Ilmaveivi on varmasti salibandyn tunnetuin temppu koko lajin historian ajalta. Itse temppu on henkilöinyt erityisesti Janne Tähkään, joka esitteli ilmaveivin salibandy-yleisölle 1990-luvun lopussa.
Tähkää on kuvailtu ilmaveivin isäksi ja kehittäjäksi useissa eri medioissa jo parin vuosikymmenen ajan. Asian voi tarkistaa esimerkiksi googlaamalla ”Janne Tähkä ilmaveivi”. Vuonna 2011 Mikael Granlund teki jääkiekon ilmaveivistä suorastaan ilmiön.
Toimituksen saamien tietojen mukaan Tähkä ei kuitenkaan ole ainakaan kiistatta salibandyn ilmaveivin keksijä ja kehittäjä. Mutta kuka se sitten on, jos se ei ole itse herra Tähkä?
Janne Tähkä, miten kehitit alkuperäisen ilmaveivin?
– Busterissa oli aikoinaan tällainen ”Hullu-Billin” ihmetemppu (kts linkin takaa) jos muistat. Hullu-Billin ihmetemppu esiteltiin joka tapauksessa Busterissa joskus 1980-90-luvulla, ja en muista tarkkaa vuosilukua sen suhteen. Esimerkiksi Riitesuon Lasse saattaa muistaa.
– Tuossa tempussa on kyse siitä, että pelaaja nosti maalin takaa kiekon maalivahdin kypärän kautta sisään. Joissain lähteissä on puhuttu vastaavasta tempusta niin sanottuna ilmaveivinä. Sillä tavoin kuten Mikael Granlund sen teki 2011, eli nosti kiekon lavan päälle, ja kiepautti kiekon maaliin.
– Yliopistosarjoissa 1980-luvun lopussa tai 1990-luvun alussa näin sen ensimmäistä kertaa jääkiekossa. En muista kaverin nimeä jääkiekon puolelta, Tähkä selvitti.
Tähkän vastaus kuulostaa ihan loogiselta, mutta on aika ottaa esille niin sanottu ”musta hevonen” tässä asiassa. Toimituksen korviin on nimittäin kantautunut, että salibandyn ilmaveivin keksijä on ollut itse asiassa salibandypersoona Reeo ”Rexa” Tiiainen.
Miten suhtaudut Reeo Tiiaisen väitteeseen, että hän on ”keksinyt” salibandyn ilmaveivin?
– (Repeää nauraan). Ai hitsi, iskit sitten Reeon nimen.
– Oltiin samassa duunissa Pasilan Urheilutalossa ja salibandy oli siellä framilla niin sanoakseni. Treenattiin silloin paljon yhdessä pallon kanssa ja tuimme toinen toisiamme kaikin tavoin. Oma muistikuvani on, että juteltiin paljonkin yhdessä salibandyasioista.
– Tein sen ensimmäisenä sarjapelissä ja Reeo saa haistaa pitkän… Minä väitän tietenkin, että minä keksin sen. Reeo oli vain apupoikana silloin, kun kerroin hänelle uusia asioita, Tähkä iski.
Tähkän oma vastaus jätti vielä aika paljon kysymyksiä ilmaan. Tiiaisella onkin oma versionsa tapahtumista.
– Ensimmäisen kerran pallo nousi ilmaan vuonna 1996, kun esittelin Jannelle taitojani. Se ei ehkä ollut ihan tarkkaan se mitä hän käytti myöhemmin, mutta sanoin, että ”katsos, tällä voi tehdä näinkin”, Tiiainen valotti.
– Koko idea lähti siitä, että Exelillä oli se mainos missä oli kissalapa, eli Cat-mallin mainos. Mainostoimistossa olivat photoshopanneet sen siten, että siinä on kissan kynsi, joka ottaa pallon. Innovativiisena kaverina mietin siinä sitten, että toimisikohan tuo vai ei? Eli siten, että pallo lähtisi ilmaan ikään kuin kissan käpälällä nappaisi kiinni.
– Silloin näytin Jannelle, että ”katsos miten otetaan pallo ilmaan”. Siinä vaiheessa Janne valmistautui Globenin vuoden 1996 MM-kisoihin ja hänen kommenttinsa siinä vaiheessa oli vain se, että ”ei vanha koira uusia temppuja opi”.
– Tämä tapahtui siis vuonna 1996. Sittemmin niitä lapoja on kehitelty yhdessä ja minä käyristelin lapoja Jannelle siihen muottiin miten ne toimisivat parhaiten. Jannehan sen kuitenkin toi koko maailman tietoisuuteen. Sehän nyt on täysin kiistatotan asia, Tiiainen kertoi omassa versiossaan.
Molempien puheissa korostui se, että ainakin jonkin sortin kehitystyötä tempun suhteen tapahtui ihan yhteistyön kautta. Tähkä on kuitenkin saanut ilmaveivistä oikeastaan kaiken krediitin.
– Itse asiassa on ollut puhetta, että tämä homma pitäisi selvittää perinpohjin, kun kukaan ei tunne varsinaista syntystooria. En ole asiasta hirveästi huudellut. Totuudet tulevat aina julki jotain kautta. Ei se Jannekaan ole aina kunniaa itselleen ominut. Joissain haastatteluissa sanonut kuitenkin, että siellä Pasilassa yhdessä duunailtiin niitä. Kyllä hän on asiasta jotain joskus maininnut.
– Jos asiaa miettii, niin kyllä me yhdessä tehtiin se kehitystyö, jossa mietittiin niitä mailojen lapoja ja testailtiin, että käyristykset eivät olisi laittomia, kun molemmat olivat paljon siellä hallilla. Pelasimme molemmat tuolloin HIFK:ssa.
– Ollaan Jannen kanssa erittäin hyviä ystäviä. Se on hyvä huomioida. Ei tämä nyt niin vakavaa ole, Tiiainen päätti.
Tiainen sanoi haastattelun yhteydessä, että on aika veteen piirretty viiva, kun puhutaan siitä, että mitä kulloin kukakin on varsinaisesti keksinyt. Ilmaveivin syntytarina on kuitenkin salibandyssa erityisen mielenkiintoinen, sillä se on harvoja asioita, jotka ovat erittäin tunnettuja myös lajipiirin ulkopuolella.
Kummankaan herran vastaukset eivät tuoneet vielä täydellistä vastausta siihen, että kumpi kehitti virallisesti yhden lajin tunnetuimmista tempauksista. Jokainen voi tahollaan päätellä, että kumman vastaajan tarina kuulostaa tässä kohtaa uskottavalta.
Huom. Tiettävästi Tähkä ilmaveivaili ensimmäiset liigaosumat vuonna 1998 ja alla olevan videon maalia osa pitää ensimmäisenä ilmaveivimaalina, josta on todistusaineistoa.