Video: Kuka on salibandymaajoukkueen ykkönen piip-juoksutestissä?

Kuva: Salibandyliitto

Kuva: Salibandyliitto

Maanantai-iltana Eerikkilän urheiluopistolle kokoontunut Suomen miesten salibandymaajoukkue vietti helteisen tiistain urakoimalla fyysisissä testeissä. Opiston henkilökunta veti ryhmälle yhdeksänosaisen testipatterin, ja mukana oli myös U23-maajoukkueen rinki.

Testit alkoivat jo aamuseitsemältä InBody-mittauksilla, joiden lomassa joukkue kävi aamiaisella. Puoli kymmeneltä ryhmä kokoontui juoksusuoralle lämmittelemään, ja sitten olivat nopeaan tahtiin vuorossa nopeus- ja ketteryystestit, voimanopeuskäyrän mittaus, SM-juoksu ja -pallo, pallonhallinta ja nopeuskestävyystesti.

Lounaan ja levon jälkeen pelaajat kokoontuivat auditorioon itsearviointirupeamaan, minkä jälkeen oli taas aika hikoilla. Ilta aloitettiin mittaamalla niin fyysistä kuin henkistäkin kestokykyä piip-testillä, joka juostiin kahdessa ryhmässä.

Vielä tiistain kruunuksi sikatesteiksikin kutsutut yhdistetyt lihaskunto- ja viivajuoksutestit, joka melkeinpä jokaiselta päättyi itsensä keräämiseen lattiassa huohottaen ja osalla melkein sulaneen lounaan kakomisella roskakoriin. Iltakahdeksaan mennessä oli päivän urakka valmis. Päivän päättäneet illallinen ja löylyt rantasaunassa olivat totisesti ansaitut, ja monenkaan tuskin tarvitsi odotella unta kovin pitkään.

– Lähdettiin lähestymään kahta kautta, testejä seurannut Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala kertoi.

– Yksi on se, että pitää olla yhtenäiset testit kaikille maajoukkueille ja niitä pitää pystyä tekemään pitempään, että seuranta onnistuu. Näitä on osin linkitetty myös maajoukkuetien testeihin, jotta meillä on tiettyjä asioita, joita voidaan seurata aina D-juniori-iästä maajoukkueeseen asti ja kehittää viitearvoja tuleville polville.

Tarkoitus oli myös tietoisesti havainnollistaa pelaajille, mitä maajoukkueessa pelaaminen vaatii.

– Varsinkin tämä viimeinen sikatesti näyttää, että nyt on vähän kovempia testejä kuin mihin ehkä on totuttu ja ne korostavat sitä, että urheilussa itsensä ylittäminen ja puristaminen on aika oleellinen asia. Tässä sikatestissä ei riitä, että olet lihaskestävä tai olet hyvä juoksija vaan pitää olla molempia. Se mittaa urheilijaa, Rantala tiivisti.

– Siis summa summarum testeillä halutaan nostaa rimaa tällä puolella ja osoittaa, että maajoukkuepelaaja on kova urheilija ja samalla mahdollistaa pitkän aikavälin seuranta, joka lähtee jo maajoukkuetieltä.

Viikonlopun testien tuloksia huippu-urheilujohtaja ei vielä ennen miesten yhteenvedon valmistumista lähtenyt arvioimaan, mutta kiitti joukkueiden tekemistä.

– Miesten testit vielä vaiheessa, joten sitä arviointia ei ole päästy vielä tekemään. Naisten testit osoittivat, että töitä on vielä tehtävänä, mutta hienoa, että pelaajat ymmärsivät ja arvostivat tätä testipatteria ja suorittivat erinomaisella ilmeellä koko leirin. Sama ilme on jatkunut tässä miesten ja U23:n testeissä, ja tämä on ollut myös yhteisöllinen hetki, kun kymmeniä suomalaisia maajoukkuepelaajia on kokoontunut yhtä aikaa samaan paikkaan. Ihan makea päivä, Jarkko Rantala myhäili.

Sisältä: Salibandyliitto

9 comments

  1. Ohoh! Luulisi, että maajoukkueen keskiarvo olisi huomattavasti enemmän piipissä. Yllättävän huonokuntoisia pelaajia..

  2. Eiköhän tuohon suoritustasoon ole vaikuttanut vasta päättynyt kausi ja pelaajat lähinnä lomailleet nyt.

  3. minulta meni ohi piip-testien keskiarvo, vaikka luin pariin otteeseen tekstin ja katsoin videon. Mikä oli keskiarvo ja mikä on tavoiteltava taso (Kennedy hämmästeli joukkueen huonoa piip-testien keskiarvoa)

  4. Kommentoin epäselvästi. Nykyn kädessä vilahtaa lopussa tuloksia joista voi arvioida keskiarvoja. Osa ajoista näkyy selvästi ja kovimmat D- ja C-junnut vetää kauden jälkeen esim. Kukkolan ja Kapasen lukemiin 🙂

  5. Oma D1-ikäinen olisi ollut toiseksi viimeinen kun taas isoveljensä (C1-ikäinen) olisi kiilannut ykkösen ja kakkosen puoliväliin.

  6. En jaksanut katsoa videota eikä otsikostakaan selvinnyt kuka oli nopein. En saa nyt ikinä tietää vastausta.