Ensimmäisessä blogikirjoituksessani puhuin itseluottamuksesta ja toisessa tunteista, tunnetiloista joita liitämme tapahtumiin. Tunnetilojen vaikutuksesta toimintaan ja positiivisten tunnetilojen vahvistamisesta. Tunnetilojen vaikutuksesta kehonkieleen ja kehonkielen vaikutuksesta viestiin.

Tänään siirrymme tavoitteen asettamiseen ja saavuttamiseen. Urheilussa tavoitteellisuus on läsnä koko ajan, mutta varsinkin nyt uuden vuoden lupausten seurauksena, tavoitteellisuus on läsnä myös arjessa.

Kirjoitin sosiaalisen mediaan uudenvuoden toivotukseksi lauseen: ”Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?” Se on lainaus elokuvasta Uudenvuodenilta.

Mitä tekisit? Pysähdy miettimään. Pysähtyminen on alku matkalle lähteä tavoitetta kohti.

Mikä on siis sinun tavoitteesi?

Kaikki lähtee siitä, että pysähdyt miettimään millainen nyt olet, eli mikä on lähtötilanteesi ja mihin olet menossa. Tätä kutsutaan tavoitteen asettamiseksi.

Kuvittele millainen olet sitten kun olet saavuttanut tavoitteen. Futuristin tavoin ohjaan usein katsomaan tavoitetta saavutetusta näkökulmasta eli katsomaan saavutetusta mielikuvasta kohti nykyhetkeä. Jos tavoite siis on olla tietynlainen pelaaja kahden vuoden päästä esimerkiksi ”johtavana pelaajana”, niin millainen pelaaja olet silloin? Miten toimit kentällä ja kentän ulkopuolella?

Siitä lähdetään kulkemaan tavoitepolun alkua, mitä teet tavoitteen eteen tänään? Ensiksi tarvitaan keinot. Yksi tai kaksi asiaa johon keskityt. Pienillä askelilla alatkin kulkea suoraviivaisesti kohti tavoitetta. Sinun ei tarvitse olla valmis kerralla, joten nauti matkasta.

Esimerkki jota käytän usein, on myös se yksi urheilijoiden useimmiten sanottu tavoite: parantaa vetoa. Sitten kysyn ilmeisen jatkokysymyksen: ”Mitä teet asian eteen?”.
Usein vastaus on, vetelen aina kun on aikaa.

Jälleen kysyn seuraavan jatkokysymyksen: ”Kuinka usein aikaa löytyy?” Usein vastaus kuuluu: ”Välillä ennen treenejä ja sitten aina välillä kotona. Nyt on ollut kiirettä, mutta kesällä vetelin enemmän”.

Sitten autan selkeyttämään tavoitetta. ”Onko 15 minuuttia paljon vai vähän aikaa?” Useat vastaavat vähän. Käyttämällä arjessa johonkin 15 minuuttia jää silti aikaa olla sohvalla, nähdä kavereita ja niin edelleen.

Montako hyvää vetoa vedät 15 minuutissa? Vastaukset vaihtelevat viidestäkymmenestä reiluun sataan, riippuen vastaajasta. Otetaan tähän esimerkiksi siis vaikkapa 50 vetoa. Jos käytät neljä kertaa viikossa 15 minuuttia vetoihin, niin voit vielä jättää kolme päivää viikkoon jolloin et vetele omatoimisesti.

Montako vetoa silloin vedät viikossa? 200. Hyvä, eli kuukaudessa? 800.

Jos kausi kestää noin 10 kuukautta, niin montako kauden aikana? 8000 vetoa. Mitä luulet, näkyykö tällä 4X15min/vko harjoitusrytmillä tuloksia pitkällä tähtäimellä? Varmasti, näkyy jo muutaman kuukauden jälkeen.

Arjen pienet asiat ratkaisevat

Jack Canfield suosittelee, että ihminen ottaisi yhden uuden tavan mukaan arkeen kolmen kuukauden välein, jolloin ehtii sisäistää sen eli se tarkoittaa neljää uutta tapaa vuodessa. Kolmen vuoden jälkeen sinulla on jo kaksitoista uutta tapaa toimia, jotka olet tietoisesti valinnut.

Tavoitteen asettelun malli toimii riippumatta siitä oletko pelaaja, valmentaja tai haluatko vaan muuten vain muuttaa omia tapojasi.

Pysähdy siis ja mieti miksi haluat mennä mihin olet menossa. Millainen tunne sinulle tulee, kun mietit tilannetta kun olet saavuttanut tavoitettasi. Motivaatiotekijät, sinun syysi ja tunne auttavat sinua matkassa.

Kirjasta ”Become a Better You” löytyy ote jonka ystäväni laittoi minulle eräänä aamuna.

”The people we surround ourselves with either raise or lower our standars. They either help us to become the-best-version-of-ourselves or encourage us to become lesser versions of ourselves. We become like our friends. No man becomes great on his own. No woman becomes great on her own. The people around them help to make them great.”

Lyhyesti ja hyvin vapaasti käännettynä siten, miten itse näen asian ”tule paremmaksi sinuksi”. Ympäristösi ja ympärillä olevat ihmiset voivat auttaa sinua kasvamaan paremmaksi. Millaisella arjella ympäröit itsesi? Tarvitsemme muita kasvaaksemme ja he auttavat meitä tulemaan loistaviksi ja me autamme muita heidän matkallaan. Yhdessä olemme enemmän.

Tässä palaammekin hieman ensimmäiseen kirjoitukseen, toisten itseluottamuksen vahvistaminen ja siten tapaan toimia. Millaisen ympäristön sinä luot ympärillesi?

Kenet sinä haluat auttaa paremmaksi? Kenen seurassa tunnet itsesi kasvavan? Kuka voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi ja ketä sinä voit auttaa? Haluatko itsellesi työkaluja arkeen, mikä toimii karttana kohti tavoitettasi ja antaa portaita kiivetä ylöspäin pienin askelin?

Eli takaisin tavoitteeseen. Kartta kohti tavoitetta. Sanotaan, että kartta ei ole maasto. Se on totta. Laittaessasi navigointilaitteeseen määränpäähän se tarjoaa yleensä useamman reittivaihtoehdon, joista valita. Kun lähdet liikkeelle matkalla saattaa tulla tietyö tai muu este joka hidastaa tai muuttaa matkaa, ja johon joudut reagoimaan. Niihin asioihin et voi vaikuttaa, mutta tapaasi reagoida muutokseen voit. Samalla tavalla kuin tietyön ilmaantuessa todennäköisesti et sano ”hitsi, tämä ei onnistukkaan, lähden takaisin”, vaan odotat etenemistä tai etsit vaihtoehtoisen reitin. Uskot kuitenkin pääseväsi perille.

Samalla tavalla sinun täytyy uskoa ja kulkea omaa tavoitettasi kohti. Uskominen on valinta. Jos päätät ettet saavuta tavoitetta tai se on vaikea tai päätät, että kuljet sitä kohti ja teet töitä se eteen, molemmat päätelmät ovat yhtä oikeita. Pääasia, että itse tiedostat mitä päätät ja teet. Tietyö saattoi hidastaa matkaa, mutta tuskin esti sitä kokonaan. Jos käännyt ympäri ja palaat kotiin, päätökselläsi päätit jättää matkan väliin. Siitä on kyse. Pääasia siis, että tiedostat mitä päätät.

Tavoitteen asettelu on kuin kirveen teroitus. Sinun pitää muistaa välillä pysähtyä. Tehdä pieniä asioita hyvin tavoitteen ympärillä jotta voit saavuttaa tavoitteesi. Puunhakkaajan tarina luettavissa tästä.

Kuunnella myös miten puhut itsellesi matkalla. Joku saattaa sanoa, että on liian vanha. Riippumatta oletko 20-, 30-, 40-, 50- vai 60-vuotias tai jotain muuta, niin aika kulkee eteenpäin. Jos sinulla on joku tavoite, esimerkiksi oppia uusi taito, kuten kielten opiskelu tai liikunnallinen sellainen taito. Aloitat sen opiskelun tai et, kahden vuoden päästä olet kaksi vuotta vanhempi. Jos aloitat kielen opiskelun nyt, olet kahden vuoden päästä kaksi vuotta vanhempi ja oppinut uuden kielen. Tai sitten olet kaksi vuotta vanhempi ja mietit, että olisi kiva oppia uusi kieli. Valinta on sinun.

Mahtavia tietoisia hetkiä arjessa. ”Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?”

Katja Pasasen aiemmat kirjoitukset:
Blogi: Apina selässä vai selästä – henkinen vahvuus kentällä ja sen laidalla
Blogi: Tunteet pelissä
Katja Pasasen kotisivu