Divarit

Naisten Salibandyliigan sarjajärjestelmä mullistuu – kaudella 2019-20 kaksi tasolohkoa

02.02.
2018
Divarit

Naisten Salibandyliigaan on tulossa muutoksia lähivuosina. Kuva: Esa Jokinen

Salibandyliiton hallitus on hyväksynyt kokouksessaan perjantaina 2.2.2018 sarjajärjestelmät naisten Salibandyliigaan ja naisten 1. divisioonaan kaudelle 2018-19 sekä naisten Salibandyliigaan kaudelle 2019-20.

Kaudella 2019-20 naisten Salibandyliigassa pelaa yhteensä 16 joukkuetta kahdessa kahdeksan joukkueen tasolohkossa. Lohkojen työnimet ovat NLA (naisten liiga A) ja NLB (naisten liiga B).

Molemmissa lohkoissa runkosarja pelataan kolminkertaisena (21 ottelua). Edelliskauden urheilullisen menestyksen perusteella kummankin lohkon neljällä parhaalla on yksi kotiottelu enemmän.

Runkosarjan jälkeen NLA:ssa joukkueet sijoilta 1.-3. sekä 4.-6. pelaavat keskenään sijoitussarjat (4 ottelua). Sijoitussarjoissa runkosarjan pisteet jäävät voimaan ja joukkueet kisaavat lopullisista sijoista näiden ryhmien sisällä.

Samaan aikaan NLA:n 7.-8. sijoittuneet joukkueet kohtaavat NLB:n 1.-2. sijoittuneet joukkueet pudotuspelikarsinnoissa (paras viidestä). NLA:n 7. kohtaa NLB:n 2. sijoittuneen ja NLA:n 8. sijoittunut NLB:n ykkösen. Näiden sarjojen voittajat etenevät sijoitussarjojen joukkueiden lisäksi pudotuspeleihin. Kotietu pudotuspelikarsinnoissa on NLA:n 7. sijoittuneella ja NLB:n 1. sijoittuneella. Otteluparien voittajat pelaavat kaudella 2020-21 NLA:ssa ja hävinneet NLB:ssä.

NLB:ssä 5.-8. sijoittuneet pelaavat runkosarjan jälkeen putoamiskarsinnoissa, 5. vs. 8. ja 6. vs. 7. Ottelusarjat pelataan paras kolmesta -järjestelmällä (kaksi voittoa). Otteluparien voittajat säilyttävät paikkansa NLB:ssä ja hävinneet jatkavat liigakarsintoihin 1. divisioonan loppusarjan parhaita vastaan. Yhtään joukkuetta ei putoa suoraan 1. divisioonaan.

Kausi 2018-19 on siirtymäkausi uuteen sarjajärjestelmään

Kaudella 18-19 naisten Salibandyliigassa pelataan 10 joukkueella ja naisten 1. divisioonassa 12 joukkueella. Naisten Salibandyliigassa pelataan runkosarja kaksinkertaisena sarjana (18 ottelua) minkä jälkeen pelataan kauden 19-20 sarjajärjestelmän tapaan sijoitussarjat 1.-3. ja 4.-6. sijoittuneiden ryhmissä (4 peliä / joukkue). Sijoille 1.-6. runkosarjassa sijoittuneet varmistavat paikkansa kauden 19-20 NLA:ssa.

Tulevan kauden naisten Salibandyliigassa runkosarjassa 7.-10. sijoittuneet kohtaavat pudotuspelikarsinnoissa 7. vs. 10. ja 8 vs. 9. Paras viidestä (kolme voittoa) ottelusarjojen voittajat etenevät pudotuspeleihin ja pelaavat kaudella 2019-20 NLA:ssa. Otteluparien häviäjät pelaavat naisten Salibandyliigan NLB:ssä.

Naisten 1. divisioonassa pelataan kaudella 18-19 kaksinkertainen runkosarja (22 ottelua). Runkosarjan jälkeen sarjan neljä parasta joukkuetta nousee naisten Salibandyliigaan (NLB). Joukkueet sijoilta 5.-8. jatkavat liigakarsintoihin ja joukkueet sijoilta 9.-12. jatkavat naisten 1. divisioonassa kaudella 2019-20.

Kaudella 2019-20 naisten 1. divisioona on alueellinen turnausmuotoinen sarja.

Liigakarsintojen 1. vaiheessa naisten 1. divisioonan joukkueet sijoilta 5.-8. kohtaavat paras viidestä ottelusarjoissa, 5 vs. 8. ja 6. vs 7. Otteluparien häviäjät jatkavat kaudella 19-20 naisten 1. divisioonassa ja voittajat jatkavat liigakarsintojen 2. vaiheeseen.

Liigakarsintojen 2. vaiheessa 1. vaiheen voittajat kohtaavat naisten 2. divisioonan loppusarjan kaksi parasta joukkuetta paras viidestä -ottelusarjoissa. Naisten 1. divisioonassa paremmin sijoittunut joukkue saa valita vastustajansa 2. divisioonan joukkueista. Otteluparien voittajat pelaavat kaudella 2019-20 naisten Salibandyliigassa (NLB) ja häviäjät 1. divisioonassa.

Sarjajärjestelmäuudistuksella haetaan kovempia ja tasaisempia otteluita

Naisten kahden korkeimman sarjatason uudistus tuli erityisen ajankohtaiseksi kahden joukkueen luovuttua liigapaikasta kauden 2016-17 päätteeksi. Sarjapaikan täyttöjärjestyksen mukaisessa kyselyssä neljä ensimmäistä naisten 1. divisioonan joukkuetta kieltäytyi liigapaikan vastaanottamisesta. Kaudella 2017-18 naisten Salibandyliigassa ollaan pelattu 10 joukkueella. SB Vaasan vetäydyttyä naisten 1. divisioonasta, on toiseksi korkein sarjataso vedetty läpi 11 joukkueella.

– Uusi sarjajärjestelmä mahdollistaa nykyistä suuremmat ottelumäärät joukkueille, minkä lisäksi joukkueet tulevat pelaamaan entistä tasaisempia otteluita keskenään. Maajoukkueen näkökulmasta se, että parhaat pelaavat enemmän parhaita vastaan on tietysti mahdollistava tekijä meidän kärkiurheilijoiden kehittämisessä, näkee naisten maajoukkueen päävalmentaja Lasse Kurronen.

– Vaikka itse teen tällä hetkellä töitä pääosin kärjen kanssa niin pidän tärkeänä, että joukkuemäärää saatiin myös kasvatettua, eikä naisten huippusalibandysta tule liian pienen piirin touhua. Laajentunut Salibandyliiga antaa hyvät eväät seuroille kehittää toimintaa pitkäjänteisesti, myös omien junioreiden varaan, Kurronen toteaa.

Järjestelmä syntyi seurojen, liiton ja maajoukkuetoimijoiden yhteistyönä

Alkusysäys sarjajärjestelmämuutokselle syntyi kesäkuussa 2017 naisten Salibandyliigan sarjapalaverissa. Uuden sarjajärjestelmän raamit vahvistuivat marraskuussa 2017 Tampereella pidetyssä kehitystyöryhmässä, jossa olivat edustettuina Salibandyliiton kilpailu- ja huippu-urheilusektorin, naisten maajoukkueen sekä usean naisten Salibandyliigaseuran edustajat.

Salibandyliiton puolelta kehitystyössä edustivat huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala, pääsarjapäällikkö Jyrki Paajanen sekä kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Marko Ojanen. Maajoukkuetoiminnan näkökulmaa toivat naisten maajoukkueen päävalmentaja Lasse Kurronen ja U16-tyttöjen päävalmentaja Hannu Santanen. Seuraedustajina mukana olivat Irina Peltola (Classic), Jukka Kouvalainen (PSS), Matti Kaipio (SB-Pro), Jani Laukko (SSRA) ja Tiina Röning (Koovee).

– Intensiivinen ideointipäivä pidettiin ja naisten liigan tulevaisuutta pohdittiin todella syvällisesti ja useasta eri näkökulmasta. Tavoite täyttyi ja päivän päätteeksi meillä oli yhteinen suunta mihin tätä lajimme naisten lippulaivaa lähdettäisiin viemään, kertoo Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala.

– Uskon vakaasti uuteen malliin, jossa joukkueet pelaavat enemmän omantasoisia pelejä. Kuitenkin jokaisella liigassa mukana olevalla, myös NLB-joukkueilla, on mahdollisuus nostaa pyttyä keväällä.

– Järjestelmä on näin reilu ja oikeudenmukainen, jos kauden aikana joukkueen peli kehittyy suotuisasti ei edellisen kauden sijoituksella ole merkitystä liigojen sisällä. Lisäksi saamme play off-pelien lisäksi kovia ja merkityksellisiä pelejä lisää, kun joukkueet runkosarjan lopussa ratkovat viimeiset sijoituksensa sijoitussarjoissa. On esimerkiksi kotietua ajatellen varsin merkityksellistä olla esim. runkosarjan neljäs eikä viides, Rantala toteaa.

Pudotuspeli-, pistelasku- ja jatkoaikajärjestelmä vahvistuvat kevään 2018 aikana

Naisten Salibandyliigan niin kuin muidenkin pääsarjojen sarjajärjestelmät täydentyvät vielä kevään aikana. Naisten Salibandyliigassa avoinna ovat pudotuspelisarjojen pituudet, joihin vaikuttaa eniten tämän kevään päätös siitä, pelataanko mestaruudesta Superfinaalissa vai ottelusarjoissa.

Myös runkosarjan otteluiden pistelasku, jatkoaika ja rangaistuslaukauskilpailujen muoto vahvistuvat myöhemmin keväällä. Vahvistamatta on vielä myös naisten liigan pudotuspelien mahdollinen puolivälierien vastustajien valintajärjestelmä.

Teksti: Salibandyliitto

Pääkallo.fi
Pääkallo.fi
Jutun kirjoittajana Pääkallo itse.