Ruotsin Superfinaali-tapahtuma miteltiin lauantaina Tukholman Globenissa. Storvreta kaatoi Falunin maalein 6-2 ja juhli mestaruutta 13 590 silmäparin edessä.
Ottelun puolivälissä peli oli vielä 2-2, mutta toisen erän lopun maalit veivät Storvretan kahden osuman johtoon. Storvreta maalasi kahdesti vielä tyhjään rysään. Joukkueen pisteonnistujia olivat Albin Sjögren (1+1) ja Valdemar Alroth (1+1).
Näin siis Ruotsissa, jo 2000-luvun alusta toiminut salibandyn yhteisön yhteisenä tapahtumana. Samaan aikaan Suomessa luovutetaan kolmannen kerran jäkeen ja mennään takaisin 90-luvulle. Kahtiajakautunut Suomi korostuu vaan lisää salibandyssä, maakunnat vs Helsinki
Kertoo riittävästi Suomalaiisesta urheilukulttuurista.
Näin Ruotsissa, jossa seuratyöskentely on kymmenen askelta Suomea edellä. Ruotsissa seurat onnistuvat ammattimaisella toiminnalla luomaan mielikuvia ja tunnesiteitä katsojissa, onnistuen sitouttamaan katsojat kannustamaan ja elämään seuran mukana. Tämä luo ottelutapahtumissa tilanteen, jossa myös neutraalien katsojien kokemus on positiivinen. Suomessa seurat eivät onnistu läheskään yhtä hyvin fanien sitouttamisen seuran toimintaan, jolloin tunnelma laskee lumipalloefektin tavoin, koska neutraalit fanitkaan eivät viihdy tapahtumassa.
Kolme Ruotsin liigan finaalia kokeneena, Suomen superfinaali on mielestäni hyvinkin laadukkaasti toteutettu. Superfinaalin kokeilun epäonnistuminen Suomessa johtuu mielestäni ainoastaan siitä, että arkityö hoidetaan seuratasolla pääsääntöisesti heikosti.
Kai kaiki nyt ymmärtää miten koko suomalaisen salibandy-yhteisön kuuluu syvästi hävetä koska superfinaali ei toiminut meillä. Ruotsin tapa on ainut oikea ja esim. Happeen jäähalli finaalit muutama vuosi sitten oli vain kulissia. Superfinaali on siis ainut ja oikea koska Ruotsissa tehdään niin.
Ottamatta kantaa itse tapahtumaan tai kumpi systeemi on parempi niin täytyy todeta ettei 7500 huonosti ole verrattuna 13500, sehän on suhteessa suunnilleen saman verran ku vertaa asukaslukuihin. Ja onhan laji muutenkin Suomessa paljon amatöörimäisempää niin ei 7500 huonosti ole.
Mutta Suomi on maailmanmestari silti.
Muuttakaa sinne ruotsiin.Siellä on kaikki paremmin 🙂
@Minäpahoitinmielelle. tämän vuoden ruotsin finaalissa penkit oli loppuunmyyty. Ainoastaan aitioissa oli vapaata. Ja halukkaita lipun ostajia ei saanut lippua itselleen ennen peliä.
Siihen nähden suomen tuolos oli huono
Täällä puhutaan brändeistä ym ym. Yleisömäärät pahasti liioitellaan norm liigapeleissä. Totuus saattaa hämärtyä kun jokapeliin jaetaan 4000 ilmaislippua niin sitten kun siihen on ihmiset totutettu – ei he ala maksaan jostain helsingissä pelattavasta suoerfinaalista latiakaan.
…:lle eihän ole. Ei sähly ole Suomessa niin kova juttu kuin Ruotsissa, vaikka sitä paljon tykätään harrastaa. Myös faaraon mainitsema asia vaikuttaa. Monelle innokkaalle lajiseuraajalle on hieman vääristynyt kuva siitä kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa maksaa mansikoita amatöörilajin katsomisesta.
Allekirjoitan DII:n näkemyksen, juuri arkitekemiseen pitäisi panostaa ottelutapahtumissa.
Kun päätettiin luopua superfinaalista oliko päätösten taustalla HEH tyyppisiä vaikuttajia?
Liiton olisi hyvä löytää keinot salibandyn yhteisöllisyyden kasvattamiseen pikaisesti.
On löydetty yhteisöllisyys. ”Liitto, helsinkiläiset ja erä on p..seestä” ja näillämennään hamaan tappiin.
Ja Ruotsissa on todella vahva palloilukulttuuri. Ollut jo vuosikymmeniä. Eikä pelkästään sisälajeissa. Ja jo pelkästään kannattaja kulttuuri on vahva.
Ruotsissa on vahva kulttuuri lajissa kuin lajissa. Suomessa vain jääkiekossa ja hiihdossa, ja niissäkin vain silloin kun ME voitetaan eikä NE häviä. Valitettavasti.
Kuuluisa bandwagon fanitus kunniassa