lle yhteismaalein 1-30. Tiia Leppänen siirtyi Kooveesta, Kirsikka Kiviranta OLS:sta ja Ninja Lindholm ÅIF:sta. Jokainen voitto on joukkueelle kova juttu. Takaisin divariin.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ Kukaan ei odota yhtään mitään
– Vain jokunen liigatason pelaaja
Paras pelaaja: Tiia Leppänen, puolustaja
Nouseva tähti: Meri Jokinen, puolustaja
Päävalmentaja: Toni Kankaanpää
SB Vantaalla on ainakin tosi kokenut maalivahti. 62- vuotias…
Ja steelers on pelannut 3 viime kautta divarissa..
Milloinkahan päästäisiin kymmenen joukkueen liigaan? Kunnon pelaajia ei riitä 12 joukkueeseen. Yli kymmenen maalin eroja tulee heti alkukierroksista lähtien useissa peleissä. Onko siinä mitään järkeä?
Noin neljä tai viisi jengiä harjoittelee tosissaan ja on urheilullisia, mutta edelleen neljä tai viisi vastaavasti tyytyy pelailemaan ilman todellista kilpaurheilustatusta. Valitettavasti. Liigapelaajan tittelin saa kovin heppoisin perustein.
Koovee-TPS 3-5 ( ranking 5 ja 11). Pelillisesti TPS vei. Yllättävää.
Erä -pro olis voinu paremmalla viimeistelyllä kääntyä toisin päin myös erä vahti oli liekeissä
…luuraa Raitasen Tiia, Classicin kokoonpanossa ei ole, onko lopettanut?
Jalkaa operoitu vähä.
Kaupit hinaa Kooveen mitalleille on edelleen pätevä ennustus. Onhan Kooveessa pari muutakin ihan lupaavaa nuorta, mutta nuo kaksi + Hietanen pystyvät pelaamaan 40 minuuttia pelissä kun tiukka paikka. Sillä mennään pronssipeliin.