Salibandyliiton tapahtumapäällikkö: ”Superfinaalin lippuja on myyty jo yli 4000”

. Kuva: Salibandyliiga

Janne Bruun on Salibandyliiton tapahtumapäällikkö. Kuva: Salibandyliiga

Janne Bruun johtaa Salibandyliiton tapahtumapäällikkönä kevään Superfinaalin rakentamista, ja kaksi kuukautta ennen H-hetkeä mies painaakin puhelin punaisena pitkää päivää. Tehtävässään viime toukokuun alussa aloittaneen Bruunin vastuualueeseen kuuluu kuitenkin myös paljon muuta.

Mutta heti aluksi se kaikkia kiinnostava kysymys: Miten lähestyvän Superfinaalin järjestelyt etenevät, ja miten liput ovat käyneet kaupaksi?

– Lipunmyynti on edennyt hyvin, Janne Bruun kertoo tyytyväisyys äänestä selvästi erottuen.

– Juuri viime tiistaina tarkistettiin viimeisin tilanne, ja seuraliput alakatsomojen kaarteisiin on myyty käytännössä loppuun. Lisäksi muita lipputyyppejä on ostettu lähes kaksituhatta, eli yhteensä lippuja on ulkona jo yli neljätuhatta. Lukema on varsin mukava, sillä viime vuonna 74 prosenttia Superfinaalin katsojista hankki lippunsa viimeisten kahdeksan viikon aikana ennen tapahtumaa ja 57 prosenttia viimeisten kahden viikon sisällä. Tyytyväisyyteen ei tietenkään pidä ikinä tuudittautua ja työ jatkuu täysillä, mutta voi sanoa, että olemme hyvässä vauhdissa, Bruun tiivistää.

Kaikkien aikojen ensimmäinen Superfinaali viime huhtikuussa Hartwall Areenalla imaisi miesten loppuotteluun Classic – Oilers 10 087 ja naisten mittelöön NST – Classic 6 632 katsojaa. Täksi vuodeksi tapahtumaa on kehitetty entisestään, ja isona painopisteenä on ollut lippuvaihtoehtojen monipuolistaminen.

– Seurat ovat olleet nyt mukana alusta asti ja seuraliput myynnissä jo syksyllä. Helmikuussa myytiin käytännössä viimeisiä, mutta tiukan paikan tullen voidaan halukkaille vielä järjestää jonkin verran paikkoja, Janne Bruun lupaa.

Viime kevään historiallisesta ensimmäisestä Superfinaalista kerättiin isosti palautetta, ja tälle vuodelle tuotteeseen on tehty kävijöiden kokemusten ja toiveiden pohjalta parannuksia.

– Ohjelmapuoleen on tehty viilauksia, ja esimerkiksi ravintolapalvelujen käyttöä on haluttu sujuvoittaa ja jonotusta vähentää. Ohjelman suunnittelussa on korostettu sitä, ettei kaikkien tarvitse pärähtää yhtä aikaa samoihin paikkoihin vaan jokaiselle jää entistä paremmin aikaa nauttia myös ravintolapalveluista ja käytävien ohjelmasta, tapahtumapäällikkö listaa.

– Tapahtuman showpuoli on kokonaisuudessaan sitten oma juttunsa, ja siitä ja esiintyjistä kerromme lisää maaliskuussa.

Salibandyn Superfinaali on massiivinen tapahtuma, ja sen valmisteluja ensi kertaa päätoimisena tapahtumapäällikkönä johtava Janne Bruun tietää parhaiten, millaisissa mittasuhteissa toimitaan.

– Minä vastaan päällikkönä kokonaisuudesta, ja liitosta tiiviisti mukana ovat tietysti kilpailupuoli, myynti ja markkinointi ja viestintä. Hanne Nyrönen vastaa showpuolen järjestelyistä ja viime viikkoina on käynnistynyt myös vapaaehtoishaku, jota pyörittää Johanna Vasankari, Bruun kertoo.

– Superfinaalin organisaatiokaaviossa on erilaisia tiimejä 45 kappaletta jaettuina turvallisuus mukaan luettuna seitsemän sektoriin. Mukana on toistakymmentä sektorinvetäjää ja hiukan alle sata vapaaehtoista.

Miesten Superfinaalia seurasi viime keväänä paikan päällä yli 10 000 katsojaa. Kuva: Salibandyliiga

Liiton ihmisten, salibandyn seuraväen ja tapahtuma-alan ammattilaisten yhdessä rakentama Superfinaali on iso tapahtuma paitsi lajin, koko urheilun mittapuulla.

– Tähän lyödään meidän lajimme suurimmat paukut, ja samalla syntyy koko urheilugenressä merkittävä urheiluviihdetapahtuma. Haluamme saada aikaan tapahtuman, jota jokainen sen paikan päällä kokeva tai ruudusta seuraava voi omasta lempilajistaan huolimatta aidosti ihastella, Janne Bruun kurottelee rimaa korkealle.

Tavoitteena on tuoda viime vuoden tapahtumasta mukaan onnistuneimmat osat mutta samalla välttää kerran koetun liian yksipuolinen toistaminen.

– Projekti alkoi heti viime vuoden tapahtumasta, jossa katsojakokemukset ja mielipiteet tutkittiin tarkkaan opiksi tämän vuoden suunnitteluun. Palaute on todella arvokasta, ja sen kerääminen jatkuu myös tänä vuonna. Itse olen samalla tässä tavallaan ensikertalainen, ja pyrin siihen, etten juutu liikaa viimekertaiseen konseptiin, Janne Bruun muistuttaa.

Päätoiminen tapahtumapäällikkö on Salibandyliitossa tuore tehtävä, vaikka liitto on järjestänyt suuria salibandytapahtumia jo vuoden 1993 naisten Euroopan Cupista alkaen.

– Tietyssä mielessä tapahtumien järjestäminen on aikaisemmin ollut selviytymistä. Vastuuhenkilöt ovat enimmäkseen urakoineet niitä varsinaisten töidensä ohella, jolloin suunnittelu- ja kehittämispuoli on jäänyt vähiin ja ihmisten varsinaiset työt pahimmillaan kärsineet.

Tapahtumapäällikön vastuualueeseen kuuluvat määritelmän mukaan maaottelutapahtumien järjestäminen Suomessa, Superfinaali ja Suomen Cupin huipennus, tapahtumaosaamisen kehittäminen ja ottelutapahtumien kehittäminen yhdessä liigaseurojen kanssa.

– Hommani on pitkälti koota kulloinkin ympärille sopiva tiimi, saada resursseista mahdollisimman paljon irti ja hyödyntää mukana olevien ihmisten vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita.

Takana ovat tällä kaudella jo esimerkiksi TEHO Sport Suomen Cupin huipennus, helmikuun Tshekki-maaottelu ja nyt työn alla Superfinaali. Keväässä häämöttää Turun EFT-turnaus, syyskuussa Suomen ja Ruotsin maaottelutapahtuma ja sen takana jo Seinäjoella miteltävä seurajoukkueiden Champions Cup.

– Onnistumisen avaimena on ollut yhteistyö seurojen ihmisten kanssa, kun esimerkiksi Classic oli järjestämässä Tampereella cupfinaaleja ja TPS Turussa Tshekki-maaotteluita. keväällä ovat FBC ja TPS avainasemassa EFT-turnauksen järjestelyissä ja sitten SPV Seinäjoella Champions Cupissa. Liigatapahtumiin paneutuminen on tämän turnaussuman keskellä vielä enimmäkseen edessä, mutta se puoli korostuu ensi kaudella ja olen halunnut matkoillani jo rakentaa yhteistyötä seuroihin päin, Janne Bruun korostaa.

– Puolin ja toisin voimme oppia toisiltamme paljon. Esimerkiksi Classicin ja TPS:n rakentamat systeemit kruununaan komeat yleisömäärät ovat olleet antoisaa tutkittavaa, ja on mielenkiintoista nähdä, miten hyvin seurat tuntevat paikalliset olosuhteet ja katsojat. Esimerkiksi Turussa liput otteluihin myydään ennakkoon ja ovelta erittäin vähän, kun taas Tampereella on juuri päinvastoin.

Teksti: Mika Hilska/Salibandyliitto

39 comments

  1. Yksi tapahtuma, kaksi peliä ja ei katsojia. Onhan vaikea tehtävä. ”mies painaakin puhelin punaisena pitkää päivää”. Höpö höpö. Ei tarvitse kuljetuksia joukkueille järjestellä ja esilleasettelijat hoitaa itse osastonsa. Ainooa mitä pitää tehdä on alustan ja maton asennuksen organisointi, järjestysmiesten tilaus, siivouksista sopimiset ja muut aikataulutukset. Suurin energia menee varmaan VIPin järjestämiseen. Pitäähän liiton ihmisten saada ”superhyperlegendaarisessamegatapahtumassa” syödäkseen. Kaksi peliä ja yksi ihminen järjestää täysipäiväisesti. Koko vuoden. Just.

  2. Viime vuonna istuttiin priimapaikoilla, mutta äänenvoimakkuudet olivat niin järjettömät, että jää kyllä tänä vuonna väliin.

  3. Tainnun ylemmältä jäänyt hevikeikat käymättä, jos tuolla oli kovalla. Vanhainkotiin vaan humppailemaan.

  4. Eli n. 30% kapasiteetista myyty. Vielä on paljon töitä tehtävä että areena on loppuunmyyty.
    Superfinaali on kuitenkin suurin sisäpalloilun kotimaisen liigan yksittäinen tapahtuma jääkiekko mukaan laskien kun jätetään Jokerit ulkopuolelle.
    Salibandyn kannattajien pitäisi olla ylpeitä tapahtumasta ja rakentaa yhdessä tunnelma josta muut voisivat vaan haaveilla.

  5. Jos haluat nauttia hiljaisuudesta kannattaa mennä koira näyttelyyn

  6. Miten niin ”jo”? Kyllä minä sanoisin ”vasta”.

  7. Hartwall Areenalla järjestettäviä tapahtumia boikotoi jokainen vastuullinen kansalainen. Tapahtuman voisi sijoittaa vaikkapa Turkuun.

  8. En halua nauttia hiljaisuudesta, mutta en myöskään pilata omaa ja lasteni kuuloa. Viime vuonna edes normikorvatulpat eivät riittäneet, vaan mukana olisi pitänyt olla peltorin korvasuojat…

    Käyppäs muuten joskus koiranäyttelyssä, josko se auttaisi keksimään ehkä vähän osuvamman vertauksen.

  9. Kaiholla muistelen kiihkeitä ja värikkäitä finaalisarjoja, kotipelejä ja mahtavia vieraspelimatkoja.
    Jokakeväinen kutkuttava finaalielämys joka ei ollut kuin hamppariateria vaan usean alacarte ruokalajin elämys!
    Luupitan Yleltä ja kelaan kaikki jorinat & turhan pois.

  10. Miksi tota Superfinaalia ei voisi pelata vuoroin Tampereella, Turussa, Seinäjoella yms. isoilla salibandypaikkakunnilla.

  11. Kyllä niistä vieraspelimatkoista voi nauttia kesken kaudenkin. Nimim. Joskus koittanut.

  12. SUPERILLE Kyseisillä paikkakunnilla ei ole tarpeeksi suurta hallia (paitsi Turussa).

  13. Miksi tällainen ”uutinen” julkaistaan täällä mutta ei liiton omilla sivuilla? Siltaselle todella iso peukalo vilkastuneesta oikeiden juttujen kirjoittamisesta ja julkaisemisesta! Riippumatonta toimijaa tarvitaan!

  14. Arto Kilponen; toki voi, mutta nyt puhutaan kauden huipennuksesta.
    Superfinaali ei ole huipennus vaan lässähtänyt pannari kauden päätteeksi.

  15. Samaa mieltä edellisen kanssa. Lässähtänyt ja muovinen. Sitte vielä Kurre esiintymään. Tapahtuma viedään alueelle, jolla vähiten katsojia.

  16. Olen kyllä sinällään samaa mieltä, että jos kysytään suurimpia elämyksiäni Oilers-vuodesta 2016, niin hyvä jos Superfinaali mahtuu top-5 joukkoon. Välierävoitot ainakin heittämällä edelle kaikki. Samoin puolivälieristä jopa se kotitappio.

  17. Eikö tapahtuma voisi olla vaikka ulkoilma tapahtuma, jolloin sen voisi järjestää vaikka Kyyjärvellä tai Muoniossa

  18. Arto Kilponen; itsr arvostan monet finaalisarjat niin huikeasti korkeammalle, että Superfinaalista ei voi edes puhua samassa yhteydessä.
    Mukaanlukien Oilersin ensimmäinen mestaruus.
    Superfinaali torso tuote.

  19. Tuosta jutusta hyvin näkee, että mihin liiton resurssit on viime vuosina ohjattu. Koska Superfinaali on taloudellisesti tappiollinen tapahtuma, niin jokainen Superfinaaliin käytetty työtunti ja euro on pois seurojen ja lajin kehittämistyöstä.

    Lopettakaa jo tuo typeryys ja palauttakaa finaalit sinne minne ne luontaisesti kuuluvat; pelaavien joukkueiden omien fanien eteen kotihalleihin!

    Ja jos joskus helsinkiläinen joukkue finaalisarjaan vielä yltää, niin se voi toki vuokrata omalla riskillä Hartwall-Areenan – ei siihen pidä käyttää jäsenseurojen yhteisiä liiton varoja.

  20. Huikee tapahtuma, yhtä huikee kuin muutkin urheilutapahtumat suomessa, eli heikkoa. Valitetaan kaikkialla puitteista, vaikka ite perse penkissä kuulosuojaimet päässä kytätään ettei vaan kukaan metelöi. Jos haluu tunnelmaa, kannattaa välttää mitä tahansa suomalaista urheilutapahtumaa, stadin derby(fudis) lukuunottamatta.

  21. Paras tapa osoittaa mieltä yhden finaalin järjestelmää vastaan on boikotoida finaalia ja jäädä kotiin katsomaan televisiosta. Se rahallinen tappio pelkästään mitä tilaisuus tuottaa on kokonaisuudessaan kymmeniä tuhansia euroja. Tilaisuus tuottaa tappiota ja finaalisarjan tuottavien osaotteluiden tuotto jää saamatta. Miten voi esim Classic hyväksyä sen, että toisen vuoden peräkkäin siltä jää valtava summa rahaa saamatta?

  22. Älkää nyt jääkö kotiin! Yritetään saada halli täyteen ja hyvä fiilis. Itse ainakin paikalla oli joukkueet mitkä tahansa. Muutenkin viime vuonna hieno tapahtuma. Näin saadaan kehitettyä lajia. Minusta olisi kiva tietää, mihin lipputulot yms. käytetään liitossa. Toivottavasti mm. junioritoimintaan, liigan tasoerojen pienentämiseen, halliolosuhteiden parantamiseen ja salibandyn lisänäkyvyyteen.

  23. Boikotoidaan joo ja ihmetellään ku ladoissa pelaillaan, näin se sähly lähtee nousuun. Jos ei ees yhtä peliä saada kiinnostamaan. Nää huikeet finaalisarjat niin paikallisia ettei mitään rajaa, kukaan muu kuin paikkakuntalaiset ei seuraa.

  24. Kyllä minä ainakin olen seurannut muutkin finaalit vaikkei joukkueeni ole siellä esiintynyt. Miten on parempi, että hallissa on 12 000 katsojaa, joilla ei ole selkeää suosikkia kuin esim 2000 innokasta kotijoukkueen kannattajaa/peli (hki 800)?

  25. Kysy #HEIMO# mieluummin mistä otetaan rahat tappion kattamiseen. Toivottavasti ei junioritoiminnasta, liigan tasoerojen pienentämisestä, halliolosuhteiden parantamisesta ja salibandyn lisänäkyvyydestä. Classic on suurin rahallinen häviäjä tässä teatterissa. Voitaisiin pelata Tampereen ladossa tai Energia-Areena ladossa.

  26. Dorka666;tedäänkö diili – mennään yhdessä Superfinaaliin kun kiekon Suomen mestaruus ratkaistaan yhdessä pelissä ”Superfinaalin” tapaan.
    Kopioidaan kiekosta & lukemattomista palloilusarjoista malli= pleijarit & finaalisarjat = kayden kliimaksi!

  27. Luulin tämän Superfinaali typeryyden huipentuman jäävän yhteen kertaan, kun Haaponiemi valittiin puheenjohtajaksi nimenomaan sen vastustajien äänillä. Ihmeen hiljaa pj on tästä ollut.

    Pääkallo voisi liiton päättäjiltä kysellä, onko liitto ja/tai liiga sidottu monivuotisilla ja kalliilla sopimuksilla Superfinaalin järjestämiseen? Olisiko siinä myös selitys viime aikojen henkilövaihdoksille?

  28. Joo mennään sitten kun sählyn suosio on sillä tasolla, että jotain muitakin kuin paria hassua kylän hullua kiinnostaa. Jengillä ns realiteetit lajin suosiosta hakusessa! Huikeat finaalisarjat kiinnostaa vain muutamia, superi ei sitten paljoo enempää, mutta ehkä joku senkin katsoo. Ja ihan tiedoksi, parhaissa sarjoissa ei edes pelata mitään play offeja, mikä on se oikeasti urheilullisin tapa.

  29. SSV fanille. Helsingin joukkueiden lisäksi salibandyliigassa joukkueita neljältä jääkiekkoliiga paikkakunnalta! + Espoossa iso halli.

  30. Olisiko parempi myydä 15€ lippuilla halli täyteen kuin 25€ lipuilla 4000-5000kpl Toivottavasti tämä ei lässähdä niin kuin Tehocup..

  31. Yhdistyksen eli liiton varoilla toimiville avoin kysymys:
    Mitkä ovat Superfinaalin kulut? Paljonko on Hartwall-Areenan vuokra? Paljonko maksetaan tapahtumajärjestäjille? Mitä ovat markkinoinnin kulut? Pitääkö televisioinnista maksaa? Kuka kerää tulot tapahtumanaikaisesta myynnistä?

    Jos pelattaisiin finaalijoukkueiden itsensä vuokraamissa halleissa, niin näitä kuluja ei liiton puolelta tarvisi maksaa.

    Jäsenseurat ovat tässä maksajina, joten ne ansaitsevat avoimuutta tiedottamiseen erityisesti talousasioissa.

  32. Kukut Julki esittää asialliset ja aiheellise kysymykset.
    Kirsikkana kakun päällä liiton sanahelina Superfinaalin huikeasta näkyvyydestä mediassa vs finaalisarja.
    Finaalijoukkueita varmaan lämmittää kun kassaan kilahtaa about ei mitään kun olisi ollut tyrkyllä isompi kakku.
    Tai sitten Suoerfinaalin nimi myydään jolkekin taholle hyvään hintaan ja tämä raha finaalijoukkueille kokonaisuudessaan & lyhentämättömänä.

  33. Viime vuonna Superfinaaliin voittaja sai 40 000 euroa. Kakkonen sai 25 000 euroa. Luulen sen olevan enemmän kuin Classicin finaalisarjan kotipeli stä yhteensä.

  34. Kyllä 40 000€ netto on riittävä potti jos verrataan esimerkiksi Happeen tulosta omassa finaalisarjassa Hippoksella. 25 000€ on myös enemmän kun Oilers olisi saanut nettona Metro Areenalta.

  35. Voiko pitää paikkaansa että voittaja saa 40k ja kakkonen 25k???
    Jos pitää paikkaansa niin ei luulisi joukkueilla olevan mitään valitettavaa. Ottelusarjoissa tähän ei pystytä ellei jäähallillisia myydä itse. Voiko olla että tapahtuman tuotot menevätkin joukkueille eikä liiton pohjattomaan kassaan?