Naisten Salibandyliigassa ensi kaudella 10 joukkuetta

Naisten liiga pelataan ensi kaudella 10 joukkueen voimin. Kuva: Salibandyliiga

Naisten liiga pelataan ensi kaudella 10 joukkueen voimin. Kuva: Salibandyliiga

Salibandyliiton hallitus on tiistain kokouksessaan päättänyt, että naisten Salibandyliiga pelataan kaudella 2017-18 sekä kaudella 2018-19 kymmenen joukkueen sarjana. Joukkuemäärä supistuu edelliskauteen nähden kahdella helsinkiläisen M-Teamin ja jyväskyläläisen Happeen vetäydyttyä sarjasta.

Pääsarjojen vapautuneiden sarjapaikkojen täyttöjärjestyksen mukaisten joukkueiden kiinnostusta naisten Salibandyliigaan kartoitettiin, mutta SB Vantaa, HuKu, Steelers ja Hatsina ilmoittivat kaikki, etteivät ole kiinnostuneita paikasta liigaan. Liiton hallitus päätti, ettei vapautuneita sarjapaikkoja täytetä.

Muutos naisten Salibandyliigan joukkuemäärässä tuo muutoksia myös liigan ja naisten 1. divisioonan sarjajärjestelmiin. Liigassa kahdeksan parasta jatkaa yhä pudotuspeleihin, joissa pelataan puolivälierät, välierät sekä superfinaali ja pronssiottelu.

Liigasta ei putoa suoraan 1. divisioonaan yksikään joukkue ja vastaavasti 1. divisioonasta ei nouse suoraan liigaan yksikään. Naisten liigassa 9. sijoittunut kohtaa liigakarsinnoissa 1. divisioonan kakkosen ja liigan kymmenes 1. divisioonan ykkösen. Kotietu paras viidestä -järjestelmällä pelattavissa liigakarsinnoissa on liigan 9. sijoittuneella sekä 1. divisioonan voittajalla.

Naisten Salibandyliigan pudotuspeleissä luovutaan kaudesta 2007-08 lähtien käytössä olleesta puolivälieräparien valintajärjestelmästä. Puolivälieräparit muodostuvat nyt sarjasijoitusten mukaan runkosarjan voittajan kohdatessa kahdeksannen, kakkosen seitsemännen jne.

Runkosarjan sarjajärjestelmästä tehtiin kysely naisten Salibandyliigan joukkueille. Vaihtoehtoina olivat kaksinkertainen sarja (18 ottelua), kolminkertainen sarja (27 ottelua) sekä malli jossa sarjan sisällä pelattaisiin kahdessa joko maantieteellisesti tai edelliskauden menestykseen perustuvissa viiden joukkueen lohkoissa neljä lisäpeliä, eli yhteensä 22 ottelua. Kaksinkertainen sarja sai vaihtoehdoista eniten kannatusta.

Runkosarjan sarjajärjestelmän vahvistuttua liigajoukkueilta kyseltiin vielä puolivälierien ja välierien ottelujärjestelmistä. Molemmissa sarjavaiheissa paras viidestä (kolme voittoa) järjestelmä sai enemmän kannatusta kuin paras seitsemästä (neljä voittoa) järjestelmä.

Salibandyliiton hallitus vahvisti näin runkosarjaan kaksinkertaisen sarjan 18 ottelua, sekä pudotuspeleihin puolivälieriin sekä välieriin paras viidestä -sarjat. Suomen mestaruus ratkeaa yksittäisessä ottelussa, Superfinaalissa.

Teksti: Salibandyliitto

25 comments

  1. Ei taia naisia syystä tai toisesta kiinnostaa pelata kovin paljon pelejä. Joka kohdassa haluttu minimipelimäärä

  2. Lisää. Puolet heitetään kolikolla, niin ei rasita likkoja liikaa. Täysi frassi, heikkoa todella heikkoa toimintaa seuroilta. HÄVETKÄÄ!!

  3. Mielestäni silti hyvä homma että tässä on pelaajilta ja seuroilta kysytty mielipidettä montako ottelua halutaan pelata, jos se on sitten minimimäärä niin sitten on.

  4. Yksinkertainen sarja ja eniten pisteitä saanut on mestari.1.divarijengeiltä voisi kysyä kiinnostaako pelata ens kaudella liigaa.jos ei kiinnosta niin liigakarsintapelitkin joutaa poistaa 🙂

  5. Itse naispelaajana ihmettelen, että porukka on halunnut vähemmän pelejä, kun itsestä tuo 22 peliäkin tuntuu liian pieneltä määrältä. Ehkä resurssikysymys, en tiedä

  6. Здравствуйте.
    Хочу представить вам проект по строительству домов из дерева
    и сруба – – эко-дом.com.ua
    Только у нас самые низкиев цены на дома со сруба. Мы изготавливаем все – дома, беседки и бани.
    Также, доступны проекты на заказ.
    Посетите наш проект эко-дом.com.ua

  7. Ei tarvitse ihmetellä kun ruotsi vaan kasvattaa eroa suomeen. Nyt olisi ollut hyvä mahdollisuus saada suomeen sarjajärjestelmä jossa runkosarjassa olisi pelattu 27 peliä. Tietenkin joku o2 äänestää mahdollisimman pienen pelimäärän puolesta. Onhan se paljon mukavampi hävitä 18 peliä kuin 27 peliä. Nyt voidaan pitää kivaa halipiiriä ja kukaan ei pahoita mieltä kun joka viikonloppu ei tarvitse lähteä häviämään.

    Toivottavasti liigalla riittää jatkossa rohkeutta ja sarjajärjestelmää ajetaan siihen suuntaan että sarjassa 8 joukkuetta. Siihen 4x sarja jolloin saadaan hyvä määrä koviä pelejä kauteen.

  8. Hei huutelijat! Käykääpäs vetämässä yksi kausi naisten liigaa ja tulkaa sitten keskustelemaan pelimäärästä.

    95% pelaajista tekee tätä täysin amatööripohjalta ja valtaosa vielä maksaa aika ison summan pelaamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että noin viiden salibandytapahtuman/ viikko lisäksi pitäisi käydä töissä ja useimmat myös koulussa.

    Toki sitten, kun seuroilla on resursseja tukea pelaajien arkea muutenkin, kuin uusilla verryttelyasuilla, niin voidaan keskustella pelimäärien lisäämisestä.

  9. Mitkä seurat oikeasti on tuota 18 ottelun sarjaa kannattaneet? Vai onko taas sanottu, että on kysytty ja fakta on se, että 1-3 seuran mielipide on ratkaissut kaiken.. Ettei vain taas olisi päässyt näin lipsahtamaan.

    Saisikohan Pääkallo jostain ronkittua tietoa ja hieman taustaa mitä kulisseissa tapahtuu.. Kohta jo lokitkin nauraa tuolle touhulle elleivät sitä jo tee.

    Ilmeisesti naisten liigajoukkueiden on jatkossa pelattava liigan lisäksi miesten aladivareita, että saavat pelejä?

  10. Toivoisi seuroilta rohkeutta lähteä ”häviämään” liigaan! Se on ainoa keino kehittyä eteen päin. Tyttösalibandy on kovassa nosteessa, mikä tuottaa muutaman vuoden sisällä nuoria hyviä pelaajia joukkueille!

  11. Onko ne ihmiset ruotsissa jotenkin erilaisia? Siellä pelataan kaudessa 26 peliä ja etäisyydet on paljon pidemmät kuin täällä. Pelit ovat kovatempoisempia ja pelit viedään läpi pienemmällä rosterilla.
    Suomessa pelaajat menee ”lakkoon” jos koutsi vaatii liikaa . Tämä nähtiin taas viimekaudella.

  12. Jos osaat laskea, niin pelimääriä vähennettiin entisestään. Ja jos ei kiinnosta panostaa, niin sitten niinku ylempänä sanottiin, joukkueita vielä vähemmän. Leikkikerhoilijay voi mennä alemmaksi. Jos naistenliiga haluaa olla muuta kuin yleinen vitsi, homman on muututtava. Ylin taso ei saa olla nykyinen vitsi. Seurat saa rahanss varmasti paremmin jos yksi jengi ei voita joka peliä, kun on ainut joka panostaa, muiden ollessa susip**koja.

  13. Liiton huijausta koko homma! Joukkueilla nyt vähemmän pelejä eli vähemmän katsojatuloja!!! Kenelle tätä homma tehdään? Joku EräViikingit jonka pelit ei kiinnosta ketään on yksin äänestänyt 18 peliä ja liitto kumartaa!! Lisää pelejä = lisää tuloja joukkueille niin saadaan joskus pelaajistakin ammattilaisia!

  14. Äärimmäisen fiksuja päätöksiä Salibandyliiton hallitukselta ottaen huomioon nykytilanteen. Olen positiivisesti yllättynyt.

    Sarjajärjestelmän (ei suoria putoajia tai nousijoita) muutoksella liigaan saadaan ainakin hetkeksi jatkuvuutta. On huomattavasti helpompaa rakentaa ja kehittää joukkueen / seuran toimintaa, kun ei tarvitse jännittää / pelätä putoamista. Toki sekin on edelleen mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä, sillä Divarista tuskin löytyy yhtäkään jengiä, jolla olisi valmiuksia/halua pelata Liigassa vuodenkaan päästä. Samalla tämä helpottaa myös pelaajia, kun on käytännössä koko ajan tiedossa, missä paikkakunnilla liigaa pelataan seuraavallakin kaudella.

    Pelien määrä; valittu määrä lienee puhtaasti talouden sanelema. Itselläni ei ole faktatietoa naisten Liigajoukkueiden budjeteista, mutta jos 1.divisioonan pelaaminen maksaa n. 20-30t euroa sijainnista riippuen, niin Liigassa tuskin on ainakaan halvempaa. Harvassa lienee ne seurat / joukkueet, jotka pystyvät tällaisia kausia pelaajilleen maksutta ”tarjoamaan”, joten kulujen kattamisesta huolehtii viime kädessä pelaajat itse. Ei ole siis mitenkään yllättävää / ihmeellistä, että pelien määrä on pidetty maltillisena, koska sillä on suora vaikutus myös pelaajien maksamiin kuluihin.

    Ruotsiin on Suomen tilannetta mielestäni aivan turha verrata, koska siellä yhteiskunta toimii mm. urheilusponsoroinnin osalta täysin eri tavalla kuin Suomessa. Vuonna 2014 Ruotsissa yritykset sponsoroivat urheilua 530M eurolla, kun taas Suomessa vastaava luku oli 128M euroa. Siitä voi jokainen itse pohtia, miten tuollainen ero näkyy käytännön tasolla.

  15. Tämä muutos on todella järkevä kaikin tavoin. Vuosiahan naisten liiga oli aivan täyttä soopaa kun joukkuemäärä oli yksinkertaisesti liian suuri. Suomesta ei löydy 12 joukkuetta jotka mitenkään täyttää ”liigajoukkue” -kriteerit. Tulee 10 joukkueen määrässäkin olemaan haasteita. Nyt otettiin askel oikeaan suuntaan. Kuten nyt keväällä nähtiin, ei valtaosaa naissählääjistä kiinnosta liigatoiminta. Heille riittää, että pääsee pelaileen leppoisasti pari kertaa viikossa ja joskus on muutama peli. Tulevaisuudessa tullaan siirtymään 8 joukkueen sarjaan, ja naissalibandysta tulee entistä pienempi lajin osa.

  16. naisten 4.divarissakin pelattu 18 peliä viime kaudella plus mahdolliset nousukarsinnat. Nelosdivarin pelaajana itselleni kelpaisi isompikin pelimäärä, vaikka toki meillä pelipaikalle taisikin pisin matka olla vain 80km. Ymmärrän seurojen rahatilanteet mutta ompahan melkoinen pubiliiga.

  17. Muutos joukkuemääriin on menossa oikeaan suuntaan. Tätä muutosta on jo hetki toivottu. Joten vähitellen sillä saralla naisten salibandyliiga on saamassa edes pientä uskottavuutta.

    Pelimäärä (18 ottelua!) naisten liigassa kuitenkin sama kuin esimerkiksi naisten 4. divarissa ja ja onhan tuo nyt oikeasti vähän. Ainakin niille aikuispelaajille, jotka eivät ole mukana esim. maajoukkuetoiminassa. Mutta eikös tuo 4 divari ole sitä harrastamista varten? Junnuille taas lisäpelejä pystyy raapimaan A-tyttöjen sarjasta, joka olikin viime kauden runkosarjan osalta myös kovin surullista katsottavaa.

    Jossain kommentissa oli myös maininta, että tyttösalibandy on kovassa nosteessa. Toki tälle mielikuvalle olisi mukava saada jostain faktaa. Esmierkiksi Salibandyliitolta. Olisi hieno, jos Pääkallo vaikka kaivaisi esiin tilastoja kasvusta viimeiseltä viideltä vuodelta. Ollaanko me tytöissä lajina oikeasti kovassa nosteessa? Onko kasvu jotenkin poikkeavaa aiempiin vuosiin verrattuna? Mitä kasvu on muihin lajeihin verrattuna jne..

    Toivottavasti kasvua on runsaasti. Ja valtakunnassa on kaikki hyvin. En haluaisi vetää liikaa negaa, mutta mielestäni toimintaa on hyvä tarkastella myös kriittisesti. Aina voi tehdä asioita paremmin. Voin olla kaiken suhteen myös totaalisen väärässä. Ja toivottavasti olenkin.

    Ja eihän sitä tiedä…ehkä tämä 18 pelin runkosarja onkin suuntaus johon mm. jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, koripallo ja muut lajit lähtevät mukaan. Voimme tuolloin olla taas ylpeitä kilpaurheilun edelläkävijöitä ja uudistusten kehittäjiä. Ehkä tulevaisuus onkin sitä, että pelataan vähemmän ja säästetään rahaa. Mutta harjoitellaan enemmän?

  18. se on joka puhuu, veikkaisin. Naisissa valtaosa maksaa pelaamisestaan, niin yhdeksän pelin lisämäärä tuo helposti reilun 8000€ laskun. Kotipeli n. 500€/kpl, (tuomarit ja salivuokra) ja vieraspeli n. 1500€/kpl+ruokailut, jos matkaa on reilu 150km ja mennään bussilla). Sähly on muutenkin nykyään todella kallis, tuntivuokra salille on pääkaupunkiseudulla n. 100€/h, siihen lisäksi liiton leirit 600-700€/kausi+matkustus (ei toki koske A-aikuiset), niin kaikki voivat itse laskea paljonko ”helppo aloittaa ja halpa harrastaa” -laji nykyään maksaa.

    Varmasti kaikki haluaisivat pelata enemmän, mutta raha. Voidaan myös mennä seuran rahoilla muutama kausi ja sen jälkeen pillit pussiin.

    Ps. Bussien hinnat oli hallihuhuja, jos jollain parempaa tietoa, niin saa korjata.

  19. Siis eikö naisten liigassa pelaamisesta saa rahaa? Varsinaista amatööriliikuntaa!!

  20. Veikkaan vahvasti, että tämä päätös tuo tulevaisuudessa ongelmia. On totta, että naisten liigan taso on vaihdellut todella paljon, mutta kyllä tällä joukkuemäärällä ja ottelumäärällä pelaajien kehittyminen jää jälkeen Ruotsista.
    Olisi liitto nyt maltilla odottanut vaikka kauden tai kaksi ja laittanut vähän panoksia naisten divarin kehittämiseen. Kaikesta näkee, että tuohon sarjaan ei luottoa päättäjiltä löydy.
    Naisten divari on erittäin kallis sarja pelata verrattuna liigaan. Divarissa ottelumatkat on huomattavasti pidemmät, hallikulut isommat (pelimäärä isompi) ja tuomarikulut lähes identtiset liigan kanssa. Ja silti divaria saa pelata melkein missä ladossa vaan…
    Muutoksen tuulet veikkasi, että divarissa mentäisiin 20-30t€ budjeteilla, mutta sen verran tiedän, että varmasti yli puolet joukkueista veti yli 30t€ budjetilla. Ja faktana tiedän yhden liigajoukkueen vetäneen 34t€ budjetilla liigakauden läpi. Eli ero ei ole iso!
    Panostakaa naisten divariin niin saadaan jatkossa niitä liigakelpoisia joukkueita helpommin! Pitäisihän kyseessä olla liigaan valmistava sarja.

  21. Tämä liiton päätös on melko mielenkiintoinen. Sarjan tiivistäminen 10 joukkueeseen ehdottoman hyvä asia, samoin se ettei liigasta putoa suoraan vaan paikasta saa taistella (myös jatkuvuus syy, mikä mainittiin eräässä edellisessä kommentissa). Mutta tämä pelimäärä. On vaikea uskoa, että kovin moni liigajengi on tosissaan äänestänyt 18 pelin puolesta. Huhujen mukaan osa valmentajista on ollut toisiinsa yhteyksissä ja yhdessä miettineet asiaa, päätyen siihen että pelejä pitää olla mahdollisimman paljon tarjolla. Joten onko tämä 18 peliä nyt liiton oma ratkaisu? Millä sitä perustellaan? Varsinkin kun kevään pelit ovat edelleen paras viidestä eikä paras seitsemästä menetelmällä. Hieman haiskahtaa nyt tämä homma.

    Sitten tuo tasoero keskustelu. Ensinnäkin 1 divariin pitäisi panostaa enemmän kuin siihen tällä hetkellä panostetaan. Se on liigaan valmistava sarja, mutta tällä hetkellä sen taso on todella heikkoa. Divarista tasokkaampi, sitä kautta saadaan mahdollisesti liigaankin tasokkaampia nousujengejä. Liigassa kuitenkin puhaltaa seuraavien vuosien aikana uudet tuuleet. Classic voi olla nyt ylivoimainen, mutta entäs sitten kun sieltä lopettaa vanhempi ikäkaarti? Nyt pitää huomioida, että Classicin keski-ikä on suhteellisen korkea. Kokeneiden lopettaessa nuoremmat hakevat kovia pelejä joko ulkomailta tai siirtyvät muihin jengeihin. Tällä hetkellä suurin osa muista jengeistä painii sukupolvivaihdoksen kanssa, jolloin nuoria taitureita ajetaan sisään. Se saattaa joskus näyttäytyä tason heittelynä, mutta sekin heittely tasaantuu pian.

    Suomessa on hyvä pohja lähteä rakentamaan kovan tasoista naissalibandya. Tyttöpelaajia tulee seuroihin koko ajan lisää, seuroissa on alettu tosissaan panostamaan tyttöihin ja muutenkin tulevaisuus näyttää sillä saralla valoisalta. Miksi silti tuntuu, että liitto ei ota näitä asioita tosissaan vaan heittää kapuloita rattaisiin? Panostamien 1 div ja liigaan enemmän pelejä, niin parin-kolmen vuoden päästä meillä olisi suomessa mahdollisesti erittäinkin laadukasta naissalibandya!