Classicin nykyisen ykkösvahdin ura oli päättyä vuosi sitten: ”En olisi silloin uskonut”

Vuosi Laura Loisan takana opetti Classicin Anna-Maria Linnoiselle paljon. Kuva: Esa Takalo

Vuosi Laura Loisan takana opetti Classicin Anna-Maria Linnoiselle paljon. Kuva: Esa Takalo

Vielä puolitoista vuotta sitten Anna-Maria Linnoinen pohti uransa jatkoa tosissaan. Nyt hän torjuu palloja Classicin ykkösmaalivahtina ja on valmiina taistelemaan Champions Cupin mestaruudesta.

Keskustelu siirtyy vuoden 2016 kevääseen ja lenkkipoluille. Kausi oli päättynyt puolivälierävaiheessa Tampereen Kooveen osalta, ja maalivahti Linnoinen tarvitsi miettimisaikaa.

Hänen viimeiset kolme kauttaan olivat olleet täynnä takaiskuja: loukkaantumiset häiritsivät ja pallon torjuminen takkusi.

– Siirryin Tampereelle ja Kooveeseen aikanaan opiskelujen perässä Helsingistä. Koovee-aikana minulla oli kolme jalkaleikkausta puolentoista vuoden sisällä. Kaksi kautta meni huonosti, enkä pystynyt nostamaan tasoani, Linnoinen kertaa tapahtumia.

– Olin kolmannen kauden jälkeen risteyksessä, koska minulla oli ollut viimeinen vuosi koulussa. Lähteäkö nyt lopettamaan kokonaan vai aloittaisinko vielä uudestaan puhtaalta pöydältä?

Jos jotain positiivista aikaisesta kauden päättymisestä hakee, niin ainakin Linnoisella oli aikaa pohtia tulevaisuuttaan rauhassa.

– Kuukauden ajan kerkesin miettiä, että mihin lähdetään. Soitin sitten Peltolan Irinalle ja kysyin, voinko tulla Classicin treeneihin. Heillä oli silloin maalivahtitilanne auki seuraavan kauden osalta.

Paikka Superfinaalin hävinneestä Classicista avautui, ja Linnoinen pääsi rinkiin mukaan. Ykköstorjujaksi saapui maajoukkuemaalivahti Laura Loisa, joten peliaika jäi myös viime kauden osalta vähäiseksi.

Vuosi oli kuitenkin opettavainen.

– Classic oli iso harppaus, koska he olivat tehneet kauan yhdessä töitä, ja joukkueessa oli useita maajoukkuepelaajia. Omalla ajalla piti tehdä paljon töitä, maalivahti muistelee puhelimitse.

– Olimme Loisan kanssa hyvä tiimi. Sain paljon oppia siitä, miten tehdä asioita paremmin ja kehittyä.

Kausi päättyi Suomen mestaruuteen, ja kakkosmaalivahdin roolista huolimatta sesonki oli Linnoisen mukaan huikea.

Täksi kaudeksi hänelle avautui ykköstorjujan paikka, kun Loisa suuntasi Helsinkiin EräViikinkeihin.

Käytännössä siis Linnoisen ura on saanut täysin uuden alun, ja samalla hänen ajatusmaailmansa on muuttunut.

– Tilanteeseen nähden en olisi vielä silloin viimeisen Koovee-kauden jälkeen uskonut tällaiseen. Mutta niin se kait vähän on, että maalivahdeista tulee kokemuksen kautta henkisesti aina vahvempia. Ympäristö totta kai on myös kehittänyt valtavasti, Linnoinen pohtii.

Kuten Classicin miesten niin myös naistenkin viime syksyinen taival Champions Cupissa päättyi finaalitappioon. Joukkueen valtasi iso pettymys.

Mitalin kirkastaminen onkin ollut tamperelaisten ykkösprioriteetti tänä syksynä.

– Siitä, kun edellinen kausi päättyi, niin on valmistauduttu siihen, että tämä tulee nopeasti. Champions Cup tuo syksyyn erityisen lisänsä – vielä enemmän varmasti niille, jotka tähtäävät joulukuun MM-kisoihin.

Viime liigakierroksella Classic kaatoi niin ikään vahvasti kautensa aloittaneen paikallisvastustaja Kooveen. Linnoisen mukaan se toimi hyvänä valmistavana pelinä viikonlopun koitokseen.

Puheesta kuultava itsevarmuus viittaa siihen, että Classic on valmis menemään päätyyn asti Champions Cupissa. Toiveissa olisi tietysti mestaruusjuhlat sekä naisten että miesten puolella.

– Yksittäisissä peleissä on oma ekstralatauksensa, mutta ei niihin mitää ylimääräisiä taikatemppuja kannata miettiä. Jos vain luotamme omaan tekemiseen ja pelaamme omaa peliämme, niin uskon, että se on mahdollista, veskari päättää.

One comment

  1. hyvä kirjotus ja hieno esimerkki monelle et duunin teko kannattaa.. tsemii matseihin ansQ!