Sveitsiläisseurassa kehitetään tiimidynamiikkaa suomalaismallin mukaan – “Pelaajilta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista”

Jarkko Rantalan Zugissa luotetaan suomalaisiin palautemetodeihin. Kuva: Michael Peter

Jarkko Rantalan Zugissa luotetaan suomalaisiin palautemetodeihin. Kuva: Michael Peter

Sveitsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla NLB:ssä pelaava ja jälleen liigaportaalle tähyävä Zug United luottaa lappeenrantalaistaustaisiin suomalaisvoimiin, kun päävalmentajana on Jarkko Rantala ja urheilujohtajana Otto Moilanen. Zugissa myös seurataan joukkueen mentaalista hyvinvointia erityisen mobiilipalautetuotteen avulla.

Rantala on tuttu NST:n, Classicin ja nuorten maajoukkueen peräsimestä, ja Moilanen edusti pitkällä pelaajaurallaan kotimaassa NST:n lisäksi Joensuun Josbaa, Tapanilan Erää ja Loviisan Toria. Taustalla vaikuttaa myös kolmas suomalainen, moniyrittäjä ja liikkeenjohdon konsultti Antti Seppälä. Seppälän avulla sveitsiläisseura muun muassa kehittää joukkuehenkeään, seuraa joukkueen mentaalista hyvinvointia ja suhtautumista kasvaneeseen harjoittelumäärään sekä pelaajien tyytyväisyyttä seuran toimintaan yleisesti.

Kun Rantalan pesti Sveitsiin varmistui viime maaliskuussa, Seppälä otti heti yhteyttä Rantalaan ideanaan mitata joukkueessa haluttuja asioita säännöllisesti osakkuusyhtiönsä Feedbacklyn mobiilipalautetuotteen avulla. Herrat olivat edellisen kerran tehneet yhteistyötä vuosina 2006-2008, jolloin Rantala valmensi Lappeenrannassa, ja Seppälä toimi tuolloin joukkueen tiimidynamiikan konsulttina. Seppälä halusi testata, miten metodit toimisivat ulkomailla.

– Modernin ja helppokäyttöisen palauteteknologian kytkeminen kansainväliseen urheilujoukkueeseen houkutteli kovasti, ja ilokseni “Jakke” oli heti mukana suunnitelmassa. Olemme saaneet yhteistyöllämme pienennettyä mahdollista kulttuurien yhteentörmäystä – sveitsiläinen ja suomalainen pelaaja kun eroavat toisistaan – sekä mitanneet etupainotteisesti joukkuehengen kannalta oleellisia asioita, joihin reagointi tulipalon jo sytyttyä olisi huomattavasti hankalampaa, helmikuun puolivälissä Zugin joukkueeseen ja organisaatioon tutustumaan matkaava Seppälä selventää.

Ristiriitojen ja vaikeiden tilanteiden ennaltaehkäiseminen on Seppälän mukaan tärkeää, ja pelaajapuolella muutokset on otettu vastaan myönteisesti.

– Mahdollisuus puuttua epäkohtiin välittömästi on arvokas, käytti tuon mahdollisuuden sitten heti tai ei, mutta joka tapauksessa tieto kokonaisuuden tilasta myötävaikuttaa valmennuksen työrauhaan. Myös pelaajat ovat kokeneet asian niin, että heitä kuunnellaan ja mahdollisten ongelmien kasautumisen ehkäisemiseksi tehdään töitä, Seppälä avaa yhteistyön sisältöä.

Pelaajat mm. itsearvioivat harjoitteluaan, keskittymistään, panostaan joukkueelle ja sitä, miten ”hyviä tyyppejä” he ovat joukkueessa.

Joukkueen tilan mittaaminen ja seuraaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Rantala lähettää kyselylinkin noin kahdesti kuussa joukkueen WhatsApp-ryhmään, ja jokainen voi täyttää kännykästään saksankielisen kyselyn saman tien. Kokonaisuutta voi katsoa tuotteen dashboard-näkymästä (hallintatyökalu) ja annetun palautteen osalta voi pureutua aina päivä- tai viikkotasolle asti etsiäkseen mahdollisia yhtymäkohtia esimerkiksi kovempaan harjoittelujaksoon tai joukkueen menestykseen sarjassa.

Tarvittaessa kyselyä voi muuttaa, jos on syytä painottaa jotain tiettyä seikkaa. Vastauksissa säilytetään täydellinen anonymiteetti, joten palautetta voi antaa rohkeasti. Rantalalle on ollut aina tärkeää se, miten joukkue voi.

– Mulle säännöllinen joukkueen tilan seuranta on ollut erittäin tärkeä lisä valmentajana. Esimerkiksi valmennukselle ei ole aikaisemmin ollut helppo antaa säännöllistä palautetta anonyymina. Tällä todennäköisesti ehkäisemme kuppikuntaistumista tai käytäväpuheita. Mikään ei toki korvaa henkilökohtaista vuorovaikutusta ja pelaajat tietävät tämän, Suomen nuoret maailmanmestariksi vuonna 2011 luotsannut Rantala muistuttaa.

Yhteistyöpilotin kokeileminen Sveitsissä oli mielenkiintoinen asia juuri siinäkin mielessä, että Rantala on vielä melko tuore kasvo alppimaassa.

– Uutena valmentajana uudessa maassa palautteen keräämisen rooli on entistäkin tärkeämpi. Käyn säännöllisesti läpi tuloksia joukkueen toimihenkilöiden kanssa, ja myös he ovat olleet uudesta tavasta hyvin otettuja. Pelaajilta saamani palaute lanseeratusta kokonaisuudesta on ollut yksinomaan positiivista, Rantala toteaa.

290 Salibandyliigan ottelussa 267 tehopinnaa kerännyt urheilujohtaja ja valmennustiimin jäsen Moilanen on myös tyytyväinen nykytilanteeseen.

– Koen anonyymin palautteenannon suurimmaksi eduksi toimintamallissamme. Joukkueet ovat hierarkkisia kokonaisuuksia, joissa pelaajat eivät saa samaa määrää huomiota ja palautetta valmennukselta, eivätkä toisaalta myöskään samassa määrin pääse palautetta antamaan. Sovelluksen avulla tätä kynnystä voidaan madaltaa huomattavasti ja myös asiat, joista palautteen ja erityisesti kritiikin antaminen voi olla vaikeampaa, helpottuvat. Saamme tuotteen avulla raakaa, anonyymia faktaa pelaajien tuntemuksista, emmekä ole puhtaan mututuntuman varassa, Moilanen kiittelee.

Joukkuehenkeä tunnustellaan myös perinteisillä hymiöillä. Kyselyn lopussa on myös mahdollisuus vapaaseen kirjalliseen palautteeseen.

Pelaajaurallaan 10 miesten maaottelua kerännyt ja Sveitsin lisäksi valmentajakokemusta myös Suomessa kerryttänyt Moilanen uskoo, että systeemi kehittyy vielä tulevina vuosina.

– Tapa, jolla ”Jakke” päävalmentajana on työkalua käyttänyt, on mielestäni ollut erinomainen, mutta olemme tällä kaudella toisaalta päässeet vasta pintaraapaisemaan sovellusta ja uskon, että sen eri käyttötapoja voidaan vielä entisestään monipuolistaa ja käyttää aktiivisemmin. Tulen itse pomminvarmasti jatkossa eri valmennustehtävissäni käyttämään sovellusta ja pohtimaan eri tapoja sen hyödyntämiseksi, Moilanen uskoo.

Zugin kapteenin Sandro Poletin mielestä uudenlainen tapa kehittää joukkueen yhtenäisyyttä on ollut mielenkiintoinen.

– En ole aiemmin tehnyt tällaista, enkä tiedä muiden Sveitsissä näin toimineen. On erittäin tärkeää, että joukkueessa tiedetään, missä mennään, ja koska kaikki eivät rohkene sanomaan aina ajatuksiaan ääneen, on hyvä olla myös tällainen tapa, Poletti näkee.

Hänelle itselleen kapteenina ensisijainen tapa kommunikoida valmennuksen ja johdon kanssa on luonnollisesti kasvokkaisviestintä, mutta yleisesti pelaajat ovat mieltäneet uuden kokonaisuuden positiivisena. Sitä, onko palauteteknologialla ollut positiivinen vaikutus joukkuehenkeen, Poletti ei osaa arvioida.

– En ole kuullut keneltäkään mitään negatiivista tästä, mutta itse tietysti juttelen valmennuksen kanssa paljon noin muutenkin. On vaikeaa sanoa, onko joukkuehenki tämän ansiosta parempi, mutta ainakin tällä pyritään välttämään sitä, että joukkueessa olisi tyytymättömiä pelaajia, jotka eivät uskalla tuoda ajatuksiaan esiin. Se on mielestäni vaarallista ja haitallista joukkueelle, mutta meillä sellaista ei ole. Ihan varmasti siis loppuviimein tällä on positiivinen vaikutus joukkueeseen, Poletti uskoo.

One comment