Kirkkonummi Rangersin A-poikien ja miesten edustusjoukkueen maalivahti Jens Beijar pakkaa laukkunsa ja matkustaa elokuussa salibandyammattilaiseksi Saksaan. Rangersia koko peliuransa edustaneen veskarin uusi osoite on Chemnitzin kaupunki ja Saksan 1. Bundesliigassa pelaava salibandyseura Floor Fighters.
-Kävin helmikuussa tutustumassa seuraan ja kaupunkiin. Matkasta jäi hyvät fiilikset. Minut otettiin seurassa hyvin vastaan. Chemnitz on isompi paikkakunta kuin Kirkkonummi. Kaupunki on mukavan oloinen. Se on isompi, mutta kuitenkin pieni, kuvailee Jens.
Hyppy Kirkkonummen Pommarista Saksan Floor Fightersiin on joka tapauksessa nuorelle miehelle iso. Yhden tutustumiskäynnin ja sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Jens sanoo lähtevänsä Saksaan hyvällä ja avoimella mielellä.
-En oikein tiedä, mikä minua ensi kaudella odottaa. Toivon saavani paljon peliaikaa.
Jens Beijarin sopeutumista uusin pelikuvioihin helpottaa varmasti se, että samalla lennolla Saksaan matkustaa kaksi muutakin suomalaispelaajaa Jussi Keskinen ja Lauri Lehtola Seinäjoen Peliveljistä.
Kentällä ja maalissa
Jens Beijar kuuluu Rangersin menestyneeseen 1996-syntyneiden ikäluokkaan. Hän tarttui salibandymailaan 7-vuotiaana, 14 vuotta sitten. Pari ensimmäistä vuotta meni kenttäpelaajana. Sen jälkeen hän pelasi niin kentällä kuin maalissakin, kunnes siirtyi kokonaan maalivahdiksi.
Beijar sanoo nauttivansa pelaamisesta silloin, kun onnistuu ja ylittää itsensä. Menneellä kaudella Jens Beijar pelasi A-poikien SM-sarjaa sekä miesten II-divaria. Varusmiespalvelus tosin sotki niin harjoittelua kuin pelaamistakin.
Kesän hän on harjoitellut Rangersin mukana sekä omatoimisesti.
Saksan kovimpaan liigaan
– Ajatus siirtymisestä ulkomaille pelaamaan alkoi itää noin vuosi sitten. Mennyt kausi oli viimeinen tutussa A-poikien joukkueessa. Halusin kokeilla jotain uutta, kertoo Jens.
Hän otti itse suoraan yhteyttä eri joukkueisiin.
– Tein salibandy-CV:n, josta ilmenee, missä olen pelannut, mitä olen saavuttanut ja maalivahtitilastoni. Kirjoitin sen englanniksi ja lähetin muutamaan seuraan.
Saksan ohella verkot olivat vesillä myös Ruotsiin ja Sveitsiin. Floor Fighters kiinnostui Jensistä ja Jens Floor Fightersista, jonka jälkeen syntyi sopimus tulevan kauden yhteistyöstä.
– Joukkue pelaa 1. Bundesliigaa, joka on Saksan kovin liiga. Se vastaa Suomen II-divarin tasoa. Parhaat joukkueet ovat Suomen I-divarin tasoa, arvioi Jens Beijar.
Jensin torjuntoja tarvitaan
Jens on katsonut tulevan seuransa pelejä netistä.
– Joukkue pelaa hyvää ja vauhdikasta salibandya. Viime kaudella tuli muutamia harmittavia yhden maalin tappioita.
Kirkkonummelaisen sopimus takaa hänelle ykkösveskarin paikan joukkueessa. Jensin torjuntoja Floor Fighters kaipaakin, sillä joukkue sijoittui menneellä kaudella kymmenen joukkueen sarjassa toiseksi viimeiseksi. Sarjassa tuli kaksi voittoa ja 16 tappiota. Maalisuhde oli miinuksella 84 maalia.
Sarja käynnistyy Saksassa 23. syyskuuta, joten Jensillä on runsas kuukausi päästä sinuiksi uuden joukkueensa kanssa.
-Joukkue harjoittelee kolme kertaa viikossa. Erona Suomeen on se, että harjoitusrupeamat ovat pidempiä. Näin harjoituksista saa enemmän irti ja treeneissä ehtii käydä tarkemmin asioita läpi, vertailee Jens.
Ennakkoon näkemänsä perusteella hän arvioi, että peli on Suomessa kurinalaisempaa kuin Saksassa.
– Suomalaisilla on enemmän yksilötaitoa. Saksassa pelaajat ovat enemmän juoksijoita ja fyysinen peli korostuu.
Parketin viivahelvetti
Chemnitz on noin 250 000 asukkaan teollisuus- ja yliopistokaupunki Saksin vapaavaltiossa. Kaupunki tunnettiin aiemmin nimellä Karl-Marx-Stadt.
Salibandyseura Floor Fighters on perustettu vuonna 1998. Seura tekee vahvaa juniorityötä. Siitä on esimerkkinä mm. U17-joukkueen Saksan mestaruus vuodelta 2016.
Chemnitzissä Jens Beijar asuu yhdessä kahden muun suomalaispelaajan kanssa. Salibandy ei ole Saksassakaan täysin ammattimaista. Jenskin tulee työskentelemään kahtena päivänä viikossa. Missä? Se selviää tarkemmin sitten, kun hän asettuu uuteen kotikaupunkiinsa.
Iso ero entiseen kotikaukaloon Pommariin verrattuna on se, että Floor Fightersin kotihallissa pelataan parkettialustalla.
– Pahinta parketissa on se viivahelvetti eli lattiassa on monen eri lajin pelirajat. Parketti on myös liukas ja maalivahti liukuu helposti liikaa. Kun parkettiin tottuu, kyllä se varmasti toimii.
Joukkueen pelejä käy katsomassa 250 – 300 kannattajaa eli sama määrä kun Pommarissa parhaimmillaan.
– Fanikulttuuri on erilainen ja jo ensimmäisellä käynnillä sain kirjoittaa nimmareita, hymyilee Beijar.
Kaikki itsestä kiinni
Pelaajaunelmaansa elävä Jens Beijar kannustaa muitakin rangerslaisia hakemaan rohkeasti kokemuksia ulkomailta.
– Pitää uskaltaa. Kaikki on itsestä kiinni. Ensin pitää tietysti treenata hyvin, jotta on näyttöjä. Sen jälkeen kaikki voi loksahtaa paikalleen. Toki on iso kynnys lähteä tutuista ympyröistä, mutta pitää uskaltaa. Vain siten voi toteuttaa unelmansa.
Kun yksi unelma on nyt toteutumassa, missä on Jensin seuraava tähtäin?
– Tämän kauden jälkeen tavoite on päästä pelaamaan Sveitsiin. Minun täytyy tietysti onnistua Saksassa ja vähän täytyy olla tuuriakin, jotta pääsen Sveitsiin.
Suomen salibandykaukalotkaan eivät ole poissuljettu vaihtoehto nuorukaisen tulevaisuuden kuvioissa. –Suomessa kiinnostaa ykkösdivari. Kun Rangers nousee divariin, niin olisihan se hienoa pelata taas kylän omassa jengissä.
– Olen pelannut koko ikäni Rangersissa ja pääosin samojen, tuttujen kavereiden kanssa. Rangers on kasvattanut minusta urheilijan, kiittelee Jens Beijar.
Teksti: Mikko Karlsson
Jene on suuri ku kiinanmuuri!
Rangersin -96 ja -97 ikäluokat olivat todella hyviä ja vetäjät fiksuja. Monia hyviä vääntöjä oli vuosien mittaan. Iso peukku
Saksa on ihan hyvä uran rakentamis paikka niin urheilun kuin palkkatyö osalta myös. Kannattaa yrittää opiskella kieltäkin. Onnea vaan koitoksiin!