Koovee nappasi perjantaina seuran 85-vuotisjuhlaottelussa 7–2-voiton Tapanilan Erästä miesten Salibandyliigassa. Ottelusta on nyt tarjolla maalikooste.
Erä tarpoo tällä hetkellä syvällä, sillä perjantain tappio oli jo neljäs peräkkäinen. Sarjataulukossa Erä on valahtanut sijalle 12. Erää ei perjantaina herättänyt edes yllättäen joukkueeseen nostettu Mikko Jolma. Erä Akatemian riveissä Divarissa kovaa jälkeä tehnyt Jolma teki Erän avausmaalin, mutta se lopulta laiha lohtu, sillä täysi pistepotti jäi selkeästi Tampereelle.
Kotijoukkue Kooveen ykköstähtenä tuikki 2+2-tehot summannut Mikko Immonen. Miro Lehtinen antoi tulitukea tehoilla 2+1.
Pieni pyyntö Iiskolalle. Voisitko ihan pikkasen puolustaa.
Iiskola luulee että sen ei enää tarvitse kun teki viime kaudella tarpeeksi pisteitä.
Erän touhu naurettavaa puuhastelua.
Erä missä mättää? Voisiko toimitus tehdä juttua tästä?
Varmaan joku Ilari Heikkinen on Petterin Erään väärän tyylinen pelaaja, mutta olishan siinä ainakin yksi puolustaja jolla olis vähän edes asennetta mukana tohon puolustamiseen.(missähän pelaa nykyään?)Iiskola nyt ole koskaan ollut mikään erikoinen kaveri puolustus suuntaan, hyökkääjänä kylläkin hyvä.
Nyt taitaa olla vika korvienvälissä ja valmennuksessa, joka tuohon tilanteeseen on joukkonsa vienyt?
No eihän tässä nyt vielä kannata reagoida. Kuulemma hyvin treenaava nippu, keväällä sitten. Tosin sääli jos keväällä pelataan putoomiskarsintaa eikä pleijareita mutta onhan se kiva voittaa kauden vika peli.
Suomen paras treenikulttuuri.
Nyt ei treenit ja pelkkä kunto näytä auttavan jos ”psykologinen” valmennus on kuralla.Eihän tuo joukkue usko itseensä tai valmentajan teeseihin. Joukkue näyttää pelkäävän ja silloin on peli menetetty?
Ylivalmennettu nippu,kaikki nättiä ja kivaa mutta olkoon
Onko valmentajilta mopo karannut käsistä? Joukkueen valmentaminen ei ole avaruustiedettä, vaan valmentajien tehtävä on vapauttaa pelaajien potentiaali,ei hallita kaikkea.
Tapanilan Erä
Tapanilan Erä on jo vuosia ollut se ”tulevan kauden” joukkue, eli aina on sitä tulevaisuuden potentiaalia. Pelaajahankinnat tehdään ja rosterin nimilista on vakuuttava. Jostain syystä pelaamisesta on tylstytetty se tunne. Pelaajista riisutaan turhat särmät, kulmat ja persoonallisuus. Ne jotka ovat luonteeltaan liian vahvoja, siirretään pois, sillä salonkikelpoinen erän pelaaja hymyilee aurinkoisesti vihreän vehreyden keskellä, hiukset sivulle kammattuina, kauluksellisessa pikee paidassa.
Tuntuu kuin Erä kilpailisi enemmmänkin ”unelmavävy” kilpailuissa kuin salibandyliigassa. Upea nippu pelaajia pelaa hajuttomasti ja mauttomasti ja ilman tunteita ja sitä adrenaliinia, Erä antaa tasoitusta kanssaveljille, joissa on persoonia, jotka nousevat illasta toiseen esille. Vuosi sitten Tomi Rastas valmennuksessa välillä käytti ääntä ja herätteli nuukahtaneita Mosahallin sankareita laittamaan itsensä likoon. Tänä vuonna valmennus uskoo toisenlaisiin metodeihin. Herätessään Erä on Suomen Mestari, tällä menolla taistelee menestyksekkäästi sijoista 3-6.
Missä on se henkinen vapaus toteuttaa itseään ja pelata sydämellä? Onko se niin, että kun tarpeeksi valmentaa huipulla, niin juniorisalibandy saa uusia muotoja ja kun uudet sukupolvet tulevat ja lyövät itsensä ja pelitapansa lävitse, niin vanhan ajan valmentajatyypit pakotetaan joko uudistumaan tai siirtymään syrjään. Elämme murroksessa. Tällä hetkellä Erä ei ole paras paikka pelata kehittyville pelaajille kuten Nuutinen tai Ailio, joissa on vielä sitä särmää… ja se särmä tekee näistä junnuista hyviä: heitä ei ole latistettu joukkueen keinotekoisten rajoitteiden pariin…. toki tämä on vain ajan kysymys, milloin nämä superlupaukset ovat hiipuneet vain keskitasoa paremmiksi menneiksi lupauksiksi. Itse miettisin Erän peräsimessä, miten rakentaisin tunteen mukaan tekemiseen… uskon, että pelaamisen kiimalla ja kiihkolla tuo nippu pyyhkisi kaikella lattiaa…
Kooveen Youtube-kanavalla KVTV on nähtävillä myös ottelun jälkeinen lehdistötilaisuus, jossa myös valmentajien mietteet matsin jälkeen. Melko rauhalliselta Erän valmentaja eilen pelin jälkeen vaikutti.
Terv: Kooveen kuvaaja
”Ainainen tulevan kauden joukkue”, todella paljon samanlaista on ollut nähtävissä myös Oilerssissa kun valmentajasta tulee tärkeämpi kun joukkueesta.
Molempien joukkueiden valmentajien egot liian suuret, tasapäistetään pelaajat niin että maajoukkueessa loistavat pelaajat ovat rivimiehiä seurajoukkueessa.
Valmentajalla on mahdollisuus myös onnistua taitopelaajin kanssa jos osaa erottaa yksilöt ja kuunnella myös pelaajien näkemyksiä. Esimerkiksi Dettman ja Westerlund ja Nykky ovat hyvin onnistuneet ja tulokset puhuu puolestaan.
On se kumma. Erä paukutta mitalleille melkein joka vuosi c,b ja a pojissa. Mutta mihin ne saan ne mestari pojat katoamaan???
Luulisi että, sieltä rupeis pikkuhiljaa tulemaan pelimiehiä myös omaan edustukseen jotka aidosti pystyy tappelemaan MIESTEN mitalleista.Tappavat nuorten luovat pelikyvyt jo junnu vuosina.
Kone maista tekemistä samaan muottiin vaan kaikki.
Näinhän se on, kovat miehet ovat jo muualla. Mahlberg, Laitila, Strandberg, Helenius jne. kaikki menivät SSV:hen koska ”eivät sopineet” tähän pelityyliin ja yrittivät jotain omaa. Jokainen heistä oma persoonansa ja eri tyylinen, kuin ”normaali eränpelaaja”. Ketä muita vielä puuttuu, hyvin puolustava Heikkinen (ei varmasti sovi eräläiseen kulttuuriin, koska tekee yllättäviä ratkaisuja ei konemaisesti).
Amatööriurheilua ja pelaamista tämä vain on, antakaa poikien ja miesten pelailla…
Kerätty ympäri #kehäkolmosensisäpuolelta nää junnut.
Tää 97 syntyneitten mestaruudet oikeen keräilyporukka, lähtenyt kotikonnuille. Kerätään parhaat ja hauskaa jatkoo.
Liigassa on monta seuraa missä omia junnuja enemmän kehissä kun tässä kasvattaja seura erässä. Vitsi.
Nerokasta nostaa Jolma divarista konttaamaan liigaan.
Joutuu nyt karenssin takia huilaamaan seuraavat kaksi Akatemian peliä.
Hyvin ajateltu taas tämäkin.
Hohhoijjaa. Erän materiaali on kapea kuin mikä. Kovia liigatason pelaajia on vain kourallinen, loput täytejunnuja. Jos joku miettii paljonko jotkut c-poikien mestaruudet painaa liigassa niin laskekoon montako vuotta Happeella kesti nousta huipulle ensimmäisten A-junnumestaruuksien jälkeen… Jos Erän nippu pysyy koossa ja valmennus + joukkue painavat hyvin duunia niin voivat olla tosi kovia 3-6 vuoden kuluessa. Tällä hetkellä sijoitus on suurinpiirtein ansaittu, vaikka itse uskonkin Erän vielä nousevan jonkin verran. Jos Erä pääsee keväällä 4 parhaan joukkoon, on valmennus onnistunut huikealla tavalla. Materiaaliero liigan huippujoukkueisiin on kuitenkin ykköskenttää lukuunottamatta mallia isät vs. Pojat.
Samaisten joukkueiden A-junnut olivat vastakkain samassa paikassa sunnuntaina. Erälle voitto 2-12.
Tais olla kooveella sama veskakin
Maalikoosteesta päätellen kyllä.