Urheilutuotteiden myyntiyhtiö Budget Sport ja salibandytarvikkeiden valmistaja Fat Pipe järjestivät hyväntekeväisyyskampanjan lastensuojelutyötä tekevän Icehearts-urheilujärjestön hyväksi.
Kampanjan toimintalogiikka oli sellainen, että Fat Pipe valmisti tuotteita, joita myyntiin Budget Sportin kautta kampanjatuotteina, joista jokaisesta lahjoitettiin neljä euroa Iceheartsin toimintaan. Kampanjalla kerättiin yhteensä 12 000 euroa.
– Keskustelin Fat Pipen kanssa, että tällainen kampanja olisi mahdollinen ja se vaikutti hyvältä ajatukselta. Sen pohjalta lähdimme toteuttamaan kampanjaa, Budget Sportin valikoimapäällikkö Mikko Heimonen avasi yhtiön mukanaoloa.
Iceheartsin perustajan Ville Turkan mukaan kampanjassa toteutui kaksi tärkeää seikkaa järjestön kannalta.
– Kaksi asiaa olivat tärkeitä meidän kannalta. Tietysti tiedon levittäminen meidän organisaatiosta ja hyväksi koetusta toiminnasta. Siinä mielessä kampanja oli erittäin hyvä. Toinen seikka oli tietysti se, että kampanjan tuotot tuloutettiin Iceheartsin toiminnan tukemiseksi.
Kampanjan mainoskasvona toimi NHL-jääkiekkoilija Mikael ”Mikke” Granlund.
– Mikelle esitettiin kysymys, että voisiko hän toimia kampanjan mannekiinina ja hän suostui siihen. Se oli iloinen asia. Näen Granlundin kuitenkin hyvin terveenä suomalaisena julkisuuden hahmona, ja jääkiekon saralla varsinkin, Turkka suitsutti.
Heimosen mukaan Budget Sport osallistuu aika ajoin mielellään hyväntekeväisyystempauksiin.
– Halutaan tietysti auttaa ja tuleehan tällaisista positiivista näkyvyyttäkin. Hyvällä asialla tässä oltiin.
Hyväntekeväisyystoiminnalle on todennäköisesti luvassa jatkoa.
– Puhuttiin kyllä jatkosta, mutta asia on vielä vähän vaiheessa. Todennäköisesti keksitään jotain yhteistä. Iceheartsin nuoret miettivät nyt vähän itse, että mikä voisi olla sellaista mikä voisi toimia. Katsotaan sitten Fat Pipen kanssa yhdessä, että mitkä niistä ajatuksista olisivat toteuttamiskelpoisia. Olemme siis kinnostuneita jatkamaan tällaista toimintaa, Heimonen kertoi.
Turkan mukaan 12 000 euron summalla pystytään tekemään vuositasolla jo melko merkittäviä asioita.
– Tuo summa tarkoittaa sitä, että 2-4 joukkuetta saa koko vuoden toimintakulut katettua, mikä on erinomaista. Riippuu tietysti vähän lajista ja siitä, että missä päin Suomea harrastetaan. Tuolla tavoin me sitä rahaa kanavoidaan. Eli silloin kun saamme rahaa, jota me ei olla itse anottu säätiöiltä tai kummeilta, niin rahaa voidaan käyttää nimenomaan tuohon harrastetoiminnan tukemiseen.
– Harrastetoiminta sinällään on Iceaheartsissa sisäänheittäjän roolissa, sillä lastensuojelutyö ja kasvatuksen tuki on se mitä me varsinaisesti teemme, ja tuemme lapsia siinä isossa kuvassa, eli siinä miten he kasvavat ja miltä tulevaisuus näyttää. Siinä urheilu on erinomainen käyttökalu ja sehän vaatii aina vähän varainhankintaa.
– Kovin moni suomalainen perhe elää sellaisessa tilanteessa, että ei mitenkään pysty osallistumaan tällaisten niin sanottujen perinteisten seurojen pallopeliharrastuksiin, kun hinnat ovat vähän karanneet. Me pystytään tätä kautta tuottamaan toimintaa ilmaiseksi näille perheille, Turkka sanoi.
Salibandy on Suomessa harrastajamääriltään alati kasvava pallopeli ja suosio näkyy osiltaan myös Iceheartsin toiminnassa.
– Meillä on hirveän suuri määrä salibandya toiminnassa. Jääkiekolla aloitettiin, mutta se on jo selkeässä vähemmistössä. Jalkapallo on siinä rinnalla tällaisena puitteiltaan hyvin yksinkertaisena ja erinomaisena harrastuksena, kuten salibandykin. Tavaroiden määrä ei ole niin iso, huolinta on helpompaa, ja toiminta maksaa vähemmän. Kun lajeja valitaan, niin salibandy on ollut viime aikoina aika ykkösenä siellä, Turkka kertoi.
Mikä ihmeen Icehearts?
Vantaan Icehearts ry laitettiin käyntiin vuonna 1996, ja Turkka oli perustamassa järjestöä isänsä Ilkka Turkan kanssa. Valtakunnallinen järjestö lanseerattiin vuonna 2001.
– Icehearts on urheiluseura, joka on osana lastensuojelutyötä. Se käynnistyi sillä tavalla, että olin aikoinaan 1980-1990-luvulla pitkän ajan töissä lastenkodissa. Siellä oli moniongelmaisia nuoria huostaanotettuina ja heillä oli paljon isoja ongelmia esimerkiksi mielenterveyden, päihteiden, rikosten ja väkivallan sekä koulunkäynnin kanssa.
– Lastenkodissa he olivat yleensä ystävällisiä ja mukavia, kuten ihmiset yleensäkin, mutta kun he lähtivät ulos, niin ongelmat alkoivat. Vuosittain kävin palavereja sosiaalityöntekijöiden kanssa, jotka olivat siis sijoittaneet lapset tai nuoret koteihin. He tapasivat aina sanoa, että ”ne ongelmat tässä perheessä tiedettiin jo niin pienestä pitäen”. Totesin, että ”ette sitten tehnyt mitään” ja pohdin, että mitähän järkeä tässä on.
– Silloin minulla on heräsi ajatus, että jos nämä ongelmat tiedetään jo pienestä iästä asti, niin miksi en keräisi heitä nippuun jo silloin nuorempana, ja rupeaisi tukemaan heitä siten, että elämä olisi parempaa jo silloin murrosiässä, yläkoulussa ja siinä vaiheessa kun ruvetaan valitsemaan ammattia. Siitä tuo toiminta sai alkunsa, Turkka selvensi Iceheartsin toimintamallia.
Artikkelissa on kysymys kaupallisesta yhteistyöstä.