Blogit

Vieraskynä: Urheilun tasa-arvo – ottaako salibandy muutoksentekijän roolin?

07.01.
2016
Blogit
Urheiluvaikuttaja ja -ammattilainen Sipi Korkatti vieraskynäilee Pääkallo.fi:ssä urheilun tasa-arvosta. Kuva on joulukuulta naisten MM-finaalista Hakametsän jäähallista. Kuva: IFF

Urheiluvaikuttaja ja -ammattilainen Sipi Korkatti vieraskynäilee Pääkallo.fi:ssä urheilun tasa-arvosta. Kuva on joulukuulta naisten MM-finaalista Hakametsän jäähallista. Kuva: IFF

Kaarina Salomaa vieraskynäili Pääkallo.fi:ssä 16.12. otsikolla ”Miksi niin harva nainen osallistuu?” Sain Twitterissä kysymyksen: mitä ajatuksia minulla kirjoituksesta herää. Totesin, etteivät ajatukseni mahdu yhteen twiittiin. Päädyin kirjoittamaan jatko-osan Kaarinan mainioon pelinavaukseen.

”Tänne ei mitään saatanan ämmiä kaivata”

Näin lämpimästi toivotti eräs henkilö minut sähköpostilla tervetulleeksi Suomen Hiihtoliiton Liittovaltuuston puheenjohtajaksi kymmenkunta vuotta sitten. Hänellä oli varmaan muutenkin kurjaa elämässään. Naisten menestys urheilussa toki hänellekin kelpasi. Mutta että nainen ensimmäistä kertaa Liittovaltuuston puheenjohtajana! Mietin monesti, mikä siinä mahtoi olla niin pelottavaa, että piti oikein voimasanoja käyttää… Epäluulo? Pelko? Hämmennys?

Urheilun tasa-arvo

Ensin hyvät uutiset: salibandy ei ole tässä asiassa yksin. Sitten huonot uutiset: salibandy ei ole tässä asiassa yksin. Urheilussa on pitkään keskusteltu jaa tehty toimenpiteitäkin siihen, miten saataisiin naisia enemmän mukaan päätöksentekoon ja vastuutehtäviin kaikilla eri tasoilla, joukkue- ja seuratasosta kattojärjestöjen tehtäviin. Urheilun johtotehtävät ovat kuitenkin edelleen miesten harteilla. Alla oleva kuva esiteltiin 7.12.2015 LiikunNaiset-verkoston tilaisuudessa, kuvattuna on naisten osuus urheilun johtopaikoilla kaikissa liikuntajärjestöissä, lajiliitoissa ja liikunnan aluejärjestöissä (Karoliina Ketola, 7.12.2015). Kuvassa ei ole mukana seuratasoa, sillä siitä ei kokonaisuutena ole kaiketi kenelläkään tietoa.

Kaavio naisten osuus

Salibandy ja naiset

Naisten MM-kisat olivat huikea näyte siitä, miten naisurheilu voi näkyä medioissa ja miten katsojat löysivät tiensä katsomoihin. Lisenssiluvuissa miehet ja pojat ovat selkeä enemmistö, mutta kiinnostavaa on todeta, miten vuosina 2006–2015 naisten osuus näyttää kasvaneen suhteessa enemmän. Tämän tulisi näkyä myös naisten määrässä vastuunkantajina.

Naisvalmentajia ei ole salibandyssä yhtään pääsarjatasolla, liiton hallituksessa ja liittovaltuustossa naisia on mukana. Ihan synkkä ei tilanne ole, mutta voisi olla parempikin. Tavoitteena naisten määrän lisääminen on mielestäni liian tylsä. Jos tavoitteen tulos on x % enemmän naisia vastuutehtävissä, niin mitä sitten? Entä jos pystymme kuvaamaan tavoitteena toiminnan muutoksen? Jotta saavutamme haluamamme tavoitteen, tarvitsemme siihen enemmän myös naistoimijoita. Se on minun mielestäni mielekkäämpää ajattelua.

Miksi tasa-arvo on tärkeää?

Harrastajajoukko koostuu tytöistä ja pojista, miehistä ja naisista, nuorista ja ikääntyneimmistä. Siksi myös päätöksenteossa tulee näkyä moninaisuus. Naisten määrän lisäämiseksi kannustan pohtimaan, miten saadaan entistä enemmän nuoria kiinnostumaan vaikuttamisesta ja osallistumisesta myös urheilun päätöksentekoon. Tasa-arvo ei ole myöskään pelkkä sukupuolikysymys, sitä voi tarkastella seksuaalisesta näkökulmasta, maantieteellisestä näkökulmasta tai vaikkapa talouden näkökulmasta.

Naiset eivät ole kohderyhmänä myöskään mikään harmaa massa, jota voidaan käsitellä yhdessä lauseessa. On tunnistettava erilaisia kohderyhmiä ja suunnattava kohteille toimenpiteitä: naisvalmentajat, naispuheenjohtajat, naisvaikuttajat, naispelaajat.

Se herrasmies joka minua aikanaan ämmitteli, ei varmaankaan ymmärtänyt miten maailma toimii. Minua kiinnostavat ajattelussani pohtia: ketkä ovat toiminnan kohderyhmää? Kenet me haluaisimme saada mukaan uusina harrastajina? Millaista toimintaa meidän tulisi toteuttaa, jotta pärjäisimme tarjonnan kilpailussa? Taustajoukoissa onkin oltava edustettuna monipuolisesti olemassa olevan kohderyhmän tuntemusta ja osaamista, jotta organisaatiolla on mahdollisuus onnistua.

Tilaus urheilujohtamisen uudelle brändille

Urheilujohtaminen on mielestäni vähän väsähtänyt ja vanhanaikainen brändi. Brändi vaikuttaa siihen, miten halutaan ja kuka haluaa tulla mukaan. Kysymys kuuluukin, kenet halutaan mukaan ja miten brändiä tulisi muuttaa sen mahdollistamiseksi?

Tarvitsemme osaavia, erilaisia, innostavia, ratkaisukeskeisiä ja näkemyksellisiä johtajia – miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Mahdollistavatko toimintatapamme ja työkalumme tämän. Ottaako salibandy tässä muutoksentekijän roolin?

Kenen tehtävänä tasa-arvon edistäminen on?

Sinun ja minun, meidän jokaisen. Kysy mukaan. Kysy mitä haluaisit tehdä. Kysy mitä osaat ja mitä haluaisit oppia. Kysy mitä täytyy muuttua, jotta tulisit mukaan. Älä odota, että muut näyttävä mallia. Ole sinä se malli.

Sipi Korkatti
Sipi Korkatti
Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana KPMG:n Sports Advisoryssä. Hän on toiminut luottamusjohtajana mm. Suomen Hiihtoliitossa liittovaltuuston puheenjohtajana ja liittohallituksen jäsenenä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Valossa ja SLU:ssa, mm. seuratoiminnan asiantuntijana sekä järjestöyhteistyön johtajana. Intohimoinen penkkiurheilija rakastaa tarinoita ja haluaa luoda uusia. Uskoo ihmisiin ja positiivisuuden voimaan. Toiset tykkää, toiset ei. Twitterissä @SipiKoo.