Erä ja Viikingit ilmoittivat fuusioitumisestaan vuoden 2016 maaliskuussa. Tuon jälkeen varsinainen fuusioituminen on tapahtunut asteittain.
Seura tiedotti menneellä viikolla, että fuusioituminen on loppusuoralla ja maailman suurimmaksi salibandyseuraksi EräViikingit muovautuu kesäkuun alussa, kun kaikki juniori- ja aikuistoiminta on yhdistetty. Urheilujohtaja Joonas Naava kommentoi Pääkallo.fi:lle useita EräViikinkejä koskevia aihealuita.
Seurafuusio on nyt loppusuoralla, kuinka iso seurasta lopulta tulee?
– Fuusion myötä meillä on yli 2000 jäsentä, pelaajia tuhatkunta salibandykouluissa ja tuhatkunta joukkueissa, päälle valmentajat sekä muut toimihenkilöt. Fuusion myötä monet pohtivat, että laskevatko pelaajamäärät, mutta todellisuudessa näiden suhteen on tullut kasvua. Pelaajista siis noin puolet on salibandykerhoissa tai -kouluissa ja loput varsinaisissa joukkueissa, Naava kertoi.
Tiedotteessanne mainittiin ”maailman paras salibandytoiminta”. Mitä tuo tarkoittaa käytännössä?
– Valmennusjärjestelmäämme, jossa on otettu huomioon eri tasot ja sisällöt, jotka ottavat huomioon eri pelaajiemme tasot ja tavoitteet. Sisällöissä (valmennuslinja) konkreettisesti haluamme olla parhaita: a) pelaamisen oppimisessa b) urheilijaksi kasvamisessa ja c) harrastuksen jatkumisessa.
– Noihin kaikkiin on sitten määritelty eri tavoitteet ja laatutekijät, joita pyrimme toteuttamaan. Tässä on kiteytettynä se missä ja miten haluamme olla parhaita. Missä se erityisesti näkyy, niin haluamme menestyä huippu-urheilussa, tehdä laadukkainta, ammattimaisinta junioritoimintaa ja tarjota mahdollisuuden pelata ihan kaikille, Naava valaisi.
Tiedotteessa kerrottiin myös, että seurassa tulee olemaan jatkossa aluejoukkueita, jotka mukailevat vanhojen seurojen, eli SSV:n ja Erän entisiä reviirejä.
– Idea on se, että kun meillä on kaksi vahvaa toiminta-aluetta (pohjoinen ja itä), ja paljon laadukkaita joukkueita, niin sekä idässä että pohjoisessa on mukautettu tuo meidän valmennusjärjestelmä Salibandyliiton maajoukkuetiehen. D-ikäiset tulevat ikäluokkana ensimmäistä kertaa mukaan toimintaan. Tuo on ikäluokka josta lähtien seurojen pitää osata osoittaa ne joukkueet, jotka kuuluvat maajoukkuetiejärjestelmän alaisuuteen. Tällöin meillä muodostetaan omat aluejoukkueet, jotka ovat itä ja pohjoinen. Näin mennään aina ihan B-junioreihin asti.
– Nyt meillä on esimerkiksi vuonna 2001 syntyneissä (C1) kaksi joukkuetta, jotka ovat molemmat tasoltaan Suomen TOP 4 -joukkueita. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että meillä on ikäryhmää kohden materiaalia kahteen hyvään aluejoukkueeseen, ja joissain tapauksissa jopa kolmeen. Periaatteessa pohjoinen ulottuvuus toimii vahvasti Mosalla ja itäinen aluejoukkue sitten taas Myllypuron ja Vuosaaren alueella.
– Alueellisuuteen liittyen jaoteltiin myös valmennuspäälliköitä siten, että toinen alakouluikäisten ja vähän vanhempien valmennuspäällikkö toimii pääosin idässä ja toinen taas pääosin pohjoisessa. Paikallistoimintaa on haluttu vahvistaa, joten SSV:n (itä) ja Erän (pohjoinen) alueet pysyvät jatkossakin jossain määrin elossa. Ei ole mahdottomuus, että laajennatteisiin myös jollekin toiselle alueelle jatkossa, Naava kommentoi.
Pääkallo.fi:n kommenttipalstalla virisi viime viikolla vilkasta keskustelua EräViikinki-valmentaja Markus Huhtimon M-Team-ottelun jälkeisistä kommenteista. Artikkelin kommenttikentässä EräViikinkejä syytettiin ties mistä ja ehkä räikein väite oli, että seuran juniorit kustantaisivat edustusjoukkueen toiminnan.
– Meillä on ammattimainen junioriorganisaatio, joka sisältää neljä valmennuspäällikköä, urheilujohtajan sekä fysiikasta ja maalivahtivalmmenuksesta vastaavat valmentajat. Junioritoiminnan rahoittaa junioritoimintaorganisaatio.
– Edustusjoukkueiden rahoitus tulee omista kanavista, eli käytännössä yhteistyökumppaneilta. Vielä ei olla salibandyssa sellaisella tasolla, että esimerkiksi pääsylipputuloilla voitaisiin rahoittaa toimintaa yhdessäkään liigaseurassa. Tietysti siinä suhteessa ollaan oltu yhteistyökumppaneiden näkökulmasta kiinnostavia, että voidaan ylläpitää joukkuetta, joka taistelee mestaruudesta tällä kaudella, Naava paalutti.
Vuosi fuusion jälkeen on tullut selväksi, että vaikka EräViikinkien miesten edustusjoukkue on esiintynyt suorastaan erinomaisesti kauden aikana, niin salibandypiireissä seura herättää tunteita laidasta laitaan. Anonyymien kommenttien perusteella erityisesti negatiiviseen suuntaan. Seuran tyyli ei ole kuitenkaan ollut lähtökohtaisestikaan se, että kaikkia tarvitsisi miellyttää.
Onko seuralla vielä sanottavaa näihin Huhtimon kommentteihin?
– Seura päätti, että itse seurana ei kommentoida tapausta, sillä kyseessä oli yksittäisen henkilön kommentit. Toki hän on seuran edustaja, joka kommentoi asioista julkisessa lehdistötilaisuudesessa, mutta hänen kommenttinsa eivät edusta seuran linjaa. Sen voin sanoa, että asia on käyty läpi seuran sisällä sekä Huhtimon kanssa. Kommentit olivat meidän nähdäksemme hänen omia linjauksiaan, eikä seuran, joten emme siksi ole ottaneet asiaa esille jälkikäteen
– Ehkä sekin on hyvä tuoda esille, että meillä on iso seura, jonka tavoitteena on että molemmat edustusjoukkueet, Divarijoukkue ja juniorijoukkueet pärjäävät hyvin tasoillaan, joten siksikin herätämme tunteita paljon puolesta ja vastaan. Se ei välttämättä ole huono asia ja on ollut tiedossamme kyllä. Viime aikojen uutisointien myötä on käynyt selväksi, että jos meiltä on jotain uutisoitu, niin nimettömiä kivenheittäjiä riittää. Se ei taasen vaikuta mitenkään meidän toimintaan, Naava päätti.
Kateelliset kitisee ja hyvä ettei seura lähde somen eipäs juupas leikkiin mukaan. Se on hyvä että Suomessakin satsataan laatuun, edes muutamalla paikkakunnalla. Kaikkea hyvää EräV:lle , vaikka joskus ärsyttääkin miten ”hyvin” siellä hommat tehdään ja kaikki parhaat junnut sinne haluaa.
Hitto että ihmiset jaksaa. Enhän minäkään tule haukkumaan Oilersia tai Speveä tai Classiccia pelleiksi tms kommentoimaan teidän toimintaa. Ja ihme syytöksiä te viljelette. No sekin on todistettu että ne syytökset eivät pitäneet ihan paikkaansa
Siin olis nyt mahdollisuus tutkivalle journalismille, että mihin junioreiden kausimaksut menee. Suomessa urheilun sponsorointi on firmoille pelkkää hyväntekeväisyyttä, niin saisi olla useita eri sponsoreita jotta toimisi pelkästään sillä, ku ei ne sponsorirahat niin suuret ole.
Ja eiköhän jokaisella liigaseuralla ole se että junioireiden kausimaksusta mene edustusjoukkueen tilille. Ja varmasti Veikkausliigassa sama homma.
Junnu toiminta hyvällä mallilla, Ervillä, Oilersillä ja yleensä liiga joukkueilla paitsi Spevellä. Joka ukko hommattava jostain muualta. Annetaan nyt Erville rauha tulla seuraks.
Eihän ervillä riitä yhteistyökumppaneita edes kaukalon laitoihin koko kentän ympäri niin miten niillä ostetaan maajoukkue
Ehkä Kurren levymyynti on noussut ja sillä pystyy nyt rahoittamaan taas hetken sählytoimintaa…
Missä lajissa sponsorointi on muuta kuin hyväntekeväisyyttä? Siis jollain muotoa. Isoissa lajeissa kähminnän laatu vaan on isompaa ja rumempaa, esim fifa. Kuuleman puheen esin ruotsissa sponssit ovat ylpeänä mukana ja kokevat sen hienompana asiana kuin suomessa hyväksyen ettei sponssi ole suoraa kassaan lisää virtaa. Niinku olen tahallisen provosoivasti sanonut, stadia vihataan landella aina, tehään mitä vaan ja tämä vaan otetaan voimavaraksi. Kateelliset huutaa, ollaan ensin kentällä parhaita. Ja mitä meidän täytyy landea kumarrella sählyssä, kun ei kumarrella muutenkaan eikä muissakaan lajeissa? Pitkässä juoksussa väitän, että kaikki tämä paska lisää vain ervin vetovoimaa ja asemaa stadissa. Vielä kunnon halli stadiin, koska ei vantaa ole stadilaisen paikka! Landet nyt ei tätä ymmärrä, eikä heidän tarvii ymmärtää, kiviä lentää jatkoskin joka jutusta, se on varmaa, herätetään tunteita enemmän kuin harmaa massa
En usko että vetovoima kasvaa näil kommenttipalstoilla. Stadilaiset kannattaisi matkustaa sinne vantaalle kannustamaan omaa lempparijengiä ja nostaa hallin fiiliksellä vetovoimaa koko seuralle. Pasilakaan ei tainut olla stadia ku eipä viikinkien peleissä tungosta ollut.
Nyt meni landelta pointti ohi. Sähly ei vaan urheiluna kiinnosta stadissa, muut lajit kyllä. Mutta mitä enempi landet ja haukkuu, niin ehkä alkaa kiinnostamaan. Puulaakitasolla täällä on kiinnostusta ja hallit myy vuorot loppuu vaikka unissaan, ei tarvii edes markkinoida. Ongelma ettei täällä sählyä tunnisteta urheiluna ja ketään ei kiinnosta matkustaa vantaalle. Pitkässä juoksussa landepaukkujen uho saattaa tätä muuttaa. Ja vaikka ei muuta, niin parhaat jengit täältä tulee siltikin.
Kurre 10 – Erä 0.
Harmi, että niin loistava salibandyperhe tapettiin.
Niin paljon rahaa sponsoreilta ei tule että Ervin miestenjoukkue olisi omavarainen.
Eikä sen rappion kattamiseen riitä Kurren levymyynti.
Mistäköhän rahat kaivetaan…vuosikymneniä seuratoiminnassa olleena arvaan osoitteen.
Suosittelen lukemaan EV:n tiedotteen kokonaan. Siellä sanotaan näin:
EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksasen mukaan on nykypäivää, että joukkueet tietävät mistä maksavat. Jäsenmaksulla katetaan seuran hallinnollisia kuluja, mutta muuten joukkueet maksavat ainoastaan omaa toimintaansa. – Meillä EräViikingeissä joukkueita tiedotetaan hyvin tarkasti siitä, mistä he maksavat. Mitään ”pimeitä” maksuja, joilla katetaan muuta kuin oman joukkueen ja junioripuolen valmennustoimintaa, ei ole. Jokaisella joukkueella on oma budjetti ja jokainen joukkue tietää omat menonsa. – Miesten ja naisten liigajoukkueilla on omat varainhankinta kanavansa, ennen kaikkea yhteistyökumppaneiden kautta ja omat budjettinsa. EräViikingeissä juniorijoukkueet eivät osallistu edustusjoukkueen kuluihin. Oksanen päättää.
Mitään tietämättömät voi toki täällä huudella, onneksi seurassa asiat on toisin…
Kaksi ensimmäistä kmmentoijaa haukkuu muut ihmiset oman seuran haukkumisesta ja pitävät itseään parempina ihmisinä sen jälkeen.
Oh the irony
Oma poika pelaa Erän junnuissa neljättä vuotta. Kuukausimaksu vähän toistasataa euroa. Ei kesäisin. Maksulla saa: Neljä kunnollista salivuoroa viikossa. Kahden sarjan osallistumismaksut. Hyvän valmennuksen (Päävalkku, valkku ja apuvalkku saavat korvauksen). Joukkueen budjetti on tarkka ja avoin. Kaikki tulot ja menot siinä näkyvät.En oikein tiedä, mitä ja mihin näillä pimeillä maksuilla viitataan!?
Täytyy todeta EräViikinkien olevan suhteellisen kallis seura (ainakin SSV:hen verrattuna ja mitä ystävien lapsia muissa joukkueissa pelaa niin useimmat hintaa ihmettelevät). 3:lla salivuorolla viikossa kustannukset ovat toista tonnia vuodessa + turnaukset päälle ja puhutaan pikkukundeista. Tutun poika on SM-karsinnoissa ja samassa hintaluokassa pyöritään vaikka pelaaminen & valmennus ovat jo hieman eri tasolla.
Omasta mielestäni rahavirta seuraan päin ei ole täysin selkeä. esim. vuosibudjettiin kuuluu valmennuksen tukimaksu, mutta kukaan ei oikein osaa kertoa mitä sillä saa, tuon 150€ kun kertoo joukkuepelaajien lukumäärällä niin kiva pikkusumma tuostakin muodostuu eli jotain kovin hienoa tukea varmaankin tulossa.
Nuo ”valmennuksen tukimaksut” saattavat olla esimerkiksi juniorivalmennuspäällikön palkkaamiseen kuuluvaa rahaa. Näin ainakin omassa seurassani. Jokainen joukkue maksaa tietyn korvauksen, mitä vastaan sitten junioripäällikkö konsultoi, kouluttaa ja seuraa valmentajien toimintaa.
Kuvittelisin tuollaisten asioiden olevan varsin helposti yksilöitävissä + melkoisesti saa sitä tukea tulla kun yhden pojan osuus oin 150€. Taitaa tuntimäärä/seura/vuosi jäädä aika vähiin joukkuemäärä huomioiden, mutta kaipa tuolla jokin joukkuetta tuleva tarkoitus on.
mut eiks toi ole helppo ratkaista, menee sinne missä maksut on pienemmät jos toi 150 on ongelma, toki se voi olla sitten puuhastelua mutta joskus se on silti sopivampi paikka
Et ilmeisesti ole ollut läsnä seuran järjestämissä tiedotustilaisuuksissa (2 kpl), jossa näitä asioita käytiin läpi?
Myös joukkueenjohtajille jo keväällä järjestetyssä infotilaisuudessa samat asiat käytiin läpi vielä yksityiskohtaisemmin, joten kyllä sitä infoa on seuran puolelta jaettu.
Salivuorohintoihin ei EräViikingit voi juurikaan vaikuttaa, kun ei omaa hallia omista.
Kaikki seuran joukkueet kuitenkin treenaavat pääsääntöisesti ns. prime-time –aikana, jolloin vuorojen tuntihinnat pyörivät sadan euron molemmin puolin.
Ja jos tarkkoja ollaan on tuo ”valmennuksen toimintamaksu” 144,00€/pelaaja, ei 150,00€ ja sillä hoidetaan useampikin menoerä, jotka on siis noissa tiedotustilaisuuksissa kaikille esitetty ja joista saat tarkemman luettelon esimerkiksi joukkueenjohtajaltasi.
Eräviikingit voisi olla kiinnostava seura, mutta kun se pelaa Vantaalla se siinä miinus, siis mietin pelaajan näkökulmasta. Siksi Erä Akatemiakin olisi hyvä vaihtoehto kun pelaa Mosalla, mutta toisaalta kun se taas kakkosjengi haluaako sitä leimaa saada pelaaja?
No tuskin liigatason pelaajaa hirveästi kiinnostaa, pelaako Vantaalla hienossa hallissa, vai jossain muussa.
Mielenkiinnosta, paljonko siis eräviikinkien junioripuolella (puhutaan vaikka valtakunnallisista sarjoista) maksaa kuukaudessa pelaaminen? Faktaa, ei mutua kiitos.
Mielenkiintoinen kommentti edellisellä. Minä ainakin huomasin viimekaudella EräViikingien harjoittelevan Mosalla, joten jos harjoittelu ja pelipaikka eri ja niissäkin välimatkaa se oma hankaluus ja jos kyse Helsinkiläisestä seurasta ja pelipaikka Vantaalla niin onko kotipelitkin vieraspelejä. Makuasioitahan nämä tietysti ovat.
n.300€/kk, päälle jäsenmaksut, varustemaksut ja muut mahd. pelimatkakustannukset. Eli halpaa kuin saippua.
Erän/EräViikinkien Oksanen toimistolla hoitanut upeasti laivaa eteenpäin tarkalla tyylillään ja Naava vienyt osaamisellaan urheilupuolen aivan uudelle tasolle. Siinä mielessä kivenheittäjät ovat oikeassa, että tämänkaltaista toimintaa tekevät salibandyjoukkueet eivät ole niitä taloudellisesti aivan kevyimpiä. Huomiona sekin on ihan pätevä, siitä sulka heille hattuun. Eteenpäin.
No odotellaan ensin niitä tuloksia milloin esim. mestaruus tullut ja miten tuleva kausi menee?
Mitataanko kaikki tuloksella? Eikö harrastus voi olla hauskaa muutenkin? Iso osa harrastajista lapsia, jotka aivan varmasti nauttivat, vaikka vähän kalliimpaa voi ollakin. Hyvä ErVi!
Aina ei kannata liian sinisilmäinen olla kuluissakaan. Urheilun taustalla jotkut voivat tehdä bisnestäkin jne. onko kyseessä sitten viihdebisnes tms? Tämän asian asiantuntija en ole, mutta erään kirjan luin jossa esim. oli taustaa niistä syistä miksi viime kotikisat jääkiekon MM-kisoissa niin kalliit olivat katsojille paikanpäällä.
Kertoisitko heti alkuun mistä ikäluokasta on kysymys?
Itseäni ainakin hämmästyttää kertomasi 300,00€/kk, jonka päälle tulee vielä kaikki muut mainitsemasi kulut.
Tuolla metodilla jos laskee, niin pelkkiä kuukausimaksuja tulisi vuodessa 300,00€ x 12kk = 3600,00€.
Siihen päälle jäsenmaksu (110,00€) ja varusteet (jos uusitaan kaikki, niin vamaan n. 350,00€, jos riittääkään), niin ollaan jo 4060,00€:ssa!
Tähän sitten vielä pelimatkakustannukset, jotka ovat täysin riippuvaisia joukkueen sarjatasosta ja vieraspelien paikkakunnista, mutta voivat esim. SM-tasolla hyvinkin olla n. 20 000€/kausi.
Jos lasketaan, että joukkueessa olisi vaikka se aika yleinen 24 pelaajaa, tekisi nuo pelimatkat n. 835,00€/pelaaja.
Näin ollen pääsisimme kokonaiskustannukseen 4895,00€/kausi.
Meinaatko tosissasi, että pelaaminen EräViikingeissä maksaa lähes 5000,00€/kausi?!
C pojissa viime kaudella kulut oli 4k. Monet unohtaa näistä laskelmista vielä vanhempien bensakulut, parkkimaksut, kahvikulut halleilla jne jne. Ei ole tyhmä joka pyytää vai miten se meni?
Jos nyt kahvikulut jättäisi laskematta, mutta useampi turnaus vuoden aikana, joskus ihan ulkomailla pelattava on vielä sellainen isompi kuluerä. Joukkueen kulujen lisäksi tulee vielä mahdolliset Maajoukkuetien ja Talenttileirien kustannukset ja joukkueen ulkopuoliset turnausreissut. Oman pojan kohdalla ei 5ke riitä kattamaan kauden kuluja C-ikäluokassa.
ja edelleen Suomen suurin on Oilers.
vähän täytyy päivitellä tuota 5 tonnia, vaikka samoihin se varmasti muillakin isoilla menee, mutta kun laji ei ole ammattilaji käytännössä niin pahaa tekee – panostus ei ainakaan palkkoina tule takaisin
ei tämä pienituloiselle perheelle ole mitenkään mahdollista enää, eiks säbän pitänyt olla halpa ja kiva harrastus
Kyllä salibandya voi vielä harrastaa edullisemminkin.
Ja varmasti EräViikingeiltä (kuten muiltakin seuroilta) löytyy joukkueita ja tasoja, joissa harrastus on huomattavasti edullisempaa.
Nuo yllä mainitut esimerkit kauden kuluista ovat kuitenkin joukkueista jotka pelaavat korkeimmalla mahdollisella tasolla ja pääkaupunkiseudulla, jossa kulut ovat monin paikoin korkeammat kuin esim. maakunnissa.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla salivuorot ovat yksi suurimpia menoeriä ja niihin ei monikaan seura voi paljoakaan vaikuttaa, kun ei hallia omista, poislukien ehkä SC Hawks (AC) ja Tiikerit Tiger Sport Arena)?
Mutta siinä olet oikeassa, että kyllä säbä ainakin vielä on enemmänkin ”rakkaudesta lajiin” meininkiä, verrattuna esim. futikseen tai lätkään.
Säbässä ei varmasti vielä pitkään aikaan kierrä raha siihen malliin, että esim. tämän päivän juniorit voisivat realistisesti haaveilla jonain päivänä elättävänsä itsensä pelkästään pelaamalla ja pystyvänsä vielä siinä ohessa pistämään jotain sukan varteenkin.
Huomasin ylen sivuilla jutun harrastusten kuluista ja 3000 euroa jääkiekko ja uinti vuodessa keskimäärin maksaa sen mukaan. Minäkin sain yhdestä lajista lisää tietoa miksi menestys siinä hiipui, eli jutussa oli mainittu. että uusilla välineillä saa viimeiset sekunnit pois. Alkuaikoina siinä lajissa paras, mutta kalusteet vanheni kun ainakin 6v. vuotta käytin samoja välineitä kun samaan aikaan hankitut vanhemman sisarukseni välineet tuli myöhemmin minulle myös. Ilmeisesti hävisin tuon takia myöhemmin osalle lajissani tärkeitä sekunteja.
Voikohan Eräviikingit olla kallein salibandyseura lajimaksuissa? Omalla kohdalla ainakin kokemusta tuosta ettei kaikki varusteet aina tarvitse olla viimeisen päälle ja silti voi pärjätä? Tuossakin lajissa esim. missä ei välineet lopussa hyviä enää olleet esim. koulun kisoissa voitin toiseksi tulleen, vaikka ainakin kolmena viimeisenä vuotena hänellä oli selvästikin modernimmat välineet.