Salibandyliiton viestintäpäällikkö Juhani Henriksson on työskennellyt lajin parissa nyt lähes 1,5 vuotta. Tälle nyt alkaneelle pelikaudelle Salibandyliiton osalta satsattiin erityisesti siihen, että salibandyn seuraamisesta tulisi katsojille entistä helpompaa. Henriksson kertoi Pääkallo.fi:lle muun muassa livelähetysten toteutustavoista, tulospalvelun uudistumisesta ja halustaan lisätä salibandyn näkyvyyttä myös kesäaikaan.

Juhani Henriksson, tulospalvelu toimii ja nettilähetyksiä tulee tuutin täydeltä. Kliseinen kysymys: miltä nyt tuntuu?
– Se on toki lähtökohta, että niiden tulee toimia ja sen eteen on tehty töitä. Kokonaisuudistus nettisivuilla on ollut tärkeä. Pyrimme olemaan viestijänä uskottava sähköinen media. Hyvä ja toimiva tulospalvelu sekä kattava tilastointi ovat tärkeitä osia siinä. Tilastoissa pyritään parantamaan vielä ainakin historiatilastoja ja muutenkin pelaajakohtaisia tilastoja.

– Netissä meillä on myös muita uusia elementtejä, kuten esimerkiksi sosiaalisen median seinä, eli niin kutsuttu mosaiikki. Sitä kautta pystyy seuraamaan salibandyn kuumia puheenaiheita. Jääkiekon Liigalla on myös samanlainen käytössään. Meidän on hyvä olla luovia edelläkävijöitä. Rohkeus ja ongelmanratkaisukyky kuuluvat tähän. Internet ja nämä livepelit ovat mahdollisuus siihen, että seurat voivat tuoda esille joukkueitaan helpolla tavalla ja myös katsojien on entistä helpompaa seurata joukkueiden edesottamuksia. Kaikki nämä eri netti-tv:t ovat laadukkaita vaihtoehtoja. Nämä ovat uusia ratkaisuja näkyvyyden kannalta.

Tulospalvelu näyttää nyt toimivan moitteetta. Vieläkö sen toteutusta viilataan syksyn aikana?
– Tiettyjä elementtejä uupuu vielä. Mahdollisimman nopeasti pyritään ne sinne lisäämään. Olen myös itse kova tilastofriikki – mielestäni enemmän on aina parempi niiden suhteen. Toki resurssit pitää ottaa huomioon. Kuitenkin voi aina pyrkiä parempaan ja suunnata kohti sellaista, mitä esimerkiksi maailman huippusarjat Pohjois-Amerikassa tarjoavat tilastojen suhteen.

Nettilähetyksiä on tullut ja tulee komeasti peräti 25 syys-lokakuun aikana. Pysyykö määrä samanlaisena läpi kauden?
– Laskin tuossa juuri, että vuodenvaihteeseen mennessä lähetetään yhteensä yli 80 suoraa salibandylähetystä Ylen, Yle Areenan, SBTV:n, ISTV:n ja Veikkaus-TV:n kautta. Tässä ovat mukana miesten- ja naisten Salibandyliigan sekä Divarin lisäksi myös maaottelut, Champions Cup, EFT ja joulukuun miesten MM-kisat.

Nettilähetyksiä on tekemässä useita eri tahoja. Miten yksittäiset nettilähetykset toteutetaan?
– Meillä on mukana toiminnassa muutama yksityinen tuottaja tai tuotantoyhtiö. Eri tahot tekevät lähetyksiä hieman eri tavoin. Seinäjoki-Jyväskylä-akselilla toimii yksi, länsirannikolla yksi ja pääkaupunkiseudulla on omansa. Kontakteja näihin on hankittu minun ja seurojen kautta. Tämä on ikäänkuin tuottajien yhteinen verkosto. Nämä tehdään sellaisilla kustannuksilla, että varmasti eri toimijoilla on varaa niihin. Viisi vuotta sitten tämä olisi ollut todella kallista ja ehkä juuri ja juuri lätkällä olisi ollut tähän varaa. Nyt kun tekniikka on kehittynyt, niin myös kustannukset on saatu alas.

– Meillä on nyt mahdollisuus näyttää paljon pelejä, kun tämä verkosto on luotu. Se verkoston luominen oli kaikkein työläin osuus. Seinäjoki-Jyväskylä-akselilla näitä on tehty ennenkin ja tuotanto on ollut tosi laadukasta. Raumalla ja Turussa tuotannosta vastaa taho, joka on tehnyt Lukolle videotuotantoa. Pääkaupunkiseudulla tilanne on vähän toinen, kun kilpailu on kovempaa, niin ollaan valittu se, jonka hinta-laatu-suhde on kaikkein paras. Tietysti tarvitaan myös huippuselostajia ja varsinkin Tuomo ”Miha” Reponen tekee tässä varmasti enemmän lähetyksiä kuin moni päätoiminen selostaja. Seinäjoelta ja Jyväskylästä löytyvät omat selostajat. Reposelle on tuuraaja, jos hän on jostain syystä estynyt.

Ovatko seurat mukana tekemässä lähetyksiä?
– Seurat, jotka tuottavat lähetyksiä SBTV:lle, tekevät sen itse monikameratuotannolla. Ensimmäinen viikonloppuhan oli ilmainen, mutta jatkossa se on maksullista Watsonin kautta. Se kustantaa noin viisi euroa per lähetys katsojalle. Rahoilla on tarkoitus pystyä kattamaan lähetysten tuotantokustannukset. Seurat saavat siitä suurimman osan. Osa rahoista käytetään sitten esimerkiksi markkinointiin. Ollaan pystytty luomaan tällainen tehokas malli, jonka avulla seurat pystyvät toteuttamaan lähetyksiä.

Lähetyksiä tulee viikkotasolla useita, joten niihin kuluu myös paljon aikaa. Mitkä ovat suurimmat haasteet lähetyksiä toteutettaessa?
– Suurimmat haasteet ovat tekniikan toimivuudessa. Striimauksessa tietysti myös internetyhteyden toimivuus vaikuttaa. Netissä voidaan kuitenkin tehdä nykyisin laadukkaita lähetyksiä ja päästä lähes telkkarin tasolle. Tekniikkakin kehittyy jatkuvasti. Ensimmäistä peliä lukuunottamatta se on meillä toiminut. Tämä on iso juttu lajin kannalta. Haaste on siinä, että saadaan jatkossa maksimoitua näkyvyys yhä laajemmalle volyymille ja saadaan sitä kautta katsojia myös katsomoihin sekä kehitettyä pohjaa lajikulttuurille. Kovalla työllä saadaan laji tunnetummaksi. Pyritään tiivinpään kontaktiin joukkueiden ja katsojien välillä. Se, että katsojat ottaisivat joukkueet omakseen myös tunnetasolla ja henkilökohtaisiksi asioikseen.

Lähetyksiä tulee Veikkaus TV:stä, ISTV:stä ja Salibandy TV:stä. Kuka kantaa lähetysten taloudellisen vastuun?
– Viime kädessä Salibandyliiga. Veikkaus-TV:n ja ISTV:n osalta Salibandyliigalla on yhteistyösopimukset. SBTV on taas seurojen itse vastaamaa tuotantoa, mutta pienistä summista puhutaan. Riskit ovat seurojen kannalta edulliset ja seurat saavat tuottoja katsojamaksuista. Ei tässä taloudellista riskiä tai vaaraa ole.

Voitko myös kertoa mitä yksittäisen lähetyksen tuottaminen suunnilleen kustantaa?
– No se voi olla useampi tonni yhdestä nettilähetyksestä. Se on ihan katalogihinta, että mennään tuhannesta eurosta ylöspäin, kun tehdään monikameratuotantoa. Meillä on toki myös yhteistyösopimuksia. Tuhannesta eurosta ylöspäin se on kuitenkin, jos lähdet itse kyselemään monikameratuotantoa vaikkapa omaan lähetykseen. Mitä enemmän on tekniikkaa, niin sitä enemmän on tietysti sitten kustannuksia.

Onko lähetyksille asetettu jonkinlaisia katsojatavoitteita?
– Nettilähetyksille ei ole suoraa tavoitetta, mutta toki mahdollisimman suuri joukko on tavoite. Katsojamääriä seurataan kuitenkin tarkkaan ja kehityskäyrää samalla. Eli kuinka pitää panostaa vaikkapa markkinointiin, jos katsojia kaivataan lisää. Jos taas menee hirmuisen hyvin, niin kannattaako sitten tehdä yhä lisää vai jopa enemmän.

Pääkallo.fi:n kommenttiosastolla on useaan otteeseen pyydetty listaamaan ”uudistuneen Salibandyliiton” saavutuksia. Tv- ja nettilähetykset ovat nyt kova voimannäyttö. Mitä meinasitte seuraavaksi keksiä? Mikä on seuraava kehitysaskel?

– No, edelleen pysyä kehityksen edelläkävijänä, kun puhutaan viestinnästä ja markkinoinnista. Toivotaan, että oltaisiin todella ajan hermoilla ja nettilähetyksissä löytyisi uusia tasoja. Myös sosiaalisessa mediassa olisi tärkeä olla mukana ja kehittyä ennen muita. Siinä on haastetta ja tavoitetta. Henkilökohtainen toiveeni, että salibandy näkyisi enemmän myös kesällä, jolloin on yli neljän kuukauden tauko huhtikuun ja syyskuun välissä. Henkilökohtaisesti ja juuri kannalta viestinnän olen miettinyt semmoista kesäliigan tyyppistä vaihoehtoa, jossa miesten ja naisten huiput pelaisivat tällaista kesäliigaa vaikkapa festareiden yhteydessä, kun nuo ulkoilmakentätkin ovat kehittyneet. Näin markkinointi ja viestintä jatkaisi kauden jälkeen ja buumi ei kuolisi heti kun kausi päättyy. Näin ollen pelaajat ja naamat tulisivat paremmin tutuiksi.

– Semmoisia ihmisiä on kuitenkin paljon, joilla ei ole mitään tunnesidettä lajiin tai tietoa. Se on lajin kuvan ja seuraamisen kannalta harmittavaa. Lisää pr:ää ja huomiota kaivataan. Se on kovin haaste. Tietysti sitten tärkeitä projekteja, joissa olen mukana ovat nämä naisten MM-kotikisat 2015, joiden projektityö on tietysti jo käynnissä. Toisena projektina kevään 2016 yksittäisten finaalien kehitys on käynnissä. Positiivisia yllätyksiä on luvassa näiden projektien osalta ja uusia juttuja kokeillaan. Ihan suomalaisessa palloilukulttuurissakin merkittäviä asioita, mutta en niistä paljasta sen enempää, koska ovat tarkoitettu yllätyksiksi.