Mediassa on herännyt salibandyn MM-karsintojen aikaan keskustelu siitä, miten järkevä karsintasysteemi on. Kärkimaat ovat voittaneet pikkumaita todella murskaavin lukemin.
Muun muassa Helsingin Sanomat ja MTV3 ovat kyseenalaistaneet karsintasysteemin järkevyyden ja puhuneet siitä jopa vitsiturnauksena. Näissä karsinnoissa tehtiin myös uusi ennätysvoitto, kun Ruotsi voitti Ranskan käsittämättömin 43-1 -lukemin.
Salibandyliiton tekemässä videohaastattelussa asiaa kommentoi IFF:n pääsihteeri John Liljelund. Liljelund vinkkaa myös mahdollisista muutoksista, joita on kenties tulossa jo seuraaviin karsintoihin.
Tämä on vähän sama asia kuin esim.yleisurheilussa voisi edellisen kauden maailmanmestari +muut mitalistit pääsisivät suoraan finaaliin.Miksi alle 10 sek. satasen juoksevat joutuvat juoksemaan yli 12 sek.juoksevien kanssa karsintoja?
Miksi kaikessa maanosakiintiöt ja maakiintiöt?Parhaat pelaamaan/juoksemaan/urheilemaan.
Taitaa meinaan olla vähän joka lajissa sitten näitä kiintiöitä arvokisoissa. Ei siellä olympialaisten 10000 metrin juoksussa ole pelkkiä kenialaisia ja etiopialaisia. Pitäisikö, toinen kysymys. Mutta ei tää nyt niin tavatonta ole. Futiksessa euroopasta ulos nippa nappa jäävät vois olla aika paljon parempia kuin jostain muualta kisoihin menevät jne.
Ketkä sinne kisoihin nyt sitten loppujen lopuksi on päässy? Noi kansainvälisen liiton sivut on niin sillisalaattia ettei sieltä löydy mitään järkevää tietoa. Ainakaan helposti.
Se, että joku juoksee kaksi kertaa kaksi sekuntia hitaampien kanssa ja hoitaa sen yhdessä päivässä samalla kun hyppää pituutta ja juoksee pari kolme muutakin lajia on aivan eri asia kuin se, että maan pääsarjat lyödään täysin jäihin, kun katsotaan, että on äärimmäisen oleellista voittaa peli 25 maalilla eikä vain 18 maalilla. Suomi ja Ruotsi voisivat ihan hyvin olla noissa karsinnoissa aluksi vaikka U18-joukkueillaan ja siinä vaiheessa kun alkaa oikeasti olemaan näitä Vatikaanivaltioita vastaan tiukkaa, voitaisiin kiintiöpaikat kisoista pikkuhiljaa poistaa ja laittaa ykkösmiehistöt pelaamaan. Tätä kautta voisi ehkä päästä eroon näistä liigaseurojen ”yksi kotipeli kolmeen kuukauteen”-ohjelmista.
En minä näkisi mitenkään ongelmallisena muutenkaan sitä, että kaikissa tämmöisissä ”mukana vähintään 16 osallistujaa”-lajeissa jaettaisiin kestomenestyjille, sanotaan nyt vaikka ”viisissä edellisissä vastaavissa kisoissa mitaleilla”-maille kiintiöpaikkoja ja loput sitten muilla tavoin. Esimerkiksi jalkapallon seurajoukkueiden europeleissä toimitaan jotakuinkin tähän tyyliin jo nyt.
Mm.lätkässä on Suomella ollut joskus ihan sama juttu.On mm.hävitty Kanadalle 24-0.Onko järkee??
Falun-Happee 12-0 finaali.Onks järkee?
Juurikin näin.Jostain se on aloitettava.Se lajin levitys.Alussa on AINA suuria tasoeroja.Katsokaa ihan mikä vaan palloilulaji.
Milloin Suomi on pelannut Kanadaa vastaan jotain MM-karsintoja? Onko Falun ja Happee pelanneet keskenään jonkun karsintapelin tuonne turnaukseen? Nimenomaan karsinnoistahan tässä puhutaan.
”Milloin Suomi on pelannut Kanadaa vastaan jotain MM-karsintoja?”
Itseasiassa melko usein, sillä itse MM-kisat toimivat samalla myös MM-karsintoina… pelaamalla tarpeeksi huonosti tippuu B-sarjaan.
Artsi. Ei aleta saivartelemaan. Eiköhän noi ollut kumminkin olleet maansa mestareita.
Ei tämän pitäisi olla niin vaikeata:
– Tehdään yksi 12 joukkueen A-sarja joka toimii samalla MM-turnauksena
– Kaksi huonointa tippuu B-sarjaan josta sitten nousee kaksi ylös A-sarjaan.
Nyt hullutellaan ajatuksella 16 joukkueen MM-kisoita yms… huh huh
”Itseasiassa melko usein, sillä itse MM-kisat toimivat samalla myös MM-karsintoina… pelaamalla tarpeeksi huonosti tippuu B-sarjaan.”
Eli ovat tavallaan esikarsinnat (tietyllä tavalla pelaamalla ei pelaa karsinnoissa). Tämä on hyvä systeemi. Salibandyssa rajan voisi laittaa tosiaan sinne mitalipeleihin tai jopa finaaliin.
”Eiköhän noi ollut kumminkin olleet maansa mestareita.”
Niin, eli karsinnat oli pelattu maan sisällä -> Ei mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Jos joku Happee häviää 12-0 Falunille yhden pelin, ei se tarkoita että tasoero olisi oikeasti sitä luokkaa. Joskus peli vain menee päin peetä, ja numerot repee. On nähty liigassakin: edellinen peli hävitty 2-numeroisilla ja seuraavassa ollut tiukkaa. Pitkässä juoksussa tilanne varmaan tasoittuisi. Mutta nämä säbän lilliputit ovat toinen juttu. Tasoero on oikeasti vähintään tuota luokkaa, ja on turhaa ja nöyryyttävää mitata sitä vuodesta toiseen jollain karsintaturnauksella. Turhia kuluja maajoukkueelle ja kohtuuttomia taukoja peliohjelmassa liigajoukkueillekin. Jos on pakko hakea dataa maju-pelaajista, niin paremmin sitä saisi vaikkapa peluuttamalla Suomen A-ryhmää ja potentiaalisista nuorista pelaajista koostuvaa B-ryhmää vastakkain. On vaikea nähdä, että jossain Saksassa, Ranskassa, Hollannissa yms. säbä ikinä saavuttaisi vakavasti otettavan huippu-urheilun statusta. Siellä jalkapallo, koris, käsipallo, lentopallo ovat omissa sfääreissään, ja niihin ne parhaat lahjakkuudet ohjautuvat.
”On vaikea nähdä, että jossain Saksassa, Ranskassa, Hollannissa yms. säbä ikinä saavuttaisi vakavasti otettavan huippu-urheilun statusta. ”
Ei ole ollenkaan vaikeata nähdä. Toki siihen voi aikaa mennä vuosikymmeniä, mutta en silti millään näe sen olevan epärealistista. Sen sijaan se ei auta mitään, että käy säännöllisesti ottamassa 45-0 turpaan.
Tuosta Happee – Falunista vielä sen verran, että siinä puhutaan yhdestä _finaali_pelistä. Ainoa vaihtoehto välttää tuollainen peli on jättää koko mestaruus jakamatta. Siitä ei pääse jollain karsintasysteemien muutoksilla eroon mitenkään. Olisi täysin eri asia, jos siinä puhuttaisiin vaikka kyseisen turnauksen neljännesvälierästä.
Nyt unohdetaan että muutkin maat pelaavat maaotteluita kun neljä parasta. IFFllä on kyllä maaottelutapahtumia. ja kyllä heikotkin joukkueet haluaa ainakin kerran kokeilla mitä on pelata huippuja vastaan. Tanska-Norja peli ratkesi viime minuuteilla, kummatkin johti pelin aikana. Jos maalivahti torjuu 74 kertaa, kuinka paljon oli peittoja, maaleja vaan 24. vähän niin kuin suomen kuuluisa torjuntavoitto vaikka toiseksi tultiin.
Ei kaikissa muissakaan lajeissa päästetä amatöörejä pelaamaan maailman huippuja vastaan. Ei ainakaan systemaattisesti kaikkia. Jos haluaa pelata huippuja vastaan, pitää ensin voittaa ne heikommat. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Suomi pelaa Liechtensteinia vastaan MM-kisoissa, mutta se vaatii sen, että Liechtenstein ensin selviää sinne kisoihin. Siten Suomen kohtaaminen tosipelissä on tavallaan myös palkinto. Ja ainahan maat voivat pelata keskenään ystävyysotteluita.
Niinkuin olen sanonut.3 parasta seuraaviin kisoihin mukaan ilman karsintoja.Maanosa/maakiintiöt pois.Parhaat urheilee.
Suomi ja Ruotsi voi vaikka osallistua kolmella joukkueella ja voittaa kaikki mitalit 🙂
Eli laitetaan Ruotsista 4 jengiä,Suomesta 3 jengiä,Sveitsistä 2 jengiä ja loput parhaat muista maista niin saadaan tasaisemmat kisat ja parhaat pelaa.Ei tuu varmasti 40-0 tuloksia.Kuulostaako hyvältä? 🙂
Jääkiekon World Cupissahan tehtiin suunnilleen noin. Puolitoista joukkuetta USA:lta ja Kanadalta ja sitten joku yhdistelmäjoukkue ynnämuilta. Joillain muilla oli sitten yksittäisiä joukkueita.
Kaikkihan tässä lajissa ovat amatöörejä? Laji ei ole kenenkään päätoimi. Sen lisäksi itse näen tärkeänä että laji kehittyy. Tällä peräaukko raiskauksilla se ei kehity. Vaan antaa lajista väärän kuvan, kuten mediakin nyt viittaa. Laji on elinkaarensa alussa, sen mukaan pitäisi kehittää lajia, eikä matkia jalkapallo/koripallo/jääkiekko genrejä. Niissä lajeissa ollaan ammattilaisia ja tienataan itselle loppuelämän taloudellinen turva. Salibandyssä ammattilaisuus ei ole sama asia kuin noissa lajeissa. Suomalainen ja ruotsalainen salibandyn pelaaja harjoittelee ammattimaisesti, mutta ei se silti ole ammattilainen.