Ruotsin miesten Superliigan runkosarja pelattiin päätökseen lauantaina. Viimeisissä otteluissa koettiin draamaa.
Suurin pommi oli se, että kestomenestyjä Storvreta pullahti ulos pudotuspeleistä. Storvreta lähti tähänkin kauteen isoin satsauksin ja mestaruutta hakemaan. Nyt kohtalo oli tyly, sillä päätöskierroksella olisi ollut pakko voittaa hallitseva mestari Falun. Storvreta joutui kuitenkin nöyrtymään Falunille lukemin 9–5.
Storvretan riveissä pelasi tälläkin kaudella tutusti lajilegenda ja monesti maailman parhaaksi pelaajaksi valittu Mika Kohonen, mutta Storvretan tavoin Kohosen kausi oli vaikea. Kohonen taisteli niin loukkaantumisia kuin masennusta vastaan. Armoa ei kuitenkaan heltynyt, kuten Innebandymagazinetin Falun-ottelun todistuksestakin käy ilmi.
Päätöskierroksella oli Storvretan lisäksi muillakin isot panokset kun viimeisiä pudotuspelipaikkoja jaettiin. Runkosarjavoittaja Pixbon lisäksi pudotuspeleihin lopulta tiensä selvittivät Falun, Linköping, Mullsjö, Växjö, Sirius, Helsingborg ja Warberg.
Suomalaispelaajista kauttaan Superliigan pudotuspeleissä jatkavat Falunin Tero Tiitu sekä Helsingborgin trio Jani Kukkola, Mika Moilanen ja Asser Jääskeläinen.
Superliigan puolivälieräparit:
Pixbo Wallenstam-Helsingborg
Falun-Sirius
Linköping-Warberg
Mullsjö-Växjö
Kohonen vois nyt lopettaa..
Ite toivon, että molemmat Kohoset siirtyy lopettamaan uransa Happeessa (ja nostelee vikan pelinsä jälkeen yhdessä kannua) 🙂
Kyllä kohosten aika in ohi! Jos ne happeeseen menis niin siitä se happen alamäki vasta alkaisi!
Joo, Mikollakin tältä kaudelta ainoastaan joku +40 ja pistepörssin top kympissä taitaa olla.
Mikko on isojen pelien mies, mutta toivon kyllä että pah on oikeassa, jos pasilassa kohdataan:-DD
Eipähän tuo Kohoseeen kaatunut, kyllä siinä koko porukka alisuoritti koko ajan, valmennusta myöden. Aiemmin tuolla ketjussa pohdiskelin, että onko Mihun pelaaminen rasite, Mikko siihen asiallisesti kommentoikin. Edelleen olen sitä mielstä, että valmennus ei oikeasti uskaltanut tehdä selkeää linjausta roolituksista. Osaltaan varmaan vaikutti se, että Joel Kanebjörk maajoukkuesentterinä lähti pois eikä sille paikalle sitten sopivaa vaan löytynyt. Rudd tuli, mutta ikään kuin siihen Mihun paikalle. Jos nyt ajattelee, että 5-6 maajoukkueen vakiokalustoon kuuluvaa ukkoa pelaa tuossa joukkueessa, niin alkaa olemaan nähtävissä Jokerit-ilmiötä, että pelkillä nimimiehillä sitä menestystä vaan ei tule.
Valmennuksen piikkiin voinee hommaa kuitenkin pääosin laittaa. Se mikä joskus toimi saman valmentajan alaisuudessa ei ehkä enää pelittänytkään. Ylivoimassa esim. oli aika jänniä kavereita välillä pelaamassa. Maajoukkuetason veskaria hylllytettiin ratkaisuvaiheessa, Rickie nosti kytkintä kesken kauden yms. Jokin siellä ei vaan toiminut. Ja onhan siinä aika isoja persoonia joukkueessa, jotka eivät ole varmaankaa sieltä helpoimmasta päästä ohjattavia.. Jos miettii muutamaa menestysvuotta, niin paljolti pelaajat tuli siihen ryhmään omasta juniorimyllystä, nyt sinne on hankittu ulkoa kovina värväyksinä Rudd, Sjögren ja Sundstedt. Ja Rickien voitaneen tuohon listaan laskea. Omia ei sitten kauheasti ole noussutkaan sitten Stenbergin, joka on kuitenkin jo pyörinyt mukana muistaakseni 6 tai 7 vuotta. Eikä nuo nuoremmat saa sitten sitä näyttöpaikkaa, joka olisi ehkä syytä antaa. Ja samaan aikaan siellä vanhenee Mihun ohella moni muukin ja alkaa olla ne parasta ennen päiväykset kohta täynnä.