Seinäjoen Peliveljillä on edessä seurahistoriansa neljäs Champions Cup. Pääkallo.fi jututti turnauksen alla iki-SPV-kasvo Tuukka Kivirantaa Seinäjoki Areenan uumenissa.

Taustalla kuuluu, kun kisa-areenan esiintymislavalla tehdään soundcheckiä bändin toimesta. Areenan ravintolatiloissa istuu rauhallisen ja tyynen oloinen kokenut pelimies. Aina Seinäjoen Peliveljiä edustanut Tuukka Kiviranta on kokenut SPV:ssä koko seuran liigataipaleen ylä- ja alamäkineen. Hänelle neljäs Champions Cup -edustus oman seuran kanssa tuottaa jälleen kerran erityisiä tuntemuksia.

– Tämä rikkoo mukavasti kautta ja tällaiset pelit ovat aina tervetulleita, Kiviranta toteaa ykskantaan.

Vielä SPV-ikoni ei ole ehtinyt kunnolla edes sisäistää, että seurajoukkueiden mestaruusturnaus todella pelataan hänen kotikaupungissaan.

– Mahtavia fiiliksiähän se herättää. Vasta eilen, kun treenasimme ensimmäistä kertaa täällä Seinäjoki Areenalla, tilanne alkoi realisoitua. Tämä on poikkeuksellinen ja upea juttu.

Kotiyleisön edessä pelaaminen tuo mukanaan monesti myös paineita. Ne Kiviranta heivaa kuitenkin saman tien joukkueen harteilta.

– Koen, että Seinäjoella voi saada kotiyleisöstä ainoastaan positiivista hurmosta. En ole henkilökohtaisesti tai joukkueen kohdalla huomannut, että olisi mitään ylimääräisiä paineita Seinäjoella pelaamisesta.

Seinäjoki Areenan uumenista löytyy SPV:ltä paljon hyviä muistoja SM-kultajuhlien muodossa. Kiviranta on ollut voittamassa punaisten kanssa kaikki kolme Suomen mestaruutta siinä missä juhlinut kertaalleen hopeaa ja kolmesti pronssiakin. Champions Cup -kulta puuttuu kaapista ja nyt sitä on mahdollista saalistaa tutussa ympäristössä.

– En ole muuten koskaan aiemmin miettinyt sitä niin, että Champions Cup -pokaali jotenkin puuttuisi. Syy on ehkä siinä, etten itse tätä vain voittamisen takia teekään.

Pohjalaista mentaliteettia ja yllätyksellisyyttä

Tämänkertaiseen Champions Cupiin joukkue ei lähde hallitsevana Suomen mestarina. Se ei myöskään lähde siihen yhtenä ennakkosuosikeista. Päinvastoin, SPV:n rooli on sille niin monesti aiemmin sopinut altavastaaja.

– Kyllä, täysin altavastaajana lähdemme. En tiedä osaanko vastata, miksi se on meille tuntunut sopivan. Ehkä siinä on sellaista pohjalaista mentaliteettia, että isompia vastaan lähdetään painimaan, Kiviranta pohtii.

– Meidän peliämme on usein leimannut myös tietty yllätyksellisyys aina silloin, kun olemme pärjänneet. Meiltä on voinut nousta sellaisia ratkaisijoita, joiden ei ole osannut odottaa ottavan viittaa harteilleen.

Kiviranta on mainitsemansa yllätysratkaisijan roolin ottanut aikanaan nuorena miehenä itsekin. Kuka tässä turnauksessa voisi olla esimerkiksi tuollainen ”bubbling under” -pelaaja?

– Aution Janne voi tehdä mitä tahansa. Hän on meidän kolmoskentän sentterimme. Hän on ollut hyvä poika jo pidemmän aikaa. Hän on sellainen järkevä pelaaja, jolta voi odottaa positiivisia suonenvetoja, Kiviranta virnuilee.

Yksittäiset pelit sarjaa haastavampia

SPV on totutusti ollut hyvä pitkissä playoff-sarjoissa. Jos ensimmäisessä pelissä joukkue on saanut siipeensä, on toiseen matsiin monia asioita korjattu ja sitä kautta käännetty kelkka. Nykyisessä Champions Cup -formaatissa toisia mahdollisuuksia ei tule, eikä SPV:llä tästä ole kovin hyviä kokemuksia.

– Yksittäisten pelien voittaminen on meidän seuralle ilman muuta haastavampi tilanne kuin lähteä pelaamaan sarjaa. Se on ollut aina. Me olemme oppiva joukkue ja olemme aina tehneet kotiläksyt niin hyvin kuin pystyy ja jatkaneet siitä.

– Meillä on taitava taustatiimi oppimaan nimenomaan muokkaamaan tekemistä omien pelien kautta. Sarjoissa pystymme muuttamaan asioita seuraavaan peliin. Nyt pitää pystyä tekemään sama, mutta jo erien ja vaihtojen välillä.

Valmistautuminen turnaukseen onkin tehty tällä kertaa eri tavalla. Kotiläksyjä on opiskeltu aiemmista turnauksista ja fokus on ollut jo useamman tovin tässä tapahtumassa.

– Valmistautuminen on ollut hyvin erilainen aiempiin Champions Cupeihin verrattuna. Olemme oppineet viime vuosista ja hoitaneet asiat huolellisemmin keskittyen tähän turnaukseen vielä paremmin ja pidempään kuin aiemmin, Kiviranta paaluttaa.

Kiviranta on vaikeissa paikoissa ollut monesti joukkueen yksi sytyttäjistä. Edellisistä SPV:n SM-finaaleista muistetaan eräs erikoinenkin tempaus. Vieläkö löytyy temppuja takataskusta?

– Löytyy löytyy. Pitää löytyä. Ei niitä tässä voi mainita, eikä niitä tule suunniteltuakaan. Ne tulevat aina takaraivosta, jos tilanne vaatii, Kiviranta nauraa.

Ulkomaille lähtö ollut lähellä

Kivirannalta itseltään löytyy kansainvälistä kokemusta seurajoukkueiden mestaruusturnausten lisäksi 14 miesten maaottelun verran, sekä opiskelijamaajoukkueesta.

– Kansainvälisillä peleillä on aina ollut itselle iso merkitys. Minulla on vähän samanlainen kutina tästä turnauksesta kuin siitä, kun aikanaan pelasimme Seinäjoella opiskelijmaajoukkueen kanssa. Silloinkin meillä oli hyvä porukka ja hyvä henki. Kansainväliset pelit tuovat sellaista erityistä kipinää ja oman seuran kanssa ne tuntuvat vielä paremmalta.

Kansainväliset kentätkin ovat seinäjokelaista kiehtoneet. Ulkomaille lähtö on ollut uralla enemmän kuin lähellä.

– Ihan lähihistoriassa se ei enää ole ollut niin kiinnostava ajatus, mutta viitisen vuotta sitten oli useampaankin otteeseen laput valmiina. Joku minut on aina saanut kuitenkin jäämään.

– Se syy on lähinnä ollut tuo meidän mahtava porukkamme. Toki kentän ulkopuolellakin on ollut jotain, mikä on aina hieman pidätellyt, mutta lähinnä tämä sakki on sellainen, jossa viihtyy niin hyvin, ettei siitä ole helppo lähteä.

”Tuntuu, etten lopeta ikinä”

Kuluva kausi on Kivirannalle jo 17. SPV:ssä. Virallisia pelejä seuran edustusjoukkueen paidassa on kertynyt liigan runkosarjapelien, playoffien sekä divarikamppailujen muodossa 505 kappaletta. Siihen kun lisätään vielä Champions Cupien ja Suomen Cupin ottelut, niin kokonaismäärä huitelee pitkälti yli 500 kamppailun.

Muutamana keväänä 33-vuotiaan konkarin lopettamista on pidetty enemmän kuin mahdollisena. Tänä keväänä se ei kuitenkaan ollut lähelläkään, mutta kotona pelattavalla Champions Cupilla ei ollut merkitystä asiaan.

– Ei sillä ollut mitään vaikutusta. Pelaan niin kauan kuin minulla on hauskaa ja kolme vuotta sitten mietin tosissani, josko tämä homma nyt olisi jo nähty. Vaan eipä ollut, ei ollut lähelläkään. Nyt tuntuu siltä, etten lopeta ikinä, Kiviranta naurahtaa.

– Mutta mitä? Yli 500 peliä? Se on paljon. Aika siistiä! Kiviranta huikkaa jatkoksi.

Liigassa koko SPV:n kolmetoista kautta kestäneen taipaleen ajan mukana ollut Kiviranta sanoo itse pilke silmäkulmassa kehittyneensä räkänokasta aikuiseksi, tai ainakin vähän vanhemmaksi. Samalla laji on kehittynyt kokeneen hyökkääjän mukaan sählystä salibandyksi ja henkilökohtaisesti ”Tuutsi” on tyytyväinen, että on pysynyt kehityksessä mukana.

– Minä sain nuorena paljon oppia Kujalan Tupulta (Tuomas) ja Vennon Rikulta, kun olin ehkä 16-vuotias. He kohtelivat hyvin ja antoivat vinkkejä, sekä ottivat kentän ulkopuolella porukkaan mukaan. Kun voin olla itse edes vähän sellainen kuin he olivat, niin olen tehnyt hommani hyvin.

SPV:n kulttuurille on muutenkin historian saatossa ollut ominaista, että esikuvat ovat löytyneet nimenomaan oman seuran sisältä. Noita esikuvia voi syttyä tänäkin viikonloppuna, kun Seinäjoen turnaukseen odotetaan 10 000 katsojaa. SPV aloittaa urakkansa perjantai-iltana Wiler-Ersigeniä vastaan. Kyseisen puolivälierän voittaja kohtaa lauantain välierässä Ruotsin mestari Falunin.