Salibandyliiton puheenjohtajaehdokkaiden asettelu seuraavalle kaksivuotiskaudelle päättyy tämän viikon torstaina. Pääkallo.fi kertoi viime sunnuntaina, että Mika Kaltalan työn jatkajaksi ovat vahvimmin tyrkyllä Tuukka Heinonen ja Ismo Haaponiemi.

Varsinainen puheenjohtajavaali käydään marraskuun lopussa. Puheenjohtajakisa leimahti tosissaan viime viikolla käyntiin, kun Salibandyliittoa vahvasti uudistanut nykyinen puheenjohtaja Mika Kaltala ilmoitti, ettei asetu enää ehdolle.

Pääkallo.fi julkaisi aiemmin tänään puheenjohtajaehdokas Tuukka Heinosen haastattelun. Nyt vuorossa on Ismo Haaponiemen haastattelu.

Parin viime vuoden aikana Haaponiemi ei ole ollut näkyvässä roolissa salibandyssä, mutta vankka lajitausta häneltä löytyy. Hän on muun muassa toiminut sekä Salibandyliiton että Suomessa pelattujen salibandyn miesten MM-kisojen pääsihteerinä. Salibandyliittoon hän tuli aikanaan seurapalvelujohtajan tittelillä. Haaponiemi on myös toiminut useissa eri kotimaisen ja kansainvälisen salibandyn työryhmissä. Tällä hetkellä hän on Kansainvälisen Salibandyliiton IFF:n kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja ja työskentelee Golf Talma Oy:n toimitusjohtajana. Haaponiemi on aikanaan toiminut myös muun muassa jääkiekkoseura Jypin junioripuolen toiminnanjohtajana.

Ismo Haaponiemi, asetutko ehdolle Salibandyliiton puheenjohtajaksi?
– Joo, nyt sen voi jo sanoa, että asetun. Minulle on kerrottu, että ensimmäiset seurat ovat lähettäneet Salibandyliittoon postia ja asettaneet minut ehdolle.

Miksi asetut ehdolle?
– Puhtaasti lähtölaukaus oli se, että minulle soitettiin asiasta. Muutamat seurat olivat pohtineet, että olenko ikinä ajatellut ehdokkuutta, ja haluaisinko lähteä ehdolle. Lopulta tapasimme viiden seuran kanssa. Kuuntelin ensin minkälaisia ajatuksia heillä on salibandystä ja minkälaisia odotuksia heillä on puheenjohtajaa kohtaan. Sitten kerroin heille omasta ajattelumaailmastani. Istunnon päätteeksi vedettiin asioita yhteen. Jokainen seura oli sitä mieltä, että haluavat minut ehdolle. Ja olin halukas lähtemään ehdolle, koska salibandy on minulle rakas laji. Haluan olla aktiivisesti mkana kehittämässä lajia.

Jos sinut valitaan, niin mihin suuntaan haluat viedä lajia? 
– Olen urheillut pitkään monia eri lajeja ja ollut 16-17 vuotta työelämässäkin pääosin urheilun parissa. Minulle on aina ollut seuratoiminta tärkeää. Olin esimerkiksi Jypissä kahdeksan vuotta seuratyöntekijänä. Salibandyliitossakin olin alkuun seurapalvelujohtajan nimikkeellä, joskin hommat muuttuivat hyvin pian ja vastuut laajenivat vähän toiseen suuntaan.

– Kun asioita ajatellaan liiton näkökulmasta, niin eri tavoin tullaan aina seuraan. Tärkeää on, miten seura ja liitto kytkeytyvät yhteen. Liittohan on perustettu seurojen toimesta, koska jotkut asiat on järkevää ja tehokasta tehdä keskitetysti. Tarkoitan tässä arvopohjaista johtamista. Seuratoiminta pitäisi arvottaa liitossa tärkeimmäksi. Tämän arvovalinnan tulisi sitten ohjata päätöksentekoa sekä hallitustasolla että yksittäisen työntekijän tasolla.

– Kohtaamisia pitää pystyä lisäämään liiton työntekijöiden ja seuroissa toimivien ihmisten välillä sekä niin, että tapaamisilla on jokin muodollinen asialista tai koolle kutsuttu ryhmä, mutta myös vapaamuotoisesti kaukalon reunoilla ja tapahtumapaikoilla. Vain tapaamisten ja keskustelun kautta voi syntyä näkemys siitä arkielämästä, missä seuroissa toimitaan, ja siten yhteinen todellisuus ja ymmärrys toisten tarpeista.

– Tiedän, että Salibandyliitossa on tehty hyviä asioita, mutta haluaisin vielä lähentää liiton ja seurojen yhteistyötä. Liiton täytyy tunnistaa seurojen arjen haasteet. Kaikessa liiton toiminnassa tulee olla vuorovaikutuksellinen, kuunteleva ja rakentava keskusteluote. Jos yhteen sanaan tiivistän ajatukseni, niin kyse on kohtaamisista.

– Minua on myös mietityttänyt salibandyssä ja vähän muussakin urheilussa yksi asia. Salibandy on nopeasti kasvanut laji, ja liian harvoin ehditään pysähtyä miettimään. On vain kova paine tehdä ja saada aikaiseksi, mikä on tietenkin myös hyvä asia, koska silloin tapahtuu. Näen tärkeänä lajin yhteisen strategian ja lajin yhteisen tavoitteiden tekemisen. Tässä kohtaa erityisesti seurojen ja liiton tulisi olla samalla puolella pöytää.
 
– Salibandyn strategia, tai paremmin sanottuna ehkä lähivuosien tärkeimmät tavoitteet pitää tehdä seuraavan hallituskauden aikana. Liiton tulisi olla tässä koolle kutsuva voima. Näkisin, että homman voisi hoitaa siten, että liitto vastaisi prosessista ja yhdessä seurojen kanssa tehtäisiin strategia.

– Samalla määriteltäisiin ja päätettäisiin sekä koko lajin että mukana olevien seurojen tärkeimmät tavoitteet. Näin valittavat toimenpiteet palvelisivat samaa päämäärää ja tavoitteita, kun ne määriteltäisiin sekä liittotasolle että seuratasolle yhtä aikaa. Yhdessä tehty työ myös lähentäisi liittoa ja seuroja, ja saavutettaisiin saumattomampaa yhteistyötä yhteisten valittujen päämäärien hyväksi.

– Tärkeää on myös halu toimia hyvän rakentavan ilmapiirin puolesta. Jos vaikeita asioita on edessä, niistä tulee keskustella avoimesti ja rakentavasti. Tulee olla aito halu kuunnella ja ymmärtää toista osapuolta. Talous tulee hoitaa kurinalaisesti ja kestävästi. Viestinnässä liiton omien kanavien sisällöntuotantoa pitää kehittää runsaampaan ja avoimempaan suuntaan. 

Pääkallo.fi:n tietojen mukaan kisaan on lähdössä myös Tuukka Heinonen. Miten kommentoit vastusta?
– En hirveän hyvin tunne Tuukkaa. Jossain olemme muutaman sanan vaihtaneet. Ihan hyvä kuva on henkilöstä. Hyvä ja osaava tyyppi. Nykypäivää on, että on useita puheenjohtajaehdokkaita esillä ja he kertovat omia näkemyksiään. Ja sitten seurat voivat tehdä päätöksensä kenen taakse asettuvat. Mieluummin näin päin kuin, että jossain pieni porukka päättäisi kuka valitaan.