Tässä tekstissä ollaan aika syvällä cup-romantiikan syövereissä, mutta kokonaisuuden kannalta on hyvä valaista muutama kirjoitukseen lähtökohta heti alkuun.
Ensinnäkin olen vaasalaislähtöinen ja SB Vaasan kasvatti. Sitä kautta tunnen myös SB Paappojen keulahahmon Sami Laitalaisen jo 15 vuoden takaa, ja osa muistakin pelaajista on tuttuja menneiltä vuosilta. Cupin puolivälieräottelu osui sattumoisin sukulaisvierailun yhteyteen, joten soitin hänelle aiemmin tällä viikolla sopiakseni haastatteluajankohdasta, joka laminoitui Paappojen valmistavien treenien yhteyteen.
Laitalainen kysyi samalla, että olisiko halua tulla myös pelaamaan legendaariselle Suvilahden vuorolle, ja se oli tarjous, josta en voinut kieltäytyä nuoruusvuosien hyvien kokemusten perusteella. Olin siis kirjaimellisesti mukaan SB Paappojen viimeistelyharjoituksissa ennen cupin puolivälierää. Samaa tarjousta ei olisi välttämättä tullut Passo Peltolalta Classicin valmistavien treenien suhteen (mikä on täysin ymmärrettävää).
Pelillisesti vitosdivaripunkerolla ei ollut tietysti mitään annettavaa kentällä, vaikka tempo oli kakkosdivarin melko kovatasoiselle nipulle kohtalaisen rauhallinen. Subjektiivisen “toimittaja testaa” -näkövinkkelin sijaan tärkeämpää olikin se, miten joukkue suhtautui itseensä ja tulevaan vastustajaansa.
Paapat ei Laitalaisen mukaan ole harjoitellut lähes lainkaan kokopitkälle kentällä pelaamista tällä kaudella ja Suvilahden koulun pieni aski onkin lajin alkujuuria kunnioittava jumppasali. Osa pelaajista on ollut lajin parissa jo neljännesvuosisadan, vaikka ura on alkanut aikuisiän kynnyksellä.
Ryhmän keski-ikä on selkeästi yli 30 vuotta ja ironisesti voi todeta, että kahta viikkokertaa enempää ei kannatakaan harjoitella, jotta miehet pysyvät kasassa. SB Paapat ei ole lähtenyt muuttamaan rutiinejaan liiaksi, eikä se välttämättä mitään auttaisikaan ison pelin edessä. Ryhmä ei vaikuttanut erityisen jännittyneeltä kaksi päivää ennen h-hetkeä, ja pelaajat tekivät harjoituksissa sitä mitä joka viikko – pitivät hauskaa lajin parissa.
Pelaajat tietävät, että kymmenellä maailmanmestarilla marinoitu Classic on kovin vastus mitä tässä maassa voi kohdata. Jotain itseironiasta kertoo joukkueen julkaisema ottelulehtinen, johon on onnistuttu ujuttamaan mielenkiintoisia nostoja.
Lehtisessä kerrotaan, että myös Paappojen riveistä löytyy kolme maajoukkuepelaajaa, sillä Marcello Cucinotta on edustanut Italiaa, Jani Blankenship USA:n maajoukkuetta ja Valtteri Nurmi Viroa (tuoreimman tiedon mukaan ainakaan Nurmea eikä Cucinottaa nähdä lauantaina askissa).
SPV:ssä kaudella 2016-17 pelannut Joona Kukko ei ole ennakon mukaan hävinnyt koskaan Classicille (2 voittoa). Sitä voi pitää mielenkiintoisena nostona, koska Classic on ollut viimeiset kolme kautta lähes voittamaton Suomessa. Jälkimmäinen näistä tappioista on muuten Classicin edellinen varsinaisen peliajan häviö Salibandyliigassa kevätkaudelta 2017.
Lehtisen ulkopuolelta voi hakea vielä pari tilastospurttia. Maalivahti Jani Koski pelasi uransa ensimmäisellä liigakaudella (2005-06) ensimmäisessä ottelussa nollapelin SPV:n maalin suulla, mitä voi pitää hyvin harvinaisena temppuna.
Mikael Furu teki kaudella 2006-07 84 pistettä Divarissa 27 ottelussa. Seuraavalla kaudella yhtä monta peliä tuotti 85 tehopistettä. Noita pistemääriä kovempia lukemia ei ole monikaan tehnyt. Toki saavutukset kalpenevat vastustajan suhteen, mutta Paapat ei ole mikään ihan keskiverto kakkosdivariryhmä, vaan vähintään Divari- ja/tai liigakokemusta löytyy suurimmalta osalta pelaajista. Osa pelaajista olisi edelleen tekijämiehiä Divarissa.
Harjoitusten jälkeen joku pohti huumorimielessä ääneen, että jos joukkueet kohtaisivat 500 kertaa, niin kuinka monta kertaa SB Paapat voisi voittaa? Ainakin rajun flunssa-aallon kourissa Classic voisi kuulemma hävitä, pohdittiin leikinlaskun hengessä. Puheista ei ollut havaittavissa pelkoa tai oman osaamisen väheksyntää, vaan kunnioitusta, jonka Classic toki ansaitsee. Joukkue tulee tekemään aivan varmasti kaikkensa voiton eteen.
Osa oli katsonut Classicin pelaamista Welhoja vastaan, ja tietyt jipot oli pistetty merkille. Supertähti Krister Savosen metkut olivat myös pelaajien tiedossa, mutta Savosta vastaan pelaaminen on hankalaa kaikista tiedoista huolimatta aivan kaikille, mikä on toisaalta myös lohdullista.
Jonkinmoinen totuus on sekin, että jos Classicilta uupuisi kovimmat pelimiehet, niin tilalle olisi Paappojen kannalta ehkä vielä haasteellisempi ryhmä, jolla olisi suuri halu näyttää. Toki kokeneilla ketuilla olisi tuolloin saumat iskeä, jos nuoriso höntyilisi liiaksi. Näin ei kuitenkaan todennäköisesti tule käymään, sillä Classic on Suomen ammattimaisin joukkue ja pelaa todennäköisesti kovalla kokoonpanolla vastustajaa ja cupia kunnioittaen.
Mikään lopputulos ei vie pois sitä mitä Paapat on saavuttanut tähän asti. Joukkue on kaatanut Jymyn ja OLS:n, eli Divarin ja liigan joukkueet. Useimmat pelaajista ovat uran ehtoopuolella ja osa sen ylikin, joten saavutusta voidaan pitää kovana. Paappa-putkessa päätöspysäkki ei tule kuitenkaan kovin äkkiä.
Classicia vastaan joukkueella ei ole mitään hävittävää. Cupiin on osallistunut tällä kaudella 143 joukkuetta, ja se on jo kahdeksan sakissa. Esimerkiksi Divarista ja liigasta kilpailuun osallistuu yhteensä 28 joukkuetta, joista tosin puolet putoaa pois yhdistelmäotteluissa.
Vaasalainen salibandy-yhteisö tulee voittamaan ottelussa, sillä paikalle tulee varmuudella kaupungin ennätysyleisö lajissa. Tuhannen katsojan rajan rikkominen olisi erityisen hieno saavutus.
Paappojen tähänastinen saavutus, on saavutus myös Suomen Cupille, joka elää “sb paapoista” ja “happee steamerseista”, jotka tuovat kilpailuun kaivattua romantiikkaa.
Cupin statuksen nostatuksen lisäksi Paapat osoittaa toiminnallaan erittäin tärkeitä pointteja todeksi, jota jokaisen sopisi miettiä. Iällä ei ole aina väliä. Tuloksellakaan ei ole aina väliä. Pelaamisella on kuitenkin aina väliä.
Mikäs sen hienompi ja isompi yllätys, jos Paapat onnistuisi kaatamaan Classicin, mutta karunkin tappion myötä “Samin sählyt” pelataan joka tapauksessa ensi viikollakin ilman sen suurempaa hampaiden kiristelyä.
SB Paapat-Classic pelataan lauantaina klo 17.00 Botniahallissa.