Perseelleenhän se meni, tämä kausi nimittäin. Tai ainakin pudotuspelit. Se aika vuodesta kun pelin pitää olla kunnossa ja pelaajien parhaassa iskussaan. Pudotuspeleissä ei ole tapana lausua julki joukkueen sisäisiä asioita, mutta kauden jälkeen voi todeta, että ikinä en ole vastaavaa todistanut.
Lihasvammoja, flunssaa, vatsatauteja, aivotärähdyksiä, keuhkoahtaumaa, pelikieltoja, palavereita ja rankkaritappioita oli siinä määrin, että happisaturaatio laskee. Koko joukkueesta kahdeksan pelaajaa oli kokoonpanossa kaikissa kevään 14 ottelussa, heistäkin yksi pelasi jalkavaivaisena, yksi flunssan jälkioireissa ja yksi lähti kesken ottelun pihalle punaisen kortin siivittämänä. Kaikkea sitä.
Loukkaantumiset ovat kuitenkin vain tekosyy, näin sanotaan. Se myös pitää paikkansa. Jotain on tehty väärin joukkueen fysiikkavalmentamisessa tai yksilöiden vastuussa omasta kropastaan, sillä valtava loukkaantumissuma ei voi olla ainoastaan huonoa tuuria. Junnuista ja reservistä otettiin pelaajia tuuraamaan ja esimerkiksi Oilers taisteli samankaltaisten ongelmien kanssa. Välierissä parempi joukkue meni jatkoon, eikä tippuminen ollut yhden rankkareissa tapahtuneen tuomarivirheen syytä. Ennen rankkareitakin oli 70 minuuttia sählykilpailua, minkä aikana pelin olisi voinut voittaa. Eikä mitään oikeusmurhaa olisi koettu edes siinä, jos taktisesti paljon meitä kypsemmin pelannut TPS olisi marssinut puolivälieristä jatkoon.
Lässyttäminen kauden jälkeisistä tapahtumista on oikeastaan aivan turhaa. Enemmän haluan kirjoittaa vihasta. On ollut hauska seurata sitä, kuinka paljon vihaa ja kritiikkiä joukkueemme tekeminen on herättänyt. Joukkueemme yksi ohjenuora on: ”meille ei vittuilla”. Melko paljon tuon sorttista toimintaa osaksemme kuitenkin saimme. Ja hyvä niin. On parempi kaikille, että salibandy ja jotkut joukkueet herättävät tunteita, vihaa ja rakkautta. Välillä läikkyy yli niin pelaajilla kuin seuraajillakin, mutta se on merkki siitä, että asia kiinnostaa. Joukkueemme jopa jollain sairaalla tavalla nauttii siitä, että pilkkakirveet lentelevät.
Eräässä asiassa viha menee kuitenkin mielestäni liian pitkälle. Asia on samalla läpileikkaus koko yhteiskuntaan. Vihasta voimaa hakiessani luin Pääkallon kommenttiosiosta ohjeita eräälle pelaajallemme. Hänelle suositeltiin terapiaa ja epäiltiin hänen älyllistä kapasiteettiaan. Kuulemma koulut kesken jättäneeltä, luku- ja kirjoitustaidottomalta ihmiseltä ei voi muuta odottaakaan kuin sekoilua. Viha saa kohdistua joukkueeseen tai sen pelaajien toimintaan kentällä.
En kuitenkaan ymmärrä sitä, kuinka niin moni ihminen Suomessa luulee tuntevansa jonkun ihmisen henkilökohtaisesti, vaikka häntä ei olisi tavannut kertaakaan. Sama asia koskee poliitikkoja, urheilijoita ja maahanmuuttajia. Ongelma on siinä, että ihmiset herkästi asettavat itsensä jonkun toisen yläpuolelle. Yliopiston suorittaminen ei tee kenestäkään ammattikoulun kesken jättänyttä parempaa ihmistä. Idioottimainen käytös tai ylilyönti kentällä ei tee välttämättä tarkoita sitä, että ihminen on kentän ulkopuolella yhteiskuntakelvoton.
Kritiikki on asia erikseen. Sitä saa ja pitääkin tulla. Sitä pitää pystyä myös ottamaan vastaan. Ennen pronssipeliä tapahtunut episodi oli täysin oma lukunsa. Olen kysellyt ja selvitellyt asiaa, ja oma näkemykseni on yhä se, että liitto hoiti homman vihkoon. Jos asia selvitetään ja näytetään toteen, että homma onkin itse kusemamme, niin sitten nostan kättä pystyyn. Se, että kritiikistä kavahdetaan ja otetaan se liian henkilökohtaisesti, ei vie asiaa eteenpäin. Yhden asian huonosti hoitaminen ei vie pohjaa aiemmilta hyvin hoidetuilta asioilta, mutta mahdolliset virheet pitää pystyä myöntämään.
Myös meidän pitää ottaa kritiikkiä vastaan. Pelimme oli liian ailahtelevaa ja monesti muutaman yksilön varassa. Olisimme tarvinneet onnistumisia laajemmalla rintamalla. Esimerkiksi oma pelini oli muutamaa ottelua lukuun ottamatta lähinnä selviytymistä ja rimpuilua tai sitten ylipelaamista. Joukkueen sisällä palautteet on annettu suoraan päin naamaa ja käsitelty kauden jälkeen. Selvisimme ilman käsirysyjä. Itse pelikieltotilanteet ovat selkeitä ja hyväksyttäviä, purnaamista on lähinnä pelikieltoprosesseissa.
Ehkä suurin käsiteltävä ongelmamme on pelin liiallinen tunnepitoisuus. Happeen pitää löytää tietty tasapaino hirvirytkeeseen. Pelaamme enemmän tunteella ja flow’lla kuin järjellä ja taktiikalla. Keväällä peli hajosi monesti johtotilanteessa. Tosin emme pystyneet nousemaan tappiotilanteestakaan voittoon. Ja tasapelit, eli jatkoajat ja etenkin rankkarit ne vasta tervanjuontia olivatkin. Eli ainoastaan kaikissa pelin sisäisissä vaiheissa oli parannettavaa. Peliin pitää löytää selkeämmät raamit ja jatkuvuus. Joukkueemme on kuin räyhäkäs metallibändi punkvivahteilla. Räkäisyyttä, tunnepitoisuutta ja taitoa löytyy, se pitää ensi kaudella jalostaa ehyeksi albumikokonaisuudeksi Gojiran tai Stam1nan tapaan. Sen lupaan, että Mambaa tai Nickelbackia meistä ei kuitenkaan tule.
—
Jaska Kuneliuksen aiemmat Pääkallo-bloggaukset:
Pihasähly on kiellettävä, mailahan voi osua kasvoihin
Mihin lahjakkuus riittää?
Hyvä kirjoitus. Asiasta. Pakko kuitenkin ottaa kiinni kohtaan liitto veti vihkoon.
Mikko Lehto kävi ratkaisevan välierän jälkeen kysymässä tuomareilta/toimitsijoilta mikä PR? Vastaus oli PR3 ja Happeenkin pitää tietää, että kovin mahdollinen. AUTOMAATTISESTI seuraava peli huilia. AUTOMAATTISESTI. Liitolla ei ollut mitään ilmoitusvelvoitetta, koska Happeella oli tieto PR:n laadusta ja sen aiheuttamasta pelikiellosta. Jos, mikäli JOS, jonkinlainen ilmoitus on tullut on se todennäköisesti tullut huomautuksen omaisesti olettaen, että joku oli reagoinut pelikiellossa olevan pelaajan nimeen pelaajaluettelossa ja/tai lämmittelevässä kokoonpanossa. Ei kahta sanaa. Happee syyttää nyt muita omasta virheestään tai sääntöjen osaamattomuudestaan.
Tästä huolimatta kirjoitus ja kirjoituksen ydin on kaikille miettimisen arvoinen asia
Upee kirjoitus.
Tulkoon irveet, pilkkakirveet. Hyvin aseteltu.
Jyväskylä on yksi parhainmista palloilukaupungeista ja Happee myös salibandyssä monella osalla edelläkävijä.
Hyvä kirjoitus Kuneliukselta, jatka samalla tyylillä.
Näin ulkopuolisen silmin juuri liika tunnepitoisuus on myös mielestäni Happeen akilleen kantapää, suurin heikkous.
Erityisesti se näkyy Peter Kotilaisen käyttäytymisenä, pelaajan jonka pitäisi olla joukkueen johtohahmo ja esikuva junioreille. Hän on varmasti taitojensa puolesta Suomessa lahjakkaimpia joten hän näyttää saavan vapautuksia ja jopa liikaa hyväksyntää käytöshäiriöissä enemmän kuin muut rivimiehet.
Kotilaisen ”itkupotkuraivari” oli käsittämätön viimeisessä pelissä Espoossa, eikä sitä pidä lakaista maton alle tai puolustella jos halutaan tämän lahjakkaan pelaajan kehittyvän huippu-urheilijaksi.
Nöyryyttä ja kritiikin sietoa mielestäni tarvitsette myös hyvän itsetunnon lisänä jos haluatte menestyä jatkossakin.
Onko Happee muka lakaissut näitä Kotilaisen tempauksia maton alle?
Tässä esim. lainaus runkosarjan Classic-pelin punaisesta:”– Idioottimainen temppu Kotilaiselta, ja otamme sen seuraukset vastaan, Happeen päävalmentaja Seppo Pulkkinen kommentoi tapahtunutta ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.”
Nytkin Kune puuttuu vain ala-arvoiseen kirjoitteluun, mitä täällä Pääkallossakin on harrastettu. Mielestäni nimimerkillä tuollaisen sonnan ulostaminen on tuomittavampaa kuin tunnekuohuissa tuomarille raivoaminen.
Hyvä teksti. Siteeraan viisaampia ”Ei ne huonoille huutele”. Kannattaa pitää mielessä, kun tulee kuraa ovista ja ikkunoista.
Pakko sanoa että olet upea kirjottaja!
Voisiko kirjoittaja kommentoida tarkemmin:
”Ennen pronssipeliä tapahtunut episodi oli täysin oma lukunsa. Olen kysellyt ja selvitellyt asiaa, ja oma näkemykseni on yhä se, että liitto hoiti homman vihkoon. Jos asia selvitetään ja näytetään toteen, että homma onkin itse kusemamme, niin sitten nostan kättä pystyyn.”
Mikä meni vihkoon? Ja miten olisi pitänyt toimia?
Ei kiinnosta analysoida Happeeta, tapahtumia tai kotilaisen koulutusta. Sen sijaan jos joku idiootti väittää, että se mitä tapahtuu kentällä ei kerro siitä minkälainen ihminen on, niin voi jatkossa jakaa mielipiteitään vain kavereilleen. Tällä en viittaa kotilaiseen vaan kaikkiin. Yhteiskuntakelvollinen on monimutkainen käsite, mutta esim. Mika Savolainen on kiltisti siviilissä vain koska tietää, että tässä ympäristössä ei voi paukuttaa menemään. Ja on eri asia tuomita yksilö ja taustatekijä (pakolaisuus). Jos joku poliitikko valehtelee kansalle päin näköä, niin vain idiootti on tuomitsematta häntä, vain sen takia ettei ole koskaan häntä tavannut.
HEH HEH voi marssia lähimpään laitokseen.. on hoidon tarpeessa.
Jos nyt ton korjais ekana, lienee sama kuin…
Paljon asiaa Kuneliukselta. Loukeilla ei mitään voi, tai voi jos fysiikkaa oli treenattu väärin. Mutta mitähän tuosta pitää ajatella, että ongelmat taiteilijajoukkueen pelikurissa näyttävät olevan tiedossa, mutta silti peli ailahteli ja ratkaisevilla hetkillä hölmöiltiin. Kuka tuota joukkuetta ohjaa ja luotsaa vaikeiden hetkien yli? Jotenkin saa kuvan että ei kukaan. Vaan joukko kurittomia pelaajia touhuilee omiaan. Pelityyli siis voi olla vapaa, mutta jos samalla sallitaan vapauksien ottaminen joukkuepeliin sitoutumisen kustannuksella, niin ollaan hakoteillä. Minusta Classicissa tämä homma tehtiin oikein, pelityyliä ei kahlittu mutta samalla joukkue oli kurinalainen ja sitoutunut. Sanoisin että iso osa mestaruutta hyvien yksilöiden lisäksi.
Hyvä Kune! Suoraa tekstiä. Toisaalta ei se kausi ihan pieleen mennyt: Suomen Cupin voitto ja voitto pronssiottelussa. Aika monella joukkueella meni paljon huonommin. Tsemppiä!
Juupajuu, taidat itse olla viettänyt aikaa laitoksessa (lue vankilassa). V****taa kun ihmiset eivät ota vastuuta teoistaan. Aina selitellään, että rapatessa roiskuu. Suun soitto on mulle aivan se ja sama, siksi Savolainen. Vain SAIRAAT ihmiset hyysää ihmisiä, jotka tykkäävät satuttaa (=sadisteja). Ja vain idiootit antavat kaksinaamaisuuden anteeksi.
Sori niille, joita kiinnostaa puhua Happeen kaudesta.
Edelliselle: 90% ei ymmärrä mistä sinä puhut ja 10% ymmärtää että olet sekaisin tai et osaa ilmaista ajatuksiasi. Vaikutat kaverilta joka ei ymmärrä ollenkaan bloggaajan tarkoitusta; ei hän selittele vaan analysoi. Hyvä että pystyy tarkastelemaan kriittisesti joukkueen kautta, koska tavoitteet olivat korkeammalla. Ja mitä sinä täällä yleensäkään roikut vittuilemassa, jos Happee ei kiinnosta. Tämä viestiketju käsitteli Happeen kautta,
Jos ei edellinen ole sama tyyppi eri nimimerkillä niin olet lukutaidoton. Blogi käsitteli KAIKKEA mitä siinä sanottiin. Kommentoin osaa, joka minua kiinnosti ja kun joku trollaa niin minulla on tapana vastata. Ironista on, että mua syytetään hulluksi niiden toimesta, joiden mielestä ihmistä ei ilmeisesti pidä tuomita jos ei tunne. Mun täällä tarvitse mielenterveyttäni todistella (ihan kun täällä ei tosiaan muitakin hullluja pyörisi). Ja mä vi****len jos huvittaa, niin kuin tekin urpot teette. Eri asia on etten mä aloittanut. Ja kuka urpo sanoi ettei Happee kiinnosta mua. Sanoin vain ettei mua kiinnostanut kommentoida SITÄ. Kunelius teki aika perusteellista työtä sen suhteen.
MODERAATTORII!?! Posin kautta!?!
Ei ihme, ettei Kunelius voinut kommentoida aikaisempaan kysymykseeni.
HEH HEH:n kanssa samaa mieltä Kotilaisen, Savolaisen ja aivan kaikkien aivopieruja kentällä esittävien pelaajien suhteen: Kyllä se kertoo ihmisestä väkisinkin jotain, miten tuolla kentällä esiintyy. Sille, että siviilin puolella Kotilainen ei ota itku-potku-raivareita torilla tai Savolainen töki kylkiluihin snakarin jonossa, on syynsä. Siinä saattaisi peliuran päättymisen lisäksi alkaa äkkiä liha tummumaan. Kentällä saatu jäähy/pelikielto on kuitenkin fyysisesti huomattavasti kivuttomampi, kuin herääminen sairaalassa. Kentällä ääliömäisen käyttäytymisen takana on kuitenkin kypsymättömyyttä, sadismia tai mitä milloinkin, vaikka siviilissä tuollaisen käyttäytymisen sitten joutuukin tukahduttamaan aivan erilaisten paineiden vaikutuksesta. Kuneliuksen kirjoitus ”Älä tuomitse, kun et kaveria tunne” on se kohta mihin HEH HEH! -nimimerkki tarttui kiinni. Mielestäni ihan oikeutetusti.
Jönsselle / Jönssille: Vihkoon meni PR3:sta ilmoittaminen. Joukkueellamme oli sähköinen pöytäkirja, jossa todistetusti ei näkynyt merkintää, että pelaajamme olisi saanut ottelun loputtua PR3-rangaistuksen. Valmennusjohto oli siis siinä uskossa, että Kotilainen on pelikelpoinen pronssiottelussa. Tätä mahdollista pelikieltoa oli käsittääkseni yritetty selvittää ja soitella, ja kun vahvistusta pelikiellosta ei ollut tullut, merkittiin Kotilainen pöytäkirjaan. Tieto PR3:sta tuli valmennukselle vasta pronssiottelun lämmittelyssä. Kiukuttelusta ja mailanheittelystä PR3 on aiheellinen, mutta tiedonkulussa oli ongelma joko meidän seuramme puolesta tai liiton taholta.
Ja Niinpä: nimenomaan tuossa onkin joukkueellamme parannettavaa. Luova hulluus on joukkueemme vahvuus, yleensä valmentajat ja pelaajat asettavat sille raamit yhdessä. Tänä keväänä kurittomuutta näkyi liikaa, ja tästä syystä meillä onkin itsetutkiskelun paikka. Valmennuksen ja pelaajiston pitää yhdessä asettaa hieman tätä kevättä tiukemmat raamit ja niissä on pysyttävä.
Idiootiksi haukkumista tai hoitopaikkojen tarpeellisuutta en jaksa kommentoida. Aion kuitenkin jatkossakin jakaa mielipiteitäni myös lähipiirini ulkopuolelle, mikäli siltä tuntuu.
Jaska, höpö höpö. Leho kävi kysymässä asiaa heti pelin jälkeen ja se sille kerrottiin. PR3. Eikä pelin jälkeen voi muuta antaakaan. Get over it and move on.
Olen miettinyt viime aikoina sitä, millä tasolla esim. junnumaajoukkueen valintoja on täällä kommentoitu ja miten faktapohjalta nuo pelaajien dissaamiset tulee. Nuoria jätkiä. Sitä jopa toivoo ihan niiden puolesta, että olisivat aidosti lukutaidottomia, niin ei pystyis ees sitä osin puhdasta sontaa lukemaan