Tyttöjen SM-sarja pelataan kaudella 2014-15 hiukan erilaisella systeemillä kuin aiemmin. Kymmenen joukkueen kesken pelataan kaksinkertainen sarja yksittäisinä otteluina. Tämän jälkeen runkosarjan kuusi parasta, sekä play off –karsinnoista tulevat kaksi joukkuetta pelaavat pudotuspelit yksittäisinä otteluina ja mestari saadaan selville paras viidestä -systeemillä. Erikoisuutena on se, että kaudelle 2015-16 ei ole periytyviä sarjapaikkoja, joten varsinaisesti sarjasta ei putoa yksikään joukkue.
Tyttöjen SM-sarjan haasteena on useana vuonna ollut sarjan epätasaisuus ja merkittävä vaihtelu joukkueiden kokoonpanoissa. TSM:n kärkipelaajat ovat myös naisten liigan kärkipelaajia, joten suurimmalle osalle joukkueista haaste on parhaan kokoonpanon jalkeille saaminen kuhunkin otteluun, erityisesti keväällä. Parhaimmillaan ottelut ovat tasoltaan erinomaisia, jopa parempia kuin naisten liigaottelut, huonoimmillaan taas yksipuolisia toisen joukkueen näytöksiä.
—
1. SB Pro, Nurmijärvi
SB-Pro voitti viime kaudella ja runkosarjan ja otti kärjen pelatessa liigan playoffeja tyttöjen pronssimitalit. Tämä haaste joukkueella varmasti on tälläkin kaudella, vaikka materiaali erittäin laaja onkin. Nuorten maajoukkueen päävalmentaja Kouvalaisen toimiessa valmentajana voinee valmennusta pitää sarjan parhaana, joten isonkaan rosterin pyörittäminen ei varmasti ole mahdotonta. Ensiluokkaiseen materiaaliin tuli kesällä lisäksi NST:ssä viime kaudella pelannut Anu Raatevaara, joten joukkueen menestys ei ainakaan materiaaliin kaadu.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ kokenut ja osaava valmennus
+ laaja pelaajamateriaali
– runkopelaajien kuormitus Salibandyliigassa
– oman kotihallin puute
Paras pelaaja: My Kippilä, puolustaja
Päävalmentaja: Jukka Kouvalainen
—
2. PSS, Porvoo
Porvoolaiset ovat olleet sarjan kestomenestyjiä, viime kauden kulta oli jo toinen peräkkäinen. Seura on ollut hyvin omavarainen pelaajiensa suhteen, suurin osa pelaajista on noussut omasta seurasta niin tyttöjen SM-sarjassa että liigassa. PSS:n kokoonpanot elävät eniten koko sarjassa, ratkaisupeleihin on kuitenkin yleensä saatu ”ykkösketju” mukaan. Porvoossa varmasti halutaan pitää valtikka edelleen itsellä ja kaikki edellytykset siihen ovatkin olemassa.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ taitavat yksilöt
+ vahva puolustuspää ja maalivahdit
– keskeisten pelaajien rasitus liigassa
– fyysinen valmius, nuori joukkue
Paras pelaaja: Alisa Levälampi, maalivahti
Päävalmentaja: Jori Nyrhivaara
—
3. M-Team, Helsinki
M-Team on toinen nousijajoukkue tämän vuoden SM-sarjassa. Joukkue on nuori ja rungoltaan perustuu viime vuoden SM-kultaa voittaneeseen ikäluokkaan. M-Teamin pelaaminen on perustunut vahvasti taitaviin yksilöihin ja niitä joukkueesta löytyykin paljon. Joukkueen ehdoton vahvuus on laaja materiaali ja pitkä kokemus joukkueena. Haasteena on päästä kiinni SM-sarjan fyysisempään pelitapaan ja vauhtiin. M-Teamin laadukas kokoonpano ja aikaisempi menestys takaavat sen, että mitalipelit kutsuvat.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ huipputaitavat yksilöt
+ menestymisen kulttuuri
– nuoret pelaajat
– fyysinen peli
Paras pelaaja: Taru Nordman, hyökkääjä
Päävalmentaja: Juha Kantokorpi
—
4. Koovee, Tampere
Kooveen viime kausi päättyi toista kertaa peräkkäin hopeamitaleihin äärimmäisen tiukkojen finaalien jälkeen. Kooveen runko on nuori ja omiin kasvatteihin perustuva, niinpä suuria muutoksia ei nähty. Päävalmentajaksi tälle kaudelle nousi Katja Tyyskänen, joka oli jo viime vuonna mukana kakkosvalmentajana. Kooveenkin haaste on liigapelien ja tyttöjen SM-sarjan yhteensovittaminen. Materiaaliltaan joukkue on erittäin vahva, olipa kesän 96-97-syntyneiden Pohjola Cupin All-Starsin kuudesta pelaajasta peräti viisi Kooveesta. Ehdoton huippu ovat Kaupin sisarukset Oona ja Veera, mutta 97-98 –syntyneet ovat aiemmin osoittaneet pystyvänsä voittamaan ilman heitäkin.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ laaja pelaajamateriaali
+ kokenut pelaajarunko
– valmennuksen vaihdokset
– liigajoukkueen pelien rasitus keskeisille pelaajille
Paras pelaaja: Veera Kauppi, hyökkääjä
Päävalmentaja: Katja Tyyskänen
—
5. Tapanilan Erä, Helsinki
Erän viime kausi päättyi runkosarjan seitsemänteen sijaan, vaikka joukkue pitkään roikkuikin kiinni pudotuspelipaikassa. Erä pääsee kauteen laajalla rosterilla ja valmennus eräläiseen tapaan on kunnossa. Erä on pystynyt pitämään keskeiset pelaajat joukkueessa, joten joukkue on hitsautunut hyvin yhteen. Tulevalla kaudella Erä on jo hyvin lähellä päästä mitalipeleihin. Erän haasteina voidaan nähdä sama haaste kuin monilla muilla, eli se, että runkopelaat pelaavat myös naisten pelejä.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ maalivahtipeli
+ laaja rosteri ja kokeneita yksilöitä
– laaja rosteri, mutta ei kovin tasainen
– tasapainottelu Naisten Salibandyliigan apujen suhteen
Paras pelaaja: Milla Murtomäki, hyökkääjä
Päävalmentaja: Ville Turunen
—
6. Kalannin pallo-65, Uusikaupunki
KaPa-65 on ollut mitalien tuntumassa jo pitkään ja viime kausi päättyikin neljänteen tilaan. KaPa on usein ollut vahva runkosarjassa, koska päätavoite on tyttöjen SM-sarjassa ja kokoonpano siksi stabiilimpi kuin muilla joukkueilla. Lisäksi Uudessakaupungissa on sarjan intohimoisin kotiyleisö ja parkettilattia, joka tarjoaa vahvan kotiedun joukkueelle. Vaikka joitain pelaajia viime vuoden joukkueesta vanhenikin, niin ennakkoon joukkue vaikuttaa vahvalta Julia Peuran ja Sofia Leinon toimiessa johtavina pelaajina.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ sarjan haastavin vieraskenttä
+ taitavat yksilöt
– kapea rosteri
– tason nosto pudotuspeleissä haastavaa
Paras pelaaja: Sofia Leino, hyökkääjä
Päävalmentaja: Juha Peura
—
7. TPS Salibandy, Turku
TPS nousi SM-sarjaan kukistamalla karsinnoissa NST:n tiukassa sarjassa. TPS nojaa pelillisesti liigaakin pelaaviin Jenna Saarioon, Milla Nordlundiin ja Pauliina Tienpäähän, mutta muukin joukkue saattaa yllättää positiivisesti. Puolustaja Jasmin Hannonen on myös tärkeä palanen turkulaisten paletissa. TPS:n haasteena on sopeutua SM-sarjan vauhtiin, viime vuoden 1-divisioona lohkoaan TPS hallitsi suvereenisti.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ ykkösketju sarjan parhaita
+ nousija – ei mitään hävittävää
– ratkaisijoiden vähyys
– kokemattomuus
Paras pelaaja: Jenna Saario, hyökkääjä
Päävalmentaja: Matti Kaipio
—
8. SC Classic, Tampere
Classicin viime kauden runkosarja päättyi kahdeksanteen sijaan. Classicin haasteena on ollut parhaiden pelaajien mukanaolo tyttöjen peleissä. Tälle kaudelle Classic lähtee kapealla rosterilla, jonka johtavia pelaajia ovat U19-maajoukkueen Sanna Salonen ja Anni Järvinen. Valmennusvastuun tälle kaudelle otti Kooveen liigajoukkuetta viime kaudella valmentanut Jani Perkonmäki.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ huippuyksilöt maan kärkeä
+ menestymisen kulttuuri seurassa
– kapea materiaali
– liigajoukkueen menestys menee tyttöjoukkueen edelle
Paras pelaaja: Sanna Salonen, hyökkääjä
Päävalmentaja: Jani Perkonmäki
—
9. Joutsenon Kataja, Lappeenranta
Viime kauden lopuksi nousijajoukkue Kataja nousi pudotuspeleihin, mutta putosi puolivälierissä Kooveelle. Joutsenolaisten joukkue on tätä kirjoitettaessa hiukan arvoitus, tyypillisesti joukkue on ollut yritteliäs ja suoraviivainen eikä tuosta varmaan tänäkään kaudella paljoa poiketa. Aikaisemmin luottanut vahvaan puolustuspeliin. Pelaajarinki oli viime kaudella varsin kapea verrattuna sarjan muihin joukkueisiin.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ fyysisyys
+ ratkaisuihin pystyvät yksilöt
– taktinen osaaminen
– liikaa yksilöiden varassa
Paras pelaaja: Liisa Laapio, hyökkääjä
—
10. OFBC, Oulu
OFBC on tällä kaudella Pohjois-Suomen ainoa edustaja, kun viime kauden lopuksi SBT Merikoski putosi sarjasta ja OLS:in tyttöjuniorit lopettivat toimintansa. OFBC peri OLS:in paikan ja valmentajaksi siirtyi OLS:ista äärikokenut Karo Kuussaari. Joukkueen pelaajat tulevat OLS:ista, Merikoskesta ja OFBC:stä, joten joukkueen yhteenhitsaaminen ja yhteispelin kehittäminen vie aikansa. Tämän takia etenkin alkukauteen voi ennustaa haasteita.
Vahvuudet/heikkoudet:
+ kokenut valmennus
+ näyttämisen halu
– uusi joukkue
– ratkaisijoiden puute
Paras pelaaja: Laura Liimatta, puolustaja
Päävalmentaja: Karo Kuussaari
—
Classicin päävalmentajana toimii Ari Heikkinen.
M-Team voitti SM-kultaa C-tytöissä.
Classicissa ei vielä tiedetä kuka toimii tyttöjen päävalmentajana. Nettisivujen mukaan se on Perkonmäki. Katsotaan nyt kauden aikana kuka tulee peleihin penkin päähän.
Nimimerkin sivustaseuraaja voi olla vaikea nähdä, kuka tulee joukkueiden penkin päähän, kun tuijottaa joukkueiden nettisivuja. Nettisivujen ulkopuolella on todellinen maailma, siellä ne pelitkin pelataan.
Sivustaseuraajan kommentti edustaa kyllä suomalaista kansallisperinnettä: piikittelenpä naapuriperheen taloa tai tapoja.
Äskeinen kommentti täysin ilman Sarvia ja hampaita. Jaakko heittää kylmän kiven elokuussa. Minne kadulle toimistoni pystyttäisin?
No jopas oli nokkelaa sanailua. Noinko paljon Classicin leirissä tai toimistolla nyppii kun eivät olekaan enää niin selvä Tampereen ykkösseura? En toki tiedä ovatko sitä koskaan olleetkaan kun ainakin juuri tyttöpuoli on pyöriny yhtä hyvin ku alas ajettu Osuusmylly.
No se koira älähtää jne.
En tiedä Classicin toimistosta, mutta minua kyllä nyppii tuollainen vierestä piikittely. Varsinkin, kun kyseessä on lajin juniorit. Olkoon ykkösseura minun puolestani ihan mikä vaan. Gitaran koira voi älähdellä ihan rauhassa vaan. Naapurit kyllä ymmärtävät ja ovat ilmeisen tottuneita.
Katajan heikkoutena taktinen osaaminen?!?
Mistä näitä kommentteja revitään?
Jos ei ole tietoa, ei sitä kannata alkaa keksimäänkään…
Näkisin asian niin, että Joutsenon Katajalla on nyt näytön paikka osoittaa pääkallon toimitus tietämättömäksi pistämälle kehiin toinen toistaan upeampia vaparikuvioita ja rankkariharhautuksia. Ja samoin äärimmilleen hiottua ylivoimaa, päätylautakarvausta ja oman pään tuplaamisia ja joulukuusipuolustusta.
Tuskinpa kukaan on pelejä nettiherjoilla voittanut ainakaan todistetusti. Ja naapuritalon piikittelykin kuulostaa aika vaivalloiselta saatuun hyötyyn nähden.
Playoffeja odotellessa cama Tps
Vieläkö katajalla on koutsina se bensanmyyjä?