SSV kävi hakemassa niukan 5-6 (2-4,2-1,1-1)-voiton Nokian KrP:sta miesten Salibandyliigan maanantain ainoassa kamppailussa. SSV:n pistenikkaroinnista vastasi eritoten Roni Laasonen, joka paukutti ottelussa tehopisteet 2+1. Mikael Järvi ja Juho Järvinen komppasivat tehoin 1+1.
Kaikkinensa kamppailu oli tasainen vääntö ja KrP painoi SSV:n päätyyn vahvasti vielä viimeisellä kympillä, mutta ei onnistunut tekemään tarvittavaa tasoitusmaalia ylivoimalla, eikä lopussa ilman maalivahtia.
Krp:n riveissä onnistujia olivat eritoten kahden maalin miehet Tommi Merto ja Antti Naskali. Nuori KrP-maalivahti Santtu Pohjonen torjui 25 laukausta.
SSV palasi takaisin voittojen tielle edellisen ottelun tappion jälkeen ja nousi sarjan kärkeen tasapisteisiin Happeen, NST:n, OLS:in ja SPV:n kanssa. Krp:n kolmen ottelun voittoputki katkesi ja joukkue majailee nyt sarjassa sijalla 9.
Kaikella arvostuksella Pääkalloa kohtaan, mutta olisi toivottavaa, että seuran nimet kirjoitettaisiin edes oikein.. Seurahan on tosiaan KrP eikä Krp. Tämä nyt ei varmasti ole maailman tärkein asia, mutta helposti korjattavissa. 😉
Wow tuo Pohjonen on kyllä aika kone…. Saisi enemmän olla salibandyliigassa näitä yhden maalin ratkaisupelejä, eikä 12-0
Salibandyssä on tällä hetkellä sellainen ikävä ilmiö joka tulee rokottamaan lajin mielenkiintoa. Muutama nimeltä mainitsematon joukkue toteuttaa tätä tapaa ikävä kyllä nyt jo, toivottavasti tästä ei tule ominaispiirre lajille. Kun huomataan että mahdollisuuksia pelata voitosta ei ole ikään kuin lopetetaan pelaaminen ja voitoista tulee suurinumeroiset, tämä on häpeällistä. Nämä tapaukset eivät ole urheilua vaan peleissä on pihahöntsyjen tunnelma, kuka näitä viitsii katsoa, saati sitten maksaa niistä.
Oliko Areena täynnä ?
Normaalisti
Salibandyllä on haasteellinen kausi edessä kun koripallo vie katsojia aktiivisella markkinoinnilla ja MM- kisojen boomi vielä vauhdittaa suosiota. Samaan aikaa salibayväki on suhteellisen hiljaa ja tyytyy katsomaan sivusta. Valitettavan harmaata massaa liikaa, poikkeuksina ainoastaan Classicin ja Erän modernimpi markkinointi ja viestintä. Liittolla on myös mahdollisuus nostaa profiiliaan näin MM- kisojen kautta. Jälleen kerran Ruotsi on hyvä esimerkki kuinka he tuovat esille tähtipelaajansa. Suomessa ollaan liian vaatimattomia kaikessa, uskotaanko edes itse salibandyn mahdollisuuksiin?
Ainoa uudistus mitä on saatu julkistettua on finaalitapahtuma joka on vasta 2015, odotetaanko nyt vai tuleeko esimerkiksi Hämeenlinnan maajoukkueturnauksen kautta parannuksia? Toivottavsti tapahtuma onnistuu ja sadaan uusi halli täyteen.
Tosin tällä hetkellä kun tapahtumaan on aikaa 10 päivää, joukkuetta ei edes ole julkistettu.
Salibandyn haaste ylipäätään on se, että katsomoon ei oikein vielä juurikaan löydä sellaista yleisöä, jolla ei olisi itsellään jotain kontaktia lajiin oman pelaamisen, lapsen pelaamisen tai jonkun muun linkin kautta. Jos verrataan maamme suurimpaan lajiin, jääkiekkoon, on katsomoissa suurin osa sellaisia, jotka ovat lajin suhteen vain ja ainoastaan penkkiurheilijoita.
Salibandyn harrastajamäärä on hyvä pohja laajemmalle yleisömäärälle. Jos kaikki lajin parissa olevat olisivat aktiivisia, uskovat aidosti lalin vetovoimaan, sataisiin katsomot täyteen. Nyt myös pelaajat ovat liian vaatimattomia kun puhuvat harrastuksestaan.
Liigan ja liiton on nostettava profiilia ja lisätään pelaajien kautta näkyvyyttä. Katsojat tulevat katsomaan pelaajia jotka ovat tunnettuja myös lajin ulkopuolisille.
YLEn sivuilta:
Koripalloliiton kilpailutoiminnan johtaja Tom Westerholm ei halua kokeilla ”missään olosuhteissa” koripallomestaruuksien ratkomista yhden viikonlopun aikana. Tämä mieluummin hän puhuu miesten finaalipelien mahdollisesta lisäämisestä tulevaisuudessa.
– Finaalisarja luo noin kymmenen päivän aikamoisen jännitteen lajia seuraaville ihmisille. Jokaisella pelillä on myös panosta, mikä kerää ottelupaikkakunnille hyvin yleisöä. Viime kaudella esimerkiksi Tampereella oli 4 500 ja Joensuussa 2 500 katsojaa peleissä. Jo neljä finaaliottelua keräsi meillä noin 13 500 katsojaa, Westerholm korostaa.
– Aika vaikea onkin kuvitella, että yhdellä finaalilla pystyttäisiin vetämään 13 500 katsojaa mihinkään halliin Suomessa. Siitä tulisi selviä taloudellisia tappioita, sillä finaalipelit ovat seuroille tuottoisia, hän jatkaa.
Westerholm pitää myös lajin näkyvyyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että se on viikon esillä lähes joka päivä medioissa.
– Olemme miettineet sitä, että siirtyisimme finaalisarjoissa paras seitsemästä -järjestelmään nykyisen paras viidestä sijaan, Westerholm sanoo.
Salibandyn harrastajamäärä auttaa, mutta harva työpaikkasählyä pelaava jaksaa lähteä liigakatsomoon. Ja kun nimenomaan tarvittaisiin maksavia katsojia. Ei seuran jäsenkortilla tulevia, jotka toki ovat myös tärkeitä, mutta eivät tuo puhdasta rahaa ottelukäynneillään seuran kassaan, muuta kuin kisamakkaran lunastuksen osalta.
Kyllä ne nuo jäsenkorttilaisetkin tuo joillekin seuroille rahaa ihan lipputuloinakin. Seinäjoella ainakin seuran omat juniorit menee lippuluukun kautta peleihin, jäsenkortilla saa jonkun muodollisen alennuksen lipun hinnasta.
Onhan tota korista nyt Suomessa hakattu pikkasen pitempää, että sen suhteen ei aina kannata verrata. Ja säbässä on kuitenkin menty aika nopeasti eteenpäin, jos vertaa esim. ysärin lopun menoon:-D
Toimiiko koripallo, pesäpallo, jääkiekko jne. yleisölajeina jotenkin erilaisessa markkinointiympäristössä? Sama maa, sama valuutta, sama yleisöpotentiaali. Mutta tismalleen päinvastaiset valinnat.
Tällä kaudella liigan yleisömäärät ovat tosiasiassa laskeneet. Raumalla on suurempi yleisö kuin Loviisassa, mutta jos tämän muutoksen vaikutus puhdistetaan tilastosta, niin liigan yleisömäärä on laskenut viime vuodesta. Myös mainostajien kaipaama suuri TV-näkyvyys on jäänyt haaveeksi. Suttuisia nettilähetyksiä seurojen on vaikea muuttaa rahaksi.
Mitä tekee liitto? Tietääkö joku?
on vielä yli viikko aikaa esittää Kaltalalle vastaehdokasta liittokokouksen päätöksentekoa varten. Seurojen pitäisi nyt herätä asettamaan ehdokkaita – jos siis haluaa muutosta nykymenoon. Jos on tyytyväinen lajin ja seuran kehitykseen, niin sitten voi tietysti jatkaa nukkumista.
Esimerkiksi Lasse Riitesuo olisi hyvä pj-ehdokas. Varsinainen näyttötyö viime keväältä. 🙂 Vai pitäisikö kuitenkin hakea pj kokonaan lajin ulkopuolelta? Loppuisi varmuudella kavereitten kanssa sopiminen.
Ja maalikoostettako ei ole vieläkään tarjolla?
Maalikoosteeseen löytyy linkki esim tuosta Twitter-laatikosta. En viitsi sitä tähän laittaa, kun kommentti menee sitten tarkistukseen.
Kappas. Kiitos!!!
Enpä ole markkinoinnista tietoinen minkään lajin osalta, joten ihan täysin väärältä ihmiseltä kyselet. Jos pitäisi veikata, niin veikkaisin, että noilla lajeilla on pidemmän perinteensä myötä laajempi katsojakunta. Pesistä pelataan vain pikkupaikoilla, joten niillä on se etu, isoissa kaupungeissa ei ketään tunnu toi laji kiinnostavan…(vai pelataanko Oulussa vielä, en tiedä kun en seuraa lajia)