Salibandyn C1-poikien SM-sarja karkasi käyntiin jo eilen, mutta laajemmalla rintamalla pelataan vasta viikonloppuna. Sarjassa pelaavat 1999-syntyneet pojat. Pääkallo.fi ennakoi sarjan kaikki joukkueet ja voimasuhteet.

—

1. Steelers, Hämeenlinna
Steelers perustaa pelinsä vahvaan joukkuepeliin. Steelers on myös sarjan juoksuvoimaisin joukkue. Merkille pantavaa on se, että joukkue on tottunut voittamaan – ratkaisuhetkillä tämä on merkittävä tekijä. Vähintään ”puolen Hämeen” joukkue on haalinut muutamana viime keväänä alueen parhaita yksilöitä. Viime keväänä hopeaan päättyneen kauden jälkeen joukkueeseen liittyi Justus Kainulainen. Hän saattaa olla puuttuva palanen matkalla SM-kultaan.

Vahvuudet/heikkoudet
+ Joukkuepeli
+ Materiaalin leveys
– Löytyykö ratkaisijoita?
– Maalivahtipeli

Paras pelaaja: Justus Kainulainen
Päävalmentaja: Kari Kohtala

—

2. Tapanilan Erä, Helsinki
Erä saa valita joka vuosi pelaajansa isosta määrästä pelaajia. Tänäkin keväänä mestarien joukkueessa ovet kävivät molempiin suuntiin. Perusryhmä on pysynyt hyvin kasassa, ja suurin osa joukkueesta on pelannut pitkään jo yhdessä. Eräläinen identiteetti on juurrutettu syvälle pelaajien mieliin. Ajoittain kaavamainen, mutta erittäin kurinalainen pelityyli on tuottanut tulosta aiemmilla kausilla – niin myös tällä kaudella.

Vahvuudet/heikkoudet
+ Pelitapa
+ Materiaali
– Pelaamisen kliinisyys
– Kylläisyys

Paras pelaaja: Lauri Laine
Päävalmentaja: Petri Palovaara

—

3. Classic, Tampere
Ennakkoasetelmissa viime kauden pronssijoukkue Classic on edelleen yksi kovimmista joukkueista. Viime kauden tehokolmikko hajosi Joona Rantalan siirryttyä NST:hen, mutta tulopuolella on vastaavasti erittäin lahjakas Veeti Mansukoski sekä taistelija Antti Suoraniemi, joka liittyi joukkueeseen juuri sarjan kynnyksellä. Joukkueen peli on tehokasta ja miellyttävää seurata. Mielenkiintoista on nähdä kauden aikana kuinka usein parhaat pelaajat ovat mukana C-poikien peleissä vai vievätkö B-pojat parhaat päältä?

Vahvuudet/heikkoudet
+ Pallollinen peli
+ Hyviä yksilöitä
– Suhteellisen pieni rinki
– Syttyykö joukkue kaikkiin peleihin

Paras pelaaja: Aaro Helin
Päävalmentaja: Lauri Tourunen

—

4. OLS, Oulu
Oulun seudun parhaat on nyt kasattu samaan jengiin. Kahdesta viime kauden SM-sarjan joukkueesta tehtiin käytännössä yksi. Merikoski pärjäsi viime vuonna OLS:a paremmin, mutta parhaat siirtyivät isompaan organisaatioon. Tällä kaudella on lupa odottaa kovaa tulosta Oulun seudulta. Joukkue on erittäin urheilullinen ja pyrkii miesvartiointiin kentällä. Jos peli lähtee rullaamaan ja paketti pysyy kasassa, niin aineksia on mennä vaikka päätyyn asti.

Vahvuudet/heikkoudet
+ Kotipelit
+ Materiaalin laajuus kolmeen pelaavaan kenttään.
– Matkapelit
– Yhteisen pelitavan omaksuminen

Paras pelaaja: Aro Yrjänäinen
Päävalmentaja: Niko Kvist

—

5. SSV, Helsinki
Joukkue on hyvänä päivänä erinomainen ja erittäin hankalasti kiinniotettava. Vuosia hyvin valmennettuna joukkueena pystyy pelaamaan monipuolista pallollista peliä. SSV sai muutaman ”uuden” pelaajan seuran B-pojista, jotka tuovat kaivattua laajuutta rosteriin. SSV:n kohdalla on nostettava hattua, että usein parjattu juniorityö on vihdoin korjautumassa oikeaan suuntaan. SSV:llä on joukkue kaikissa poikien SM-sarjoissa.

Vahvuudet/heikkoudet
+ Syöttöpeli
+ Hyviä yksilöitä
– Tasaisuus ottelun sisällä / päivästä toiseen
– Ajoittainen tehottomuus

Paras pelaaja: Toni Rintala
Päävalmentaja: Kristian Björksten

—

6. NST, Lappeenranta
Viime keväänä täpärästi playoff-pelien ulkopuolella jäänyt lappeenrantalaisryhmä sai mieluisan paluumuuttajan Tampereelta. Joukkue pysyi hyvin kasassa seitsemän vuotta, mutta kesällä ringistä jäi pois useita 1999-syntyneitä pelaajia ja tilalle on noussut vuotta nuorempia pelimiehiä. Yksilötaitoa joukkueessa on erittäin paljon, mutta kurinalaisuudessa on vielä paljon tekemistä. Omissa soi liikaa, jotta joukkue voisi pärjätä pitkässä juoksussa. Riittääkö kaksi kovaa kentjua tehokkaalla peliajalla pelattaessa koko tuplapeliviikonlopun?

Vahvuudet/heikkoudet
+ Huippuyksilöt
+ Hyökkäyspeli
– Pelaajaringin kapeus
– Tunnekontrolli

Paras pelaaja: Joona Rantala
Päävalmentaja: Juho Laitinen & Mika Valtonen

7. Koovee, Tampere
Vahvistunut Koovee on fyysisesti hyvässä kunnossa ja pystyy haastamaan jalalla joukkueen kuin joukkueen. Edellä mainitun seikan perusteella joukkue pyrkii aktiiviseen peliin ja kaksinkamppailuiden voittamiseen. Valmennus tekee taustalla valtavasti työtä pelin eteenpäin viemiseksi. Yllätysvalmis joukkue, mutta ratkaisijoiden puute estää nousemisen kärkikahinoihin.

Vahvuudet/heikkoudet
+ Joukkuepelaaminen
+ Selkeä oma pelitapa
– Maalineduspelaaminen
– Pelintappajat puuttuu

Paras pelaaja: Matias Vaajala
Päävalmentaja: Riku Rimpelä & Markus Lahtinen

—

8. Rangers, Kirkkonummi
Rangers sijoittui viime vuonna neljänneksi ja ryhmä pysyi hyvin kasassa. Joukkue on pelannut yhdessä kauan ja ennen kaikkea paljon kovia pelejä. Tälläkään kaudella ei ole ”pommarista” helppoja pisteitä luvassa kenellekään. Kirkkonummelaiset perustavat pelinsä vahvaan pallolliseen osaamiseen. Iso kysymysmerkki on se, että kuinka usein Rangersin paketti pysyy kasassa täydet 60 minuuttia.

Vahvuudet/heikkoudet
+ Maalivahdit
+ Taitavia pallonkäsittelijöitä
– Virhealttius
– Ehjä pelisuoritus

Paras pelaaja: Konsta Mäntylä
Päävalmentaja: Peter Dahlgren

—

9. FBT Karhut, Pori
Joukkue on tunnettu kovasta yrityksestä, joka purkautuu liian usein ylilyönteinä ja jäähyinä – niihin ei olisi missään tapauksessa varaa. Pelaajistosta löytyy useita ratkaisuihin kykeneviä pelaajia, mutta ajoittain pelaamista leimaa puskeminen, pallonliikuttelun sijaan. Riittävätkö Karhujen rahkeet playoff-peleihin vai leimaako otteiden epätasaisuus liikaa kauden aikana?

Vahvuudet/heikkoudet
+ Porilaisuus
+ Useita ratkaisuihin pystyviä pelaajia
– Hermokontrolli
– Riittääkö tasaisuus

Paras pelaaja: Eemeli Akola
Päävalmentaja: Kimmo Harja & Harri Raittila

—

10. SB Welhot, Kuopio
Welhot on varmasti hankala vastustaja kaikille, eikä lopeta pelaamista missään vaiheessa. Kuopiolaiset operoivat erittäin kapealla materiaalilla, joka ei kestä loukkaantumisia. Joukkue elää hyvin vahvasti yksilöiden onnistumista.

Vahvuudet/heikkoudet
+ Kokkonen & Sievola
+ Periksiantamattomuus
– Pieni rinki
– Ailahtelevaisuus

Paras pelaaja: Topias Kokkonen
Päävalmentaja: Arttu Arffman

—

11. Indians, Espoo
Viime kaudella alueellisten karsintojen kautta ”säälipleijareissa” ollut Indians on sekoitus kokeneempia pelaajia, jotka ovat pelanneet 1998-syntyneiden SM-sarjaa sekä viime kauden C2-junioreita. Joukkueella on käytössään laaja materiaali, mikä voi olla erittäin arvokas tekijä pitkässä sarjassa. Nouseeko joukkueesta riitävästi ratkaisijoita esiin otteluiden tärkeimmillä hetkillä?

Vahvuudet/heikkoudet
+ Laaja pelaajamateriaali
+ Oma pelitapa, halu kehittyä
– Tehottomuus
– Todelliset otteluiden tappajat, ratkaisupelaajien puute

Paras pelaaja: Markus Kiiskilä
Päävalmentaja: Kai Kiiskilä

—

12. PHSB, Lahti
Sarjan toinen ”nousijajoukkueista”, joka yllätti monet asiantuntijat paikallaan auringossa. Joukkue on koottu useista Lahden seudun joukkueista, on hienoa nähdä yhteistyön yli seurarajojen tuottavan tulosta. Peli on aiemmin perustunut juoksuvoimaan ja tälle kaudelle joukkue saanut lisää pallollista taitoa, varsinkin hyökkäyspäähän. Mielenkiintoista on nähdä, saako joukkue vielä vahvistuksia lähialueen seuroista, kun SM-sarjapaikka on varmistunut?

Vahvuudet/heikkoudet
+ Yllätysvalmius sarjan alussa
+ Positiiviset kokemukset yhdessä
– Kokemattomuus
– Puolustus

Paras pelaaja: Arttu Tolonen
Päävalmentaja: Sami Myyrä & Teppo Salonen

—

C1-poikien SM-sarjan tilastot ja otteluohjelma.